Selvitys: Turhat kilpailukieltosopimukset ovat kasvun tulppa – työnantajat: Liikesalaisuudet pitää turvata

Aalto-yliopiston tuore selvitys ehdottaa yritysten käyttämien kilpailukieltosopimusten rekisteröintiä, jotta niiden tarkoituksenmukaisuutta voitaisiin paremmin valvoa.

kilpailukiellot
Henkilö allekirjoittaa työsopimusta.
Kilpailukieltosopimuksella halutaan estää yrityssalaisuuksien päätyminen kilpailijoiden haltuun tilanteessa, jossa työntekijä siirtyy toisen yrityksen palvelukseen. Pahimmillaan turhat sopimukset estävät parhaan osaamisen hyödyntämisen siellä, missä sitä todella tarvittaisiin.Pixabay

Viime vuosina yleistyneet kilpailukieltosopimukset vaikeuttavat niin yritysten kuin työntekijöidenkin elämää, todetaan Aalto-yliopiston taloustieteen ryhmän ammattijärjestö Akavan toimeksiannosta tekemässä selvityksessä.

Kilpailukieltosopimusten hyötyjä ja haittoja työmarkkinoilla selvittäneen työryhmän vetäjän pprofessori Matti Liskin mukaan turhat kilpailukieltosopimukset ovat jopa talouden kasvun tulppa.

– Selvityksemme osoittaa, että kilpailukieltosopimuksia tehdään varsin kevein perustein ja että niiden käyttö on lisääntynyt, Liski sanoo.

Aalto-yliopiston selvityksessä ehdotetaan muun muassa yritysten käyttämien kilpailukieltosopimusten rekisteröintiä, jotta niiden käytön tarkoituksenmukaisuutta voitaisiin paremmin valvoa.

– Tämä antaisi mahdollisuuden valvoa, miten ja minkälaisissä työsuhteissa ja tehtävissä kilpailukieltoa yrityksissä käytetään, Liski sanoo.

Professori perää viranomaisvalvontaa tai lainsäädännön muuttamista

Liskin mukaan lainsäätäjän pitäisi havahtua, sillä nykykäytäntö heikentää työvoiman liikkuvuutta ja sitä kautta kilpailua niin työmarkkinoilla kuin hyödykemarkkinoillakin. Professori sanoo, että tilanteen korjaminen vaatisi joko viranomaisvalvontaa tai nykyisen lainsäädännön muuttamista.

Pahimmillaan turhat sopimukset estävät parhaan osaamisen hyödyntämisen siellä, missä sitä todella tarvittaisiin.

– Näyttää siltä, että uusiin työsopimuksiin liitetään nykyään kilpailukielto liian rutiininomaisesti ja ilman painavia syitä, Akavan pääekonomisti Pasi Sorjonen tuskailee.

Akava on aiemminkin selvittänyt kilpailukieltosopimusten käytön yleistymistä. Vuonna 2017 tehdyn selvityksen mukaan jo noin 45 prosentissa yrityksissä työskentelevien akavalaisten uusista työsopimuksista on kilpailukieltoa tarkoittava ehto.

Työnantajat: Kilpailukiellolla turvataan liikesalaisuuksia

Kilpailukieltosopimuksen tehtävänä on estää työntekijää siirtymästä toisen kilpailevan yrityksen palvelukseen työsuhteen päätyttyä. Yritykset laativat kilpailukieltosopimuksia liikesalaisuuksiensa turvaamiseksi. Sopimuksella halutaan estää yrityssalaisuuksien päätyminen kilpailijoiden haltuun tilanteessa, jossa työntekijä siirtyy toisen yrityksen palvelukseen.

Sopimuksella voidaan myös rajoittaa työntekijän oikeutta harjoittaa omaan lukuunsa kilpailevaa toimintaa. Elinkeinoelämän keskusliiton lakiasiainjohtajan Markus Äimälän mukaan kilpailukieltosopimukset ovat lähtökohtaisesti tarpeellisia, mutta hänestäkin on hyvä, että niiden käyttöä selvitetään.

– Näiden tarkoitus on turvata liikesalaisuuksia ja yritysten toimintaa, Äimälä sanoo.

Äimälän mukaan on kaikkien etu, että sopimuksia käytetään tarkoituksenmukaisesti.

Työsopimuslain mukaan kilpailukieltosopimus voidaan pääsääntöisesti tehdä enintään kuudeksi kuukaudeksi, erityisedellytyksin enintään yhdeksi vuodeksi. Sopimussakolla sanktioitu kilpailukieltosopimus toimii työnantajien mielestä sekä ennaltaehkäisevänä pidäkkeenä että tehokkaana keinona varmistaa riittävä aika, jonka kuluessa riski salassa pidettävän tiedon siirtymisestä uuden työnantajan käyttöön pienenee.

Yrityksen maksettava kieltoajalta korvaus?

