Poroista varoittava sovellus hälyttää entistä useammin – varoittajiksi saatu syrjäkylillä autoilevia maatalouslomittajia

Porokolarien riski on suurimmillaan, kun porot lähtevät kohti pohjoisempia syyslaitumia.

Porokolari
porot, vuotso, kyläkauppa
Kesällä porot parveilivat Vuotson kyläkaupan pihalla Sodankylässä.Ville-Riiko Fofonoff / Yle

Rovaniemeltä Vikajärven kautta Kemijärvelle kulkeva tie on yksi niistä Lapin teistä, joissa kyltti varoittaa korkeasta porokolaririskistä. Tie halkoo Pyhä-Kallion paliskunnan laidunmaita.

Itä-länsi-suunnassa kulkevilla teillä ajavien on syytä olla erityisen tarkkana, tietää Paliskuntain yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Jukka Knuuti.

Koko poronhoitoalueella kolareita ajetaan vuodessa nelisentuhatta.

– Porot pääsääntöisesti pyrkivät talvilaitumille, jotka ovat pohjoisessa suurimmassa osassa Suomen paliskuntia. Eli jos tie halkoo esimerkiksi itä-länsi-suunnassa, niin siinä rytisee silloin kun porot matkaavat pohjoiseen, toteaa Knuuti.

Enimmillään paliskunta voi menettää 200 - 300 poroa kolarissa vuosittain. Koko poronhoitoalueella kolareita ajetaan vuodessa nelisentuhatta. Hirvasniemen paliskunnan poroisäntänä toimivan Knuutin poroista kolme on kuollut kolarissa alkukesän jälkeen.

Jukka Knuuti
Poroisäntä Jukka Knuuti kertoo, että niitetyille tienvarsille kasvava uusi ruoho houkuttelee poroja paikalle.Annu Passoja / Yle

Tarhattu poro ei osaa varoa autoa

Kolareita on yritetty vähentää monin keinoin. Juoksevaa poroa kuvaavia varoituskylttejä on kuitenkin lähtenyt turistien matkaan, eikä teiden varsille ruiskutettavasta karkotusaineestakaan ole ollut Knuutin mukaan sanottavaa hyötyä.

– Kyllä varmaan poron luonne on muuttunut, kun sitä on alettu ruokkimaan ja tarhaamaan. Näin on valitettavasti käynyt. Poro ei osaa varoa autoa, se ei pidä autoa uhkana terveydelleen.

Tehokkain keino kolarien välttämiseksi on hänen mielestään Porokello-sovellus. Sovellus varoittaa sarvipäästä kännykän kilahduksella, kun autoilija päätyy samalle neliökilometrille, jolla varoituspuhelimen haltija on merkannut nähneensä poron korkeintaan puoli tuntia aiemmin.

Varoittajina on toiminut tuhatkunta ammattiautoilijaa ja varoituksia on sovelluksen kehittäjän Ahti Lahtelan mukaan saatu vilkkaimmilla teillä hyvin.

– Paras lienee Oulu-Kuusamo-väli, jossa meidän varoittajia ajaa Pudasjärven kohdalla viiden minuutin välein päiväsaikaan.

Ahti Lahtela
Porokello-sovelluksen kehittäjä Ahti Lahtela ei ole joutunut elämässään porokolariin. Kemijärvellä asuva ohjelmistosuunnittelija sanoo välttäneensä kolarit vain hyvän tuurin ansiosta.Annu Passoja / Yle

Porokello kiinnostaa myös kengurumaa Australiassa

Hiljaisemmilla teillä tilanne on toinen eli varoituksia kilahtelee harvoin, vaikka poroja olisi paljon. Kattavuutta yritetään parantaa lisäämällä varoittajien määrää. Nyt varoituspuhelin on jaettu yli 300:lle työnsä vuoksi syrjäseudulla ajavalle.

– Meillä on esimerkiksi eläinlääkäreitä, metsätoimihenkilöitä ja maatalouslomittajia. Tällaisia, jotka liikkuvat paljon ja nimenomaan harvaan asutuilla alueilla, ohjelmistosuunnittelija Lahtela kertoo.

Varoitustarkkuutta voidaan tulevaisuudessa kenties parantaa entisestään, jos porojen kaulassa roikkuvat GPS-paikantimet yleistyvät ja kehittyvät.

– Poroilla on GPS-laitteita tälläkin hetkellä, mutta kovan virrankulutuksen ja korkean hinnan takia niitä on vain pienellä osalla. Ne myös lähettävät tietoa noin kerran, pari vuorokaudessa, ja se on liian vanhaa tietoa varoituskäyttöön.

Vuosi sitten yleiseen käyttöön otettu Porokello-sovellus on ladattu noin 50 000:n suomalaisen kännykkään. Sovelluksesta on tullut Lahtelalle kyselyjä aina Australiasta asti. Siellä autoilijoiden ongelmana ovat tielle loikkivat kengurut.