Tutkijat kuvasivat koululaisten ruokatarjottimia – Uusi tutkimus kertoo, miten harva syö aterian kaikki osat: "Se oli silmiä avaavaa"

Kouluruoka maistuu suomalaisille nuorille, mutta tarjottimella on vain harvoin suositeltu kokonaisuus. Tutkijat jalkautuivat koulujen ruokaloihin ja yllättyivät myös positiivisesti.

kouluruoka
Koululaiset kuorivat keitettyjä perunoita lounaalla.
Jyrki Lyytikkä / Yle

Yhdessä kuvassa on nokare puuroa, ruisleipä ja maitoa. Toisessa kuusi lihapullaa perunamuusilla ja ketsupilla – ja ruokajuomana vettä. Kolmannesta kuvasta löytyy myös vihreää: pääruoan kyljessä on runsaasti salaattia ja lautasen vieressä kaksi maitolasia. Leipää ei näy.

Tutkijoiden ottamissa kuvissa on suomalaisten kuudes- ja kahdeksasluokkalaisten koulussa nautittuja aterioita viime vuodelta. Yhteistä niille on, että miltään tarjottimelta ei löydy kouluruoka-aterian kaikkia osia: pääruokaa, salaattia, leipää, levitettä sekä maitoa tai piimää.

Kouluateriat ovat suunniteltu siten, että oppilas saa tarvittavan ravintosisällön vain, jos syö lounaan kaikki osat. Se on kuitenkin harvinaista, selviää Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen tutkimuksesta (siirryt toiseen palveluun).

Tutkimuksessa kaikki aterianosat jokaisena koulupäivänä valitsi alle 10 prosenttia vastaajista. Esimerkiksi kahdeksasluokkalaisista tytöistä vain neljä prosenttia söi suositusten mukaisen aterian päivittäin.

Infografiikka
Yle uutisgrafiikka

Koululounas ei ole yhdentekevä, sillä se kattaa kolmanneksen päivän ravintoaineiden ja energian tarpeesta. THL:n erikoistutkija Susanna Raulio ei ole tutkimustuloksista yllättynyt, sillä samaa tarinaa ovat kertoneet myös kouluterveyskyselyt.

Raulio ei pidä tuloksia erityisen vakavina nuorten ravinnonsaannin kannalta, mutta on huolissaan opituista ruokailutavoista.

– Koulussa opetellaan tulevaisuuden syömistä, ja lapsuus on sitä aikaa kun pysyviä ruokatapoja opetellaan. Jos kotona ei opi monipuolista kasvisvoittoista ruokavaliota, eikä se tule koulussakaan, se jää oppimatta, Raulio sanoo.

Vihannekset kelpaavat paremmin erikseen

Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen kyselyyn vastasi vajaat 3 000 kuudes- ja kahdeksasluokkalaista oppilasta paristakymmenestä koulusta. Lisäksi tutkijat kuvasivat oppilaiden tarjottimia kuudessa koulussa.

Se oli silmiä avaavaa, sanoo Raulio.

– Oli monenkirjavaa, kuinka lapset ottivat ruokaa. Oli tosi hienoja ja reiluja annoksia, jotka näyttivät siltä, että niillä voi pärjätäkin päivän. Pahimmillaan oli yksi leipäviipale ja vesilasi. Spektri oli laaja.

Tarjotin, jolla kouluateria.
Tämä on yksi tutkijoiden kouluaterioista ottamista kuvista.Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

THL:n tutkimuksesta käy ilmi, että yleisimmin ruokailusta jää puuttumaan maito, leipä tai salaatti. Tutkimuksessa ei varsinaisesti selvitetty oppilaiden syitä valinnoilleen, mutta tutkijat tekivät kouluissa kiinnostavia havaintoja.

– Kasvisten osalta mikään syy ei nouse ylitse muiden, mutta se näkyy edelleen, että suomalaiset eivät oikein osaa valita niitä. Se vaikuttaa hirveästi, onko salaatti erillisinä raaka-aineina. Sekasalaatit eivät tunnut maistuvan, Raulio arvioi.

Raulion mukaan suomalaislapset syövät silti pääsääntöisesti hyvin.

