Lemmikkien omistajat ovat äreissään Kokkolan seudulla – Miksei päivystävä eläinlääkäri vastaa?

Lemmikkieläinten omistajien mielestä eläinlääkäripäivystys ei toimi kunnolla Kokkolan seudulla. "Soitin päivystysnumeroon yhdeksän kertaa, eikä kukaan vastannut tai soittanut takaisin".

eläinlääkärit
Koira nukutettuna leikkauspöydällä.
Collie on nukutettu vatsan alueen korjausleikkausta varten yksityisellä klinikalla.Kalle Niskala / Yle

Tyytymättömyys kunnalliseen eläinlääkäripäivystykseen näkyy somessa, esimerkiksi Facebookin Puskaradio Kokkolan sivuilla. Vuosien varrella aihepiiri on kirvoittanut toistuvasti kipakoita keskusteluita.

Suosittu teema on se, että "mitä tehdään nyt, kun päivystäjä ei vastaa ja lemmikillä on paha tilanne?"

Esimerkiksi eräs kokkolalainen koiranomistaja kertoo, kuinka vanha saksanpaimenkoira tuli äkkiä niin huonovointiseksi, että pelkona oli hengenlähtö.

– Soitin päivystysnumeroon yhdeksän kertaa, eikä kukaan vastannut tai soittanut takaisin. Ajoin lopulta päivystäjän pihaan, josta sitten tavoitin hänet.

.

Kuvassa nainen ja koira
Iiris on kova uimaan. Annika Saunamäki joutuu kuivaamaan paksua turkkia uintireissun jälkeen.Heini Holopainen / Yle

Annika Saunamäen kokemukset liittyvät myös koiriin. Viiden newfoundlandinkoiran omistaja on joutunut turvautumaan eläinlääkärin apuun monta kertaa. Esimerkiksi kuusivuotiaan Iiriksen haljennut kieli on pitänyt tikata nopeasti, samoin tulehtunut märkäkohtu on vaatinut kiireisiä toimia.

Mutta se on vaan niin, että kun eläimellä on hätä, ei voi jäädä odottamaan virka-aikaa.

Annika Saunamäki

Jos puhelimeen on edes vastattu, päivystäjä on ohjannut työtehtävää joko seuraavaan aamuun tai jonkun muun tehtäväksi. Silloin on pitänyt kääntyä yksityisten eläinlääkärien puoleen. Annika Saunamäki puhuukin lämmöllä kokemuksistaan yksityisten lääkärien vastaanotoilla Kälviällä ja Kruunupyyssä.

– Kunnallisessa päivystyksessä etusijalla näyttävät olevan tuotantoeläimet. Lemmikit jäävät toiselle sijalle. Mutta se on vaan niin, että kun eläimellä on hätä, ei voi jäädä odottamaan virka-aikaa. Sitten pitää ajaa kiireesti vaikka Seinäjoelle. Yksityinen hoito on kallista, mutta eihän sitä rahaa ajattele, kun toisen hätä on suuri.

Newfoundlandinkoirien omistaja haluaa antaa kunnallisille eläinlääkäreille myös kiitosta. Jotkut heistä ovat hoitaneet hänen koiriaan asiantuntevasti ja vastuullisesti, vaivojaan säästämättä.

.

Kuvassa newfoundlandinkoira
Iiriksen kielessä on kolo aiemman onnettomuuden vuoksi. Toinen koira rääpäisi kieleen monen sentin halkeaman, jota jouduttiin ompelemaan kolmeen otteeseen.Heini Holopainen / Yle

Painopiste tuotantoeläimissä

Keski-Pohjanmaan terveysvalvonnan johtaja Andréas Smeds toteaa, että valtaosa maaseutuvaltaisen alueen päivystystehtävistä koskee tuotantoeläimiä.

– Tuotantoeläinten merkitys alueella on tärkeä ja ne tuovat omistajille toimeentuloa. Sen takia voi olla, että pieneläinten omistaja joutuu odottamaan jonkin aikaa. Hätäapua on annettava kaikille eläimille kolmen tunnin sisällä ja siinä me olemme onnistuneet.

