Tautiepidemiat havaitaan pian droneilla ja syöpäsolut tekoälyllä – "Suuri murros on käsillä"

Lähes kolmannes terveydenhuoltoon käytetystä rahasta menee hukkaan, sanoo Microsoftin johtaja Simon Kos. Suomi on jo nyt johtava maa terveydenhuollon digitalisaatiossa.

terveydenhoito
Tekoäly tehostaa terveydenhuoltoa
Juha-Matti Mäntylä / Yle

Tuskin kenellekään on jäänyt huomaamatta, että Suomessa on käynnissä valtava terveydenhuollon uudistusprojekti. Arvioiden mukaan lähivuosina käytetään jopa miljardi euroa sote-tietojärjestelmähankkeisiin.

Ei siis ihme, että Suomessa vierailee taajaan Googlen ja Accenturen kaltaisten it-jättien ja konsulttiyhtiöiden huippujohtajia.

Syyskuun taitteessa maahan saapui myös Microsoftin terveysalan kehityksestä vastaava johtaja Simon Kos. Tämä on it-jätin chief medical officerilta jo toinen vierailu muutaman kuukauden sisällä.

Simon Kos
Simon KosToni Määttä / Yle

Lääkärin koulutuksen saanut it-pomo kehuu näkemäänsä vuolaasti.

– Suomessa erityisesti ja Pohjoismaissa yleisesti olette edellä muita. Jopa 98 prosenttia terveystiedosta on jo digitalisoitu, eikä täällä vain kerätä dataa – sitä käytetään uusilla ja tehokkailla tavoilla, Kos sanoo.

– Lisäksi sääntelynne on edistyksellistä. Julkinen ja yksityinen sektori toimivat kumppanuuden hengessä.

Kehittämisen pakko

Simon Kos kehuu Suomen olevan terveydenhuollon digitalisaation etulinjassa. Australialainen Kos on epäilemättä vieraskorea, mutta kyse ei ole pelkästä kohteliaisuudesta.

Viimeksi kesäkuussa uutisissa kerrottiin, että Suomen terveydenhuollolla on maailman paras hinta-laatusuhde. Tutkimuksen mukaan Sveitsi, Islanti ja Suomi pärjäävät terveydenhuollon laadun ja oikeudenmukaisuuden mittareilla muita paremmin. Kustannukset ovat Suomessa kolmikon pienimmät.

Paikoilleen ei kuitenkaan voi jäädä.

Kun väestö vanhenee ja hoidot kallistuvat, terveydenhuollon kustannukset nousevat. Onneksi samaan aikaan alkamassa on terveydenhuollon suuri teknologiamullistus, joka Simon Kosin mukaan parantaa hoidon laatua ja säästää rahaa.

"Lähes kolmannes hukkaan"

Suomi aikoo säästää sote-menoissaan miljardeja euroja uusien teknologioiden ja tietojärjestelmien avulla (siirryt toiseen palveluun). Moni arvioi, että tämä hallituksen toive on epärealistinen.

Microsoftin lääketieteellistä johtajaa kuunnellessa tavoite kuulostaa pikemminkin alimitoitetulta.

– Arvioiden mukaan terveydenhuollon järjestelmissä lähes kolmannes kustannuksista menee tällä hetkellä hukkaan, Kos sanoo.

– Ei ole järkevää, että lääkärit ja hoitajat vastailevat rutiinikysymyksiin sairaaloiden aukioloajoista tai parkkipaikoista. Kun työntekijät saavat keskittyä siihen, mihin heidät on koulutettu, voidaan saavuttaa jopa 30 prosentin hyöty.

Henkilöstökulut muodostavat Suomessa jopa yli puolet sote-palveluiden kustannuksista. Paljon vähäisempikin tehokkuuden nosto hoitaisi ongelman.

Yksinkertaisten saapumisohjeiden antamiseen voidaan Kosin mukaan kouluttaa vaikkapa verkkobotteja, kuten Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä on jo tehty (siirryt toiseen palveluun).