Työnantajapuolen järjestöt Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Yrittäjät ja Teknologiateollisuus siis katsovat, että lähtökohtaisesti kilpailukieltoja tarvitaan.

Työntekijäjärjestöt sen sijaan moittivat kilpailukieltosopimusten nykykäytäntöä. Akava, Suomen Ekonomit, Insinööriliitto, Ammattiliitto Pro ja Tradenomiliitto painottavat, että ilman lainmukaista perustetta solmitut kilpailukieltosopimukset ovat yleistyneet jäsenkunnassa rajusti, ja ne ovat iso ongelma erityisesti esimies- ja asiantuntijatehtävissä.

Jo joka toisessa uuden ekonomin työsopimuksesa on kilpailunkieltoehto. Muun muassa Akava ja Tradenomiliitto vaativat muutoksia nykysääntelyyn, jotta työmarkkinoille saadaan joustoa. Kilpailukieltoa koskevien tiukennusten tarvetta perustellaan myös kansainvälisellä kehityksellä. Monissa maissa kilpailukieltosopimuksiin on säädetty pakollinen korvaus työntekijälle kilpailukieltoajalta.

Ruotsissa työnantajilta vaaditaan korvaus kieltoajalta

Esimerkiksi Ruotsissa korvaus on enintään 60 prosenttia palkasta, ja Norjassa sen tulee lähtökohtaisesti vastata täyttä palkkaa. Suomessa pitää maksaa korvaus työntekijälle vain yli puolen vuoden mittaisesta kilpailukiellosta, mutta sen suuruudesta ei ole määräyksiä laissa

Myös Aalto-yliopiston selvityksen mukaan yksi keino rajoittaa turhia kilpailukieltoja olisi yritysten kilpailukieltoajalta maksama korvaus.

– Vastavuoroisuus varmasti lisäisi harkintaa sopimusten käytössä, Aalto-yliopiston professori Matti Liski sanoo.

Selvityksessä todetaan, että kilpailukieltosopimusten rekisteröinti olisi merkittävä apu sopimusten käytön valvonnassa. Professori Matti Liskin mukaan hanketta voitaisiin rahoittaa esimerkiksi rekisteröintimaksulla.

Aalto-yliopiston selvityksessä ei oteta kantaa mahdolliseen työnantajalta kilpailukiellon ajalta vaadittavaan korvauksen tasoon.

Turhat sopimukset voivat purra yritystä omaan nilkkaan

– On syytä päivittää kilpailukieltosopimusten merkitystä työvoiman liikkuvuuden näkökulmasta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei yrityssalaisuuksista pidettäisi hyvää huolta, Liski summaa.

Liski sanoo, että tarkoituksena ei ole estää sopimusten käyttöä, vaan karsia turhat sopimukset pois. Liski huomauttaa, että turhat kilpailukieltosopimukset voivat vaikeuttaa myös yrityksen omaa rekrytointia. Työmarkkinoiden jäykkyys ei palvele myöskään kansantaloutta.

Akavan vastaava lakimies Vesa Vuorenkoski sanoo, että tilanteen korjaamiseksi lakiin ei tarvitsisi tehdä suuria muutoksia. Tavoitteena on pikemminkin päivittää pelisääntöjä vastaamaan nykyisiä työmarkkinoita.

– Laajasti käytetyistä kilpailukielloista on luovuttava tai niiden käyttöä rajoitettava, Vuorenkoski sanoo.

Nykyisen lain mukaan kilpailukieltosopimus voidaan tehdä lähtökohtaisesti enintään puoleksi vuodeksi ja vain erityisen painavasta syystä. Lain alkuperäisenä tavoitteena on ollut, ettei kilpailukieltoa käytettäisi kovinkaan laajasti, vaan ainoastaan erityistapauksissa.

Käytännössä työnantajilla ei ole mitään estettä kilpailukieltopykälän lisäämiseen vaikka kaikkiin työsopimuksiin.

Kuka on kilpailija?

Lain mukaan kilpailukiellon rikkomisesta voi seurata enintään puolen vuoden palkkaa vastaava sopimussakko, jonka ei tarvitse olla missään suhteessa työnantajalle koituneeseen vahinkoon. Ajatus mahdollisesta puolen vuoden ansioiden menetyksestä usein riittää nostamaan kynnystä vaihtaa työpaikkaa.

Useimmiten työntekijä joutuu ottamaan tietoisen riskin vaihtaessaan työpaikkaa kilpailukiellosta huolimatta. Lähtiessä työntekijä toivoo, ettei vanha työnantaja lähde esittämään vaatimuksia.

Työntekijän tilannetta ei helpota kilpailijan määritelmän epämääräisyys. Kilpailija voidaan joutua arvioimaan tapauskohtaisesti, koska missään ei ole listoja siitä, mitkä firmat kilpailevat keskenään ja mitkä eivät. Yleensä toki selkeät kilpailijat tunnetaan, mutta toiminnoista voi löytyä päällekkäisyyttä.