Vaikka somekeskusteluista voi päätellä, että tyytymättömyys on suurta, kunnaneläinlääkärien toiminnasta ei juurikaan tehdä valituksia alueella. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastoon tehdään vuosittain 5-10 valitusta eläinlääkäreistä, kertoo läänineläinlääkäri Matti Nyberg. Kyseisen avin alueeseen kuuluu kolme pohjalaismaakuntaa sekä Keski-Suomi ja Pirkanmaa.

Eläinlääkärien päivystysringissä Kokkolan seudulla työskentelevä Kruunupyyn kunnaneläinlääkäri Tomas Häggvik muistuttaa, että julkinen päivystysjärjestelmä luotiin aikanaan tuotantoeläimiä varten. Siitä on jatkettu eteenpäin ja nyt päivystyksen piiriin kuuluvat myös lemmikkieläimet. Velvoite on kirjattu ylös viimeksi Eläinlääkintähuoltolakiin (siirryt toiseen palveluun) vuodelta 2009.

Puhelimeen työtehtävien lomassa

Kruunupyyn kunnaneläinlääkäri hoitaa työssään sekä tuotantoeläimiä että lemmikkieläimiä.

Päivystysaikaan Keski-Pohjanmaalla eteläisessä päivystyspiirissä yhden lääkärin vastuulla ovat eläimet kuuden kunnan alueelta. Alue tuntuu isolta, mutta Häggvik huomauttaa, että esimerkiksi Lapissa välimatkat ovat satoja kilometrejä, Keski-Pohjanmaalla vain kymmeniä kilometrejä.

Kesken leikkauksen ja steriilit käsineet kädessä ei voi vastata. Pahimmillaan toimenpide voi kestää toista tuntia.

kunnaneläinlääkäri Tomas Häggvik

Päivystysalueella vuorottelee viisi eläinlääkäriä. Arki-illan päivystysvuoro tehdään kerran viikossa. Se kestää kello 16 eteenpäin aina aamukahdeksaan.

Kerran viidessä viikossa kohdalle osuva päivystysviikonloppu taas alkaa perjantaina kello 16 ja päättyy maanantaina kello kahdeksan. Se on toisinaan työläs.

– Viime viikonloppu oli aika raskas. Nyt oli pitkiä päiviä ja myöhäisiä käyntejä. Se vaihtelee ihan hirveästi. Välillä on ihan hiljaista ja välillä taas täyttä kaaosta.

Tomas Häggvik.
Eläinlääkäri Tomas Häggvik toteaa, että työ on joskus raskasta, mutta siinä viehättää, kun saa olla tekemisissä ihmisten ja eläinten kanssa.Kalle Niskala / Yle

Häggvik tietää, että päivystäjälle soittava saattaa ruuhkailtoina ja -öinä joutua odottamaan vuoroaan.

– Joo, aina ei pystytä vastaamaan, koska on vain yksi eläinlääkäri päivystämässä. Ei ole avustajaa tai takapäivystäjää, joka voisi vastata silloin, kun ollaan toimenpiteessä. Kesken leikkauksen ja steriilit käsineet kädessä ei voi vastata. Pahimmillaan toimenpide voi kestää toista tuntia.

– Minä pyrin soittamaan takaisin tunnin sisällä, jos joku on soittanut ja jättänyt viestin. Aika usein myös soitan takaisin, vaikka viestiä ei ole. Ikinähän ei voi tietää, mitä siellä on.

Lain kirjainta pidemmälle

Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuolto on järjestetty sen mukaan, että lain kirjan täyttyy ja vaaditut tehtävät hoidetaan.

Lemmikkieläinten omistajat toivovat kuitenkin enemmän.

Annika Saunamäki haluaisi, että päivystysjärjestelmä harppaisi nykytilasta eteenpäin. Perusvaatimus olisi tietysti, että joku vastaisi puhelimeen, kun asiakas etsii kiireistä apua. Sen lisäksi hoidon tasoakin voisi nostaa. Nyt esimerkiksi kolarissa loukkaantunut eläin ei päivystysaikana saa vaativaa leikkaushoitoa.

– Järjestelmä ei toimi silloin, kun ei saa asianmukaista hoitoa tai ei ole tarvittavaa välineistöä, eikä henkilökuntaa.

