Luulitko tietäväsi, miten flunssa torjutaan? Pussata saa, mutta silmiä ei kannata hieroa

Syksy merkitsee yleensä flunssakauden alkua. Listasimme yllättäviä faktoja siitä, kuinka flunssa tarttuu.

taudit
Flunssainen naineen niistää.
Ismo Pekkarinen / AOP

Nuhaa, yskää ja kurkkukipua. Syksy on flunssavirusten kulta-aikaa ja flunssan oireet on kokenut joskus jokainen.

Miten flunssa oikeastaan tarttuu ja voiko tartunnoilta suojautua? Näitä seikkoja harva tulee ajatelleeksi flunssaa torjuessaan:

1. Flunssaa aiheuttaa yli sata erilaista virusta

Flunssa eli nuhakuume on ihmisen yleisin sairaus (siirryt toiseen palveluun) (Terveyskirjasto). Suomalaiset potevat jopa 10–20 miljoonaa flunssaa vuosittain.

Harva kuitenkin tietää, että kyseessä ei ole yksi ja sama sairaus. Flunssaa aiheuttaa jopa 150 erilaista virusta tai niiden alatyyppiä.

Yleisimpiä ovat rino- ja koronavirukset, jotka aiheuttavat nuhaa, kurkkukipua ja yskää. Myös adenovirukset sairastuttavat etenkin lapsia. Pelkkien oireiden perusteella taudinaiheuttajia ei voida erottaa toisistaan, sillä oireisto on hyvin samankaltainen.

Kaikki virustyypit tulevat kohdatuksi jossain vaiheessa elämän varrella.

– Ennemmin tai myöhemmin ne ovat vastassa, Oulun yliopiston lääketieteen dosentti Tero Kontiokari kertoo.

Viruksen kohtaaminen ensimmäistä kertaa aiheuttaa yleensä sairastumisen. Siksi pienet lapset sairastavat jopa 5–10 infektiota vuosittain ja päivähoidossa tätäkin enemmän.

Mies niistää nenäliinaan.
Flunssa aiheuttaa tyypillisesti nuhaa ja nenän tukkoisuutta.Arja Lento / Yle

– Elimistön muistisolut varastoivat tiedon viruksesta. Seuraavalla kerralla vasta-aineet ovat valmiina, jolloin tautiin ei sairastuta tai se tulee lievempänä.

Osa vastustuskyvystä siis kehittyy, kun elimistö kohtaa taudinaiheuttajia. Vasta-ainetasot eivät kuitenkaan ole elinikäisiä ja sama virus voi aiheuttaa sairastumisen uudelleen.

2. Flunssapotilasta uskaltaa suudella

Moni välttelee flunssapotilaita tartuntojen pelossa. Parhaiten flunssavirukset säilyvät nenäeritteessä ja tarttuvatkin käsikosketuksella.

– Käsienpesu on edelleen tehokkain keino välttää sairastumista, Kontiokari kertoo.

Tärkein tartuntareitti on Kontiokarin mukaan viruksen kulkeutuminen käsistä silmien limakalvoille ja edelleen hengitysteihin. Siksi silmien hieromisen välttäminen kannattaa, mikäli tartunnoilta haluaa suojautua.

Pärskiminen sen sijaan on tehottomampi tartuntatie ja vaatii lähikontaktin. Jopa suuteleminen voi hyvin onnistua ilman tartuntaa, sillä virukset viihtyvät huonosti syljessä.

Naisella on suu auki ja lusikka suussa.
Myös suun limakalvojen oma bakteeristo tappaa taudinaiheuttajaviruksia.Miki Wallenius / Yle

Flunssaviruksia on mahdotonta välttää kokonaan sillä niitä on liikkeellä jatkuvasti.

Flunssapotilas alkaa tartuttaa jo ennen oireiden alkamista ja esimerkiksi rinoviruksen aiheuttama flunssa kestää yleensä yli viikon. Toisaalta sen aiheuttaman flunssan tartuttavuus vähenee huomattavasti kolmannen sairauspäivän jälkeen.