Microsoftilla on muitakin ideoita siitä, miten tehokkuutta voidaan tavoitella:

1. Tekoäly löytää syöpäsolut

Simon Kosin mukaan lääkärit saavat jatkossa apua teknologiasta, kun he tulkitsevat esimerkiksi röntgenkuvia tai magneettikuvia.

– Seuraavan kolmen vuoden kuluessa tulemme näkemään suuria muutoksia patologiassa, radiologiassa ja ylipäätään siellä, missä tulkitaan lääketieteellisiä kuvia, Kos sanoo.

Microsoftilla on parhaillaan käynnissä InnerEYE-projekti, jossa tietokone etsii syöpäkasvaimia magneettikuvista.

– Esimerkiksi sädehoidon suunnittelu on kestänyt perinteisesti noin kaksi tuntia, koska se tehdään manuaalisesti kuva kuvalta. Tekoälyohjelmisto tekee saman minuuteissa.

Suomessakin ollaan pitkällä digitaalisen patologian saralla, tekoälyä on koulutettu syöpäkasvaimien havaitsemiseen esimerkiksi Jyväskylän yliopistossa sekä helsinkiläisessä Fimmic-yhtiössä.

lääkäri tutkii röntgenkuvaa keuhkoista
AOP

2. Tekoäly kuuntelee kolotuksesi

Terveydenhuollon suuri ongelma on, että ammattilaisten aika kuluu papereiden pyörittämiseen ja tietokoneen näpyttelyyn.

– Nykyisin lääkärit käyttävät kaksi kertaa enemmän aikaa muistiinpanojen kirjoittamiseen kuin henkilökohtaiseen kommunikaation ja tutkimukseen, Kos toteaa.

Yhtiön tutkijoilla on kehitteillä näppärä ratkaisu tiedon ongelmaan. EmpowerMD-sovellus on tekoälyavustin, joka kuuntelee lääkärin vastaanotolla käydyt keskustelut sekä kirjaa ja jäsentelee olennaiset kohdat talteen.

Kolotukset, sairashistoria, aiempi lääkitys – lääkärin tehtäväksi jää tehdä tarvittavat muutokset ja hyväksyä dokumentti. Video (siirryt toiseen palveluun).

3. Droneilla hyttysjahtiin

Entäpä jos tauteja voitaisiin tutkia jo ennen kuin potilas sairastuu? Microsoftin tutkijat kuljettavat drone-laitteilla hyttysansoja, joiden sisältöä analysoimalla pyritään tunnistamaan viruksia ja epidemioita jo varhaisessa vaiheessa.

Project Premonitionin hyttysansat ovat olleet mukana ainakin Zika-viruksen torjunnassa (siirryt toiseen palveluun).

Hyttyset eivät kuitenkaan ole vain potentiaalisia taudinkantajia – ne ovat vapaaehtoisia näytteenkerääjiä.

Lopullisena tavoitteena Microsoftin tutkijoilla on tunnistaa epidemiat jo ennen kuin taudit ovat päässeet kosketuksiin ihmisväestön kanssa.

Microsoftin palvelinkeskusten valtavan laskentatehon avulla hyttysnäytteiden DNA-testaus voidaan suorittaa tunneissa. Vielä muutamia vuosi sitten siihen olisi kulunut viikkoja.

4. Lääkäri ottaa vastaan, virtuaalisesti

Australian Perthissä toimivan Silver Chain -kotihoitopalvelun hoitaja saa automaattisen hälytyksen. Vanhuksen veren happisaturaatio vaikuttaa alhaiselta.

Asiakkaan luo päästyään hoitaja pukee päälleen virtuaalilasit ja aloittaa neuvonpidon erikoislääkärin kanssa. Kun potilaskin pukee Hololense-virtuaalilasit päähänsä, vaikuttaa siltä kuin lääkäri istuisi huoneessa.

