Aiheuttiko kaukainen luonnonkatasrofi Napoleonin tappion Waterloossa? Brittitutkijalta uusi selitys ikiaikaiseen kiistaan

Tambora-tulivuori purkautui Indonesiassa vain pari kuukautta ennen historiallista Waterloon taistelua.

tulivuorenpurkaukset
Piirustus Waterloon taistelusta.
Ranskan tappioon päättynyttä Waterloon taistelua kuvaava kaiverrus.Gianni Dagli Orti / AOP

Vuoden 1815 kesäkuussa Waterloossa Belgiassa käytiin taistelu, joka jäi historiankirjoihin. Vastakkain olivat Napoleon Bonaparten johtamat ranskalaiset joukot ja Wellingtonin herttuan komentamat britit liittolaisineen.

Kuten historiantunnilla opittiin, päättyi taistelu Napoleonin häviöön. Napoleon joutui väistymään, ja Euroopan kehitys sai uuden suunnan.

Napoleonin tappion syistä on väännetty peistä noista päivistä lähtien. Eikö Napoleon osaanut varautua Wellingtonin uuteen taktiikkaan (siirryt toiseen palveluun), kuten on esitetty vai olivatko Napoleonin paha olo ja huonot yöunet selitys, kuten myös on arveltu?

Eräs käsitys on, että Napoleon menetti tilaisuutensa, kun hän kurjan kelin takia lykkäsi joukkojensa etenemistä ja antoi näin vastapuolelle tilaisuuden ryhmittyä ratkaisevaan iskuun.

Mutta voisiko tappio olla ainakin osin sen seurausta, että toisella puolen maapalloa sattui kaksi kuukautta aiemmin voimakas tulivuorenpurkaus? Tätä kysyy tutkija Matthew Genge Lontoon Imperial Collegesta.

Tamboran purkaus toi kesättömän vuoden

Tambora-tulivuoren purkauksen tiedetään aiheuttaneen paljon pahaa. Länsi-Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa puhutaan kesättömästä vuodesta 1816, jolloin kylmä sää vei sadon ja nälänhätä oli yleistä. Yhdysvalloissa jokia ja järviä jäätyi elokuussa. Québecissa satoi 30 senttiä lunta. Myös Suomessa oli hieman tavanomaista kylmempää.

200 vuotis muistotaistelu
Osana Waterloon taistelun 200-vuotispäivän juhlallisuuksia järjestettiin taistelunäytös, johon otti osaa 5 000 näyttelijää ja 300 hevosta.EPA

Vaikka Tamboran purkausten vakavimmat vaikutukset näkyivät vasta vuotta myöhemmin, saattoivat kesän 1815 runsaat sateet johtua samasta syystä.

Tutkija Gengen ajatuskulun mukaan Tamborasta purkautunut sähköisesti varautunut tuhka nousi ionosfääriin noin sadan kilometrin korkeuteen, mikä johti runsaaseen pilvien muodostumiseen.

Gengen mukaan aiemmin on uskottu, että vulkaaninen tuhka jää kellumaan ilmakehän alempaan kerrokseen, stratosfääriin. Nyt hän sanoo osoittaneensa, että sähköiset varaukset voivat nousta aina ionosfääriin asti.

Genge sanoo osoittaneensa, että partikkelit, jotka ovat kooltaan alle 500 nanometriä, voivat nousta ionosfääriin isojen purkausten yhteydessä.

Sekä vulkaanisilla suihkuilla että tuhkalla voi olla negatiivinen varaus, jolloin suihku hylkii tuhkaa ja tulee nostaneeksi sitä yhä ylemmäs. Hän vertaa vuorovaikutusta kahteen magneettiin, jotka hylkivät toisiaan.

Historiasta löytyy tukea teorialle

Säätietoja vuodelta 1815 on huonosti, mutta esimerkiksi Britanniassa kesän tiedetään olleen tavallista sateisempi.

Genge sanoo löytäneensä muista historiallisista purkauksista tukea teorialleen.

Esimerkiksi vuonna 1883 sattunut toisen indonesialaisen tulivuoren Krakataun purkaus. Kaksi kuukautta myöhemmin

Maalaus Waterloon taistelusta.
Taiteilijan näkemys Napoleonista taistelun melskeessä.Peter Horree / AOP

Englannissa nähtiin jääpilviä, jotka saattoivat viitata siihen, että selvästi stratosfäärin yläpuolella oli tuolloin vulkaanista tuhkaa.

Vuoden 1991 Pinatubon purkauksen aikoihin ionosfäärissä havaittiin häiriöitä, jotka saattoivat aiheutua sähköisesti varautuneesta tuhkasta.

Genge löytää todistuskappaleen myös kaunokirjallisuudesta. Victor Hugon romaanissa "Kurjat" kerrotaan Waterloon taistelusta ja kerrotaan, että sitä käytiin ajankohdalle epätyypillisen pilvisen taivaan alla.

Yksi teoria monien muiden joukossa

Vaikka Gengen pohdiskeluissa voi olla perääkin, eivät kaikki hyväksy ajatusta, että sää olisi ollut ratkaiseva tekijä Waterloossa. Sama sade koetteli sotilaita molemmilla puolilla rintamaa.

Napoleon saattoi myös syyllistyä vääriin taktisiin päätöksiin. Tutkijat itsekin kirjoittavat, että vastustajan saartaminen suoran hyökkäyksen sijaan olisi voinut auttaa ranskalaiset voittoon.

Lisää aiheesta:

Napoleon´s defeat in Waterloo caused in part by Indonesian volcanic eruption, London Imperial College (siirryt toiseen palveluun)

Can Napoleon`s defeat in Waterloo be Traced to a Volcanic Eruption in Indonesia? Smithsonianmag.com (siirryt toiseen palveluun)