Koira leikattavana
Koirapotilas on operoitavana yksityisellä eläinlääkäriasemalla. Lääkärillä on apunaan avustaja.Kalle Niskala / Yle

Välineistöllä Saunamäki tarkoittaa sitä, että kaikilla alueen päivystäjillä ei ole ultra- tai röntgenlaitteita. Silloin tiettyjä ongelmia ei voida diagnosoida nopeasti. Päivystäjällä ei myöskään ole avustajaa, joten tietynlaisia leikkauksia ei voida tehdä päivystysaikaan.

– Noiden takia varmaan yöllä päivystäjä ei ryhdy hoitamaan vaikka jotain leikkausta, vaan kehottaa odottamaan aamuun. Tai ohjaa tapausta jonkun muun hoitoon.

Apua päivystystyöhön?

Tomas Häggvik on sitä mieltä, että lääkärin kannalta päivystysjärjestelmä toimii kohtuullisen hyvin. Liian suurta taakkaa vuoroista ei tule. Tyytymättömien lemmikinomistajien kannan hän sekä ymmärtää että ei ymmärrä.

– Kyllä minä ymmärrän, että jos lemmikillä on paha tilanne, omistaja hermostuu jos ei vastata. Väitän kuitenkin, että eläinlääkärin saa kiinni nopeammin kuin me ihmiset pääsemme sairaalassa hoitoon. Sairaalassa joutuu monta kertaa odottamaan hoitoa todella pitkään. Mutta toki eläinlääkärin vastausta voi joutua joskus odottamaan, sillä jos sattuu ruuhka, puheluita voi olla jonossa kymmenenkin.

Kaikki kehitysehdotukset tarkoittavat, että veronmaksajat joutuvat maksamaan nykyistä enemmän.

kunnaneläinlääkäri Tomas Häggvik

Lääkäri tietää myös, että lemmikkien omistajia on kahdenlaisia. Toiset ottavat yhteyttä arkaillen ja pyytävät kohteliaasti apua. Toiset taas toimivat ärhäkämmin ja suorastaan vaativat apua heti ja nyt.

Kruunupyyn kunnaneläinlääkärillä ei ole juurikaan valittamista työstään. Jos päivystystä kuitenkin kehitettäisiin paremmaksi, hän ottaisi mielellään tuekseen takapäivystäjän tai sitten hoitajan, joka vastaisi puhelimeen.

– Kaikki kehitysehdotukset tarkoittavat, että veronmaksajat joutuvat maksamaan nykyistä enemmän. Jos kunnan päättäjät haluavat kehittää, niin miksi ei.

Työn määrä päivystyksessä vaihtelee todella paljon. Päivystys ei ole niin vilkasta, että sitä pitäisi tehostaa

Anréas Smeds, Keski-Pohjanmaan terveysvalvonnan johtaja

Häggvik on huomannut, että vuosien varrella tuotantoeläimiä koskevat päivystyspuhelut ovat vähentyneet hänen piirissään. Hänen mukaansa nautojen terveyttä seurataan tarkasti koko ajan, joten akuutit hätätapaukset ovat vähentyneet. Toisaalta maatalouden kannattavuus on heikentynyt ja kulukuri tiloilla on tarkkaa. Silloin päivystäjälle soittoakin mietitään tarkasti.

Vaikka kehitys saattaa kulkea siihen suuntaan, että päivystyspuheluista yhä suurempi osa koskee lemmikkieläimiä, päivystysjärjestelmää ei olla ainakaan nyt muuttamassa. Keski-Pohjanmaan alueen terveysvalvonnasta vastaava Anréas Smeds:

– Työn määrä päivystyksessä vaihtelee todella paljon. Päivystys ei ole niin vilkasta, että sitä pitäisi tehostaa. Klinikkahoitajien palkkaaminen ei ole perusteltua, koska valtaosa työstä koskee tuotantoeläimiä. Töitä ei riittäisi hoitajille koko ajan. Ja toisaalta, heitä pitäisi palkata kai jokaiselle päivystäjälle, mikä olisi valtavan kallista. Hyöty olisi kyseenalainen.