Mainosvideolla kuvattu palvelu on Kosin mukaan tulevaisuutta, ja syykin on selvä.

– Kasvokkain tehtävä hoito on hyvin kallista ja hankalaa – etenkin kun kaupungistumiskehityksen vuoksi lääkärit pakkautuvat suuriin keskuksiin, Kos sanoo.

– Hoidosta tulee nopeampaa ja spontaanimpaa. Samalla vältetään myös riskejä, joita sairaaloihin liittyy. Kun ympärillä on paljon sairaita, se voi olla heikkokuntoiselle potilaalle riski.

Hoito tuodaan jatkossa potilaan luo, ei toisinpäin.

– Modernissa maailmassa me oletamme saavamme palveluita tällä tavoin. Terveydenhuollon ei tulisi olla poikkeus.

Ihmistyö ei katoa

Simon Kosin mukaan terveydenhuollon suuri kysymys on, miten terveysdataa käytetään entistä tehokkaammin.

– Tekoälyn avulla voimme jatkossa ennustaa, ketkä tulevat todennäköisimmin vaatimaan sairaalahoitoa – ja sitten voimme estää ettei niin tapahdu.

Juuri tämä tekee uuden teknologian säästömahdollisuuksien arvioinnista vaikeaa. Paljonko rahaa säästyy, jos luodaan rokote jo ennen kuin tauti leviää eläimistä ihmisiin, jos vanhus selviää entistä pidempään kotona – tai jos kroonikko saa lääkityksen ennen kuin joutuu sairaalahoitoon?

Varmaa on vain se, ettei ihmistyö tule terveydenhuollosta katoamaan.

– Tarvitsemme inhimillistä intuitiota, empatiaa ja vastuunkantoa, siihen kone ei kykene, Kos sanoo.

Ei pillereitä vaan pilvipalvelua

Miksi Windows-käyttöjärjestelmästään parhaiten tunnettu Microsoft haluaa terveysmarkkinoille?

Simon Kosin mukaan Microsoft ei ole haastamassa Epicin ja Cernerin kaltaisia terveysalan perinteisiä jättejä. Mainosvideoilla näkyvät hyttysansat ja tekoälysihteeritkin ovat vasta kehitysvaiheessa.

– Emmekä toisi teknologiaa itse markkinoille vaan tekisimme sen kumppaneidemme kautta, Simon Kos sanoo.

Microsoftin lisäksi myös Google, Amazon ja Apple ovat levittäytymässä terveysalalle. Ilmeisin syy on halu varmistaa, että yhtiöiden sähköpostit, tekstinkäsittelyt ja viestintävälineet ovat jatkossakin maailman kymmenien miljoonien terveydenhoidon ammattilaisten käytössä.

Lisäksi yhtiöitä kiinnostaa se valtava tietojenkäsittelykapasiteetin tarve, joka terveyspalveluihin liittyy.

– Tällä hetkellä tilanne on sama oikeastaan kaikkialla maailmassa – terveydenhuolto-organisaatioilla on satojen työntekijöiden it-osastoja hoitamassa lukuisia monimutkaisia järjestelmiä, jotka pitäisi saada keskustelemaan keskenään.

Puheen tunnistus, DNA-näytteiden laskenta ja magneettikuvien tulkinta vaativat tietokoneilta huimasti tehoa. Sitä löytyy it-jättien palvelinkeskuksista, joista sitä jaellaan niin kutsuttuina pilvipalveluina.

Kosin puheissa pilvi on olennainen osa terveydenhuollon tulevaisuutta. Se tuo hänen mukaansa mahdollisuuksien tasa-arvon myös terveysalan tuotekehittäjille.

– Pilvi demokratisoi pääsyn tetojenkäisttelykapasiteettiin. Kun aiemmin piti ostaa palvelintietokoneita ja hankkia paljon it-osaamista, nyt voit lähteä liikkeelle suhteellisin pienin resurssein, Simon Kos sanoo.