Vauvaperheet kaipaavat enemmän tukea ja ovat huolissaan taloudestaan – "Yhtään ei enää saa pikkuvauvaperheiltä leikata"

Noin joka kymmenes kyselyyn vastannut perhe oli pelännyt ruoan loppuvan siksi, ettei kaupassakäyntiin ollut varaa.

Kuva: AOP

Suurelle osalle vauvaperheistä kuuluu hyvää, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tekemästä pilottitutkimuksesta.

Kyselyyn vastanneet vanhemmat ovat pääosin tyytyväisiä arkeensa, vanhemmuuteensa ja saamiinsa palveluihin. Sama vaikutelma on syntynyt perheiden kanssa töitä tekeville terveydenhoitajille.

THL:n tutkimuspäällikkö Reija Klemetin mukaan positiivista tutkimuksen tuloksissa oli myös se, että suurin osa vastanneista sai tukea omalta puolisolta tai joltain muulta läheiseltä. Myös isovanhemmat olivat Klemetin mukaan suuressa roolissa.

Erityisen iloinen Klemetti oli isien osallistumisesta.

– Isät olivat yllättävän aktiivisia. 60 prosenttia oli osallistunut neuvolakäynneille ja äitiysneuvolakäynneille 70–80 prosenttia. Jotenkin näistä isistä välittyi uusi mukava kuva isyydestä: isät osallistuvat ja ovat läsnä vauvaperheen arjessa.

Tukea kaivataan enemmän

Osa pikkuvauvaperheistä kokee, että raskausaikana ja vauvan synnyttyä tarvitaan kuitenkin nykyistä enemmän tukea. Vastaajat olivat sitä mieltä, että palveluista ei ole saatavilla riittävästi tietoa.

Raskauden aikana huolenaiheita ovat synnytyspelko ja parisuhde.

– Se, mihin erityisesti kaivattiin tukea, oli synnytykseen valmistautuminen. Synnytys- ja perhevalmennus ovat ne palvelut, joita pitäisi ainakin tämän tutkimuksen perusteella kehittää, Klemetti sanoo.

Synnytyksen jälkeen vanhemmat kaipaavat tukea vauvan nukkumiseen, syömiseen ja itkuisuuteen sekä niin oman kuin puolisonkin jaksamiseen.

Terveydenhoitajien käsitys on, että paljon tukea tarvitsevia vauvaperheitä on vähän.

Joka kymmenes pelkäsi ruoan loppumista

Noin puolet tutkimukseen osallistuneista perheistä arvioi taloudellisen tilanteensa huonoksi tai kohtalaiseksi.

Enemmän kuin joka kymmenes kyselyyn vastannut perhe oli pelännyt ruoan loppuvan siksi, ettei kaupassakäyntiin ollut varaa.

Klemetin mukaan tulos ei ollut yllättävä, sillä samansuuntaista tietoa lapsiperheköyhyydestä on ollut jo aiemmin. Silti luku tuntuu suurelta myös Klemetin mielestä.

– Se on iso luku, ja se oli selvästi yhteydessä vanhemman koulutukseen. Pienten lasten perheiden taloudellinen tilanne pitäisi turvata niin, ettei kenenkään tarvitsisi uhrata voimavaroja talouden murehtimiseen. Yhtään ei enää saa pikkuvauvaperheiltä leikata eikä heidän toimeentuloaan vähentää.

Iso osa vanhemmista kärsii myös univajeesta. Synnyttäneistä vanhemmista kaksi kolmannesta ja heidän kumppaneistaan puolet ei omasta mielestään nukkunut riittävästi.

Vauvaperheet aktiivisia vastaajia

Rajallisen otannan vuoksi tutkimustuloksia ei voi yleistää koko Suomeen. Lisäksi THL arvioi tiedotteessaan, että myönteinen kuva vauvaperheiden arjesta voi syntyä siitä, että tutkimukseen valikoituivat ne vanhemmat, joilla on ollut riittävästi aikaa ja voimia vastata kysymyksiin.

THL:n mukaan vastauksia saatiin kuitenkin monenlaisista perheistä, ja erityisesti synnyttäneet vanhemmat osallistuivat tutkimukseen aktiivisesti.

– Iso kiitos kaikille vauvaperheille. Meillä hyvin harvoin enää on näin korkea vastausprosentti, 54 prosenttia. Saamme luotettavampaa tietoa ja oikeasti pystymme kehittämään niitä asioita, joita pitää kehittää.

Lasten terveys, hyvinvointi ja palvelut -pilottitutkimus toteutettiin kuuden maakunnan alueella, ja siihen osallistui yli 650 perhettä. Terveydenhoitajien arvioita selvitettiin kyselyllä.

Tutkimuksen tarkoitus on selvittää 3–4 kuukauden ja 4 vuoden ikäisten lasten ja heidän perheidensä terveyteen ja hyvinvointiin sekä palvelujen käyttöön liittyviä asioita.

Tutkimus on osa hallituksen Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmaa, ja pilottitutkimuksella THL testasi tutkimusmenetelmän toimivuutta.

Juttua täydennetty 6.9. klo 11.05: Lisätty tutkimuspäällikkö Reija Klemetin kommentit