Melissa Aallon koulu on olemassa vain väliaikaisesti: "Parasta on, että täällä ei tule oireita" – Väistötilabisnes kukoistaa, kun koululaiset pakenevat sisäilmaongelmia

Siirrettäviä rakennuksia rakentavat ja vuokraavat yritykset lienevät ainoita, jotka hyötyvät suomalaisten peruskoulujen sisäilmaongelmista.

sisäilma
Siirrettäviä tiloja vuokraavan ja rakentavan yrityksen Parmaco Oy:n toimitusjohtaja Ossi Alastalo Vantaalla sijaitsevan siirrettävän päiväkodin pihassa.
Parmaco Oy:n toimitusjohtaja Ossi Alastalo yrityksensä rakennuttaman siirrettävän päiväkodin pihassa.Antti Haanpää / Yle

Ennen sisäilmaongelmia paettiin parakkeihin. Nyt niitä väistetään oikeita rakennuksia muistuttaviin siirtotiloihin, joita kutsutaan paviljongeiksi tai moduulikouluiksi.

Koulu, päiväkoti, toimisto tai esimerkiksi hoivatila voidaan kärrätä tontille rekalla ja viedä sitten pois, kun sitä ei enää tarvita.

Erityisen tuttuja väistötilat ovat Suomen peruskoululaisille. Ylen valtakunnallisen selvityksen mukaan lähes joka kymmenes koululainen on aloittanut tämän lukuvuoden väistötiloissa.

Uudellamaalla peruskoulua käy 151 488 oppilasta, joista 13 050 on päivittäin väistötiloissa. Yksi väistötiloja käyttävistä kunnista on Järvenpää, jossa peruskoulua käy 4 382 oppilasta. Heistä 614 on parhaillaan väistötiloissa.

– Tässä rakennuksessa on parasta se, että täällä ei tule oireita, sanoo Järvenpään Kinnarin koulussa kuudetta luokkaa käyvä Melissa Aalto.

Aalto kärsi Kinnarin koulun entisessä rakennuksessa sisäilmaoireista kuten silmien kutinasta, päänsärystä ja kurkkukivusta.

Viime syksystä lähtien Aalto on suunnannut koulureppuineen kohti järvenpääläisen Juholan koulun pihaa, jonne Kinnarin moduulikoulu sijoitettiin.

Kinnarin moduulikoulu on keltainen yksikerroksinen betoniperusteinen puutalo. Siirrettävässä tilassa on kolme luokkaa, vessat ja pienet keittiötilat opettajille.

Uuden opinahjon tilat ovat Aallon mukaan hieman ahtaat, mutta opiskelu niissä on rauhallista.

Kinnarin koulun kuudesluokkalaiset Roni Keränen ja Melissa Aalto.
Kinnarin koulun kuudesluokkalaiset Roni Keränen ja Melissa Aalto.Aliisa Ristmeri / Yle

Aallon kanssa moduulikouluun siirtyi samaan aikaan luokkatoveri Roni Keränen.

– Täällä ei saa käyttää mitään hajusteellisia dödöjä tai hajuvesiä. Täällä pitäisi pystyä hengittämään tosi hyvin, Keränen sanoo.

Aallon ja Keräsen luokan kouluruokailu, liikuntatunnit ja musiikin tunnit järjestetään Juholan koulun tiloissa. Muuten päivät kuluvat Teijo-talojen tuottamassa moduulikoulussa.

Sisäilmaoireita myös väistötiloissa

Kinnarin koulussa kuudesluokkalaisia opettava Maarit Pykäläinen suhtautuu moduulikoulussa työskentelemiseen hyvällä asenteella, vaikka hänen opettamallaan luokalla on takanaan kivinen tie.

Kun Kinnarin koulu purettiin, koulun toiminta siirrettiin väistötiloihin. Useat oppilaat ja opettajat alkoivat kuitenkin oireilla myös väistötiloissa, ja lopulta Pykäläisen opettama luokka siirrettiin osissa Juholan koulun pihan moduulikouluun.

– Kun henkilökunta ja oppilaat ovat tarpeeksi altistuneita, niin tässä sitä nyt sitten ollaan. Muun muassa minä sain väistötiloistakin oireita, Pykäläinen sanoo.

Tämänhetkisessä väistötilassa kukaan ei ole saanut oireita.

Koko Kinnarin koulun toiminta on hajautettu viiteen toimipisteeseen ympäri Järvenpäätä. Pykäläinen näkee haastavana sen, että viestiminen muiden koulun opettajien kanssa on siitä syystä hankalaa.

– Henkilökohtainen mielipiteeni on se, että oli yllättävän helppoa siirtyä väistötiloihin. Turhaan sitä miettii, että voi kauheata. Tämä on koulunkäyntiä siinä missä muuallakin, Pykäläinen sanoo.

Uusi Kinnarin koulu valmistuu vuoden 2019 syyslukukaudeksi.

Järvenpääläisen Kinnarin koulun toimipiste Juholan koulun pihassa.
Järvenpääläisen Kinnarin koulun toimipiste Juholan koulun pihassa.Aliisa Ristmeri / Yle

Irtiotto parakeista

Jos jotkut hyötyvät suomalaisten peruskoulujen huonosta kunnosta, niin siirrettäviä rakennuksia rakentavat ja vuokraavat yritykset.

Siirtotiloja vuokraavien Parmacon ja Cramo Adapteon edustajat arvioivat, että julkinen palvelu tuo alalle yli puolet liikevaihdosta. Tämä tarkoittaa sitä, että kunnat vuokraavat kouluille ja päiväkodeille ahkeraan tahtiin siirrettäviä tiloja.

– Iso osa kuntien omistamista rakennuksista on rakennettu 60-, 70- ja 80-luvuilla. Rakennusten sisäilmaongelmat ajavat markkinaa hyvin voimakkaasti eteenpäin, Cramo Adapteon johtaja Juha Kalliokulju sanoo.

Kun markkinat ovat kasvaneet, yritykset ovat kehittäneet tuotteitaan.

Esimerkiksi Parmaco on investoinut liiketoimintaan yli 200 miljoonaa euroa muutaman vuoden sisällä. Toimitusjohtaja Ossi Alastalo kutsuu yhtiön siirrettäviä tiloja oikeiksi rakennuksiksi.

– Kun alaa on kehitetty eteenpäin, niin irtiotto on aika selkeä parakeista, Alastalo sanoo.

Asiakas voi vaikuttaa muun muassa siihen, millainen siirrettävästä tilasta muovataan.

– Meidän siirtotilamme ovat sellaisia, että henkilö ei hyvin todennäköisesti huomaa olevansa siirtotilassa, ellei ole rakentamisen ammattilainen, Kalliokulju sanoo.

Väistötiloja rakentavien ja vuokraavien yritysten tilauskirjat ovat täynnä (siirryt toiseen palveluun), ja sekä Alastalo että Kalliokulju ennustavat markkinoiden kasvua entisestään.

Lue myös:

48 000 suomalaista lasta käy koulua väistötilassa: "Hyvää tässä on se, että nyt koulu ei ole homeessa" – Katso oman kuntasi tilanne (13.9.2018)

Professori toivoo tiukempaa ilmanvaihdon ohjeistusta: Pari letkua ja mittari voivat pelastaa koulut sisäilmaongelmilta (13.9.2018)

Katso Ylen homekoulukoneesta, onko teidän koulussanne ollut sisäilmaongelmia (16.5.2016)

Ylen kysely: Sadoissa kouluissa on ollut sisäilmaongelmia (16.5.2016)