Analyysi: Vihreiden kannatuksen sulaminen jatkuu – kehitys tekee tilaa Aallon haastajille

Vihreiden puoluekokouksessa voidaan nähdä vuoden päästä uusintavaalit, kirjoittaa Ylen politiikan toimittaja Hannu Tikkala.

Touko Aalto
Vihreiden puheenjohtaja Touko Aalto.
Puheenjohtaja Touko Aalto vihreiden eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Kouvolassa keskiviikkona.Mikko Stig / Lehtikuva

Ylen torstaina julkaisemassa kannatusmittauksesta nousee yksi havainto ylitse muiden: vihreiden kannatus jatkaa laskuaan, eikä pudotus ole tällä kertaa kosmeettinen.

Prosenttiyksikön notkahduksen jälkeen vihreiden kannatus on samalla tasolla kuin kunnallisvaaleissa 2017. Tämä on merkittävä havainto, sillä useat ovat puolueessa asettaneet kuntavaalien tuloksen haamurajakseen.

Vihreät ovat toistelleet mantran tavoin, että kannatusmittauksien tulokset ovat olleet parempia kuin yksikään puolueen vaalitulos tähän mennessä. Kysymys kuuluukin, milloin puolueen laskeva kannatus alkaa vaikuttaa puheenjohtaja Touko Aallon asemaan.

Vihreiden piirissä tuntuu olevan eri käsityksiä siitä, mihin vaalituloksiin nykyistä kannatusta pitää verrata. Maltillisimmat vertaavat nykykannatusta eduskuntavaaleihin 2015, jolloin puolue sai 8,5 prosentin kannatuksen.

Osan tavoitteet ovat korkeammalla. Heidän mukaansa vihreiden pitää kivuta vähintään keskisuurten puolueiden joukkoon eli noin 15 prosentin kannatukseen.

Harva jos kukaan uskoo enää, että puolue voisi saavuttaa eduskuntavaaleissa 18 prosentin kannatuksen, jossa se kävi Ylen mittauksessa syyskuussa 2017.

Tämä siitäkin huolimatta että vihreät puhuivat vielä Ville Niinistön puheenjohtajakaudella pääministeripuolueen asemasta.

– Vihreiden ei enää koskaan pidä lähteä hallitukseen yhtä pienellä kannatukselle kuin millä lähdimme Matti Vanhasen (kesk.) ja Jyrki Kataisen (kok.) hallituksiin. Emme enää suostu apupuolueeksi, Niinistö sanoi muun muassa Lännen Median haastattelussa (siirryt toiseen palveluun).

Puheet pääministeripuolueen asemasta on vihreissä unohdettu sitä mukaa, kun kannatus eri mittauksissa on pudonnut.

Aallon asemaa vaikeuttavat kohut, joissa hän on itse ollut osallisena. Viimeiseksi mediajulkisuus kiinnittyi Aaltoon, kun hän esiintyi paidatta tukholmalaisella homoklubilla.

Vihreitä tutkinut Turun yliopiston erikoistutkija Jenni Karimäki sanoo, että kohujulkisuus on syönyt Aallon uskottavuutta. Tuoreena puheenjohtajana hän ei ole ehtinyt profiloitua asioiden kautta.

Kohujulkisuus on ilmeisesti aiheuttanut närää myös puolueen sisällä. Puolueen entinen puheenjohtaja Niinistö viestitti Twitterissä (siirryt toiseen palveluun), ettei hän ole politiikassa ”tekemässä performanssia”, vaan muuttamassa maailmaa.

Niinistön viesti tuli päivä sen jälkeen, kun Seiska uutisoi (siirryt toiseen palveluun) ensimmäisenä Aallon kuvista.

Mikä sitten on Aallon asema puolueen johdossa? Nykyisellä kannatustasolla vihreät menevät varmasti eduskuntavaaleihin Aallon johdolla, vaikka kannatuspiikki on sulanut.

Taustalla on puoluekokouksen ajankohta. Kun eduskuntavaalit pidetään huhtikuussa 2019, vihreät pitävät puoluekokouksensa näillä näkymin kesäkuussa.

Eduskuntavaaleja on pidetty Aallon näytönpaikkana. Mikäli kannatus jää merkittävästi vihreiden toiveista, puheenjohtajavaalissa voidaan saada aikaiseksi uusinta.

Viime vaalissa toiseksi tullut Emma Kari on aktivoitunut kesän aikana tiedotteiden lähettämisessä niin paljon, että hätäisimmät politiikan tarkkailijat ovat nähneet hänen toiminnassaan kampanja-avauksen merkkejä.

Kaikki kuitenkin riippuu siitä, saako Aalto käännettyä vihreiden suunnan ennen vaaleja.

Lue lisää:

Vihreiden Touko Aalto: ”Totta kai, gallup-tulokset harmittavat”

Ylen kannatusmittaus: Vihreiden syöksykierre jatkuu, kamppailu pääministeripuolueen paikasta tiivistyy

Kuvat Touko Aallosta läiskimässä juhlijaa takapuolelle homoklubilla levisivät somessa – "Ainoa päihde siinä vaiheessa oli hyvä tunnelma"

Touko Aallon vuosi vihreiden puheenjohtajana on ollut rimpuilua kohujen kierteessä – "Puolueessa pohditaan, ajaako tällainen vihreät marginaaliin"