3. Vastustuskykyään voi vain heikentää

Saman viruksen kohtaaminen ei aiheuta sairastumista kaikille. Syitä tähän ei tiedetä tarkkaan.

– Luultavasti osalla ihmisistä puolustusjärjestelmä toimii tehokkaammin tiettyjä taudinaiheuttajia vastaan, Kontiokari kertoo.

Osa vastustuskyvystä on synnynnäistä ja geenien muovaamaa. Veren syöjäsolut, limakalvon eritteet sekä mahalaukun happamuus tuhoavat taudinaiheuttajia ihmisen toiminnasta riippumatta.

Osa ihmisistä voi olla paremmin suojattuja tiettyjä taudinaiheuttajia vastaan.

– Ilmeisesti osa ihmisistä on lähes immuuneja herpesvirukselle, kun toiset taas herpesvirus tartuttaa helpommin.

Mekanismia ei kuitenkaan tunneta tarkkaan.

– Ihmisen puolustusjärjestelmä on niin monimutkainen kokonaisuus, että sen selvittäminen, miksi joku sairastuu ja toinen ei, on vaikeaa, Kontiokari arvioi.

Puolustusjärjestelmän tehokkuutta on mahdotonta kokonaan selvittää esimerkiksi verikokeilla, vaikka virusten vasta-ainetasoja voidaan verestä saada selville.

Verikoe
Flunssan aiheuttanutta virusta ei yleensä ole tarpeen selvittää.Jyrki Lyytikkä / Yle

Vastustuskykyä heikentäviä tekijöitä sen sijaan tunnetaan useita.

– Stressi, tupakointi, immunipuutokset tai muut krooniset taudit lisäävät sairastavuutta, Kontiokari kertoo.

Vastustuskyky flunssaviruksia vastaan laskee ja puolustussolujen toiminta heikkenee, mikäli elimistö on stressaantunut. Myös ravintotekijöiden, kuten vitamiinien puutostilat voivat herkistää infektioille.

4. Terve suolisto tuo vastustuskyvyn

Monipuolista ravintoa syövä terve henkilö ei lääkärin mukaan hyödy esimerkiksi vitamiinivalmisteista.

– Aineiden ylimäärä ei tuo lisähyötyä, Kontiokari kertoo.

Ruokavaliolla on kuitenkin todennäköisesti vaikutusta sairastavuuteen, sillä suuri osa puolustusjärjestelmästä sijaitsee suolistossa.

– Suoliston mikrobistolla on yhteys vastustuskykyyn, mutta tätä ei oikeastaan ole vielä tutkittu kovinkaan paljon.

Yli 70 prosenttia immuunipuolustuksen soluista sijaitsee suoliston alueella. Suolen mikrobisto kommunikoi puolustussolujen kanssa ja voi vaikuttaa siten vastustuskykyyn.

Appelsiineja ja juomalasi pöydällä.
Monipuolinen ravinto takaa yleensä vastustuskyvylle tarpeellisten vitamiinien, kuten c-vitamiinen saannin.Paulus Markkula / Yle

Kontiokarin mukaan yksittäisten ravintotekijöiden tehosta flunssan ehkäisyssä ei juurikaan ole näyttöä.

– Ainoastaan sinkin on havaittu suurina annoksina lyhentävän flunssan kestoa noin päivän tai pari. Myös c-vitamiini hyvin suurina annoksina saattaa lyhentää flunssan kestoa urheilijoilla.

Lääkäri ei kuitenkaan tyrmää itsehoitoon tarkoitettujen tuotteiden käyttöä, vaikka niiden tehosta ei olisi näyttöä.

– Jos ihminen saa paremman olon sillä, että tekee asialle jotain, niin hyvä niin. Oireiden lievittäminen on monesti yhtä tärkeää kuin sairauden hoitaminen.