– Toki niitä kasviksia voisi aina lisätä, se on kestoaihe, niin kuin aikuisillakin. Se yllätti vähän, että pienimmillekään lapsille kasvikset ei välttämättä uppoa, Raulio sanoo.

Kouluruoka-annos
Tämä ateria täyttäisi kouluruokasuositukset, jos mukana olisi voideltu leipä.Terveyden ja hyvinvoinninlaitos

Tutkimuksessa maidon tai piimän valitsi ruokajuomakseen noin puolet pojista ja kolmannes tytöistä. Yksi tutkijoiden kouluissa tekemä havainto oli, että osa oppilaista välttelee maitoa koulussa, vaikka joisi sitä kotona. Raulio arvelee, että mitään yksiselitteistä syytä tavalle ei ole.

– Syyhyn pitäisi pureutua tarkemmin. Maidosta on aika paljon väärääkin informaatiota liikkeellä. Olisiko kyseessä vähän kaveripiirin painostuskin, että kouluaikoina ei ole coolia juoda maitoa, arvelee Raulio.

"Kouluruuan ei pitäisi olla erillinen saareke"

Vaikka koulumaito tai salaatti ei aina kelpaa, tutkimuksen mukaan kouluruoka maistuu silti suomalaisnuorille hyvin. Kuudesluokkalaisista 90 prosenttia ja kahdeksasluokkalaisista 70 prosenttia kertoi osallistuneensa ruokailuun joka päivä. Jos ruokailu jäi väliin, syynä oli yleensä se, ettei ruoka ollut mieleistä.

Raulio toivoisi parempaa kotien ja koulujen yhteistyötä, jotta kouluruokailusuositus täyttyisi paremmin.

Ihmiset ottavat puuroa kattilasta.
Tutkijan mukaan oppilaat pitäisi ottaa entistä enemmän mukaan kehittämään kouluruokailuja.Niko Mannonen / Yle

Yksiselitteistä tai helppoa ratkaisua ei ole.

– Kouluruokailun ei pitäisi olla erillinen saareke, vaan se pitäisi integroida oppineisiin ja ottaa oppilaat mukaan kouluruuan kehittämiseen. Myös aikuisten esimerkki on tärkeä.

Käytännössä kouluruokailun voisi Raulion mukaan ujuttaa osaksi esimerkiksi biologian, ympäristöopin tai jopa matematiikan opintoja.

– Lapset voisivat laskea vaikkapa ruuan ravintoaineita tai ruokailun voisi ottaa osaksi historiaa miettimällä, millaista kouluruoka oli 40 tai 70 vuotta sitten, ideoi Raulio.

Tuoreita kasviksia
Tutkimuksessa tytöt söivät kasviksia enemmän kuin pojat.Outi Kuitunen / Yle

Taustalla on ajatus, että myös lasten ruokailu nähtäisiin kokonaisuutena.

– Niin kuin se on aikuisillakin: kun mennään ravintolaan syömään, se ei ole pelkästään tankkaamista, vaan myös tapakasvatusta, ruokakulttuuria ja uusia ruokakulttuureja.

Tarjottimilla myös iloinen yllätys

THL:n tutkimuksessa tarjotinkuvat paljastivat myös positiivisen piirteen: kouluissa, joissa kuvattiin, ruokahävikkiä tuli vain vähän. Puolet sekä kuudes- että kahdeksasluokkalaisista raportoi lomakkeelle, että syö useimmiten kouluaterialla sen, mitä on ottanut.

– Lautashävikkiä tuli kauhean vähän. Nykyään pienetkin oppilaat ottavat itse ruokaa, ja olimme ilahtuneita siitä, että se on parantanut tilannetta. Myös santsikierrokset ovat sallittuja, joten ekalla kierroksella ei tarvitse ottaa liikaa, Raulio sanoo.

Ruokailun voisi ottaa osaksi historiaa miettimällä, millaista kouluruoka oli 40 tai 70 vuotta sitten

Susanna Raulio

Maa- ja metsätalousministeriön toimeksi antaman tutkimushankkeen taustalla on jo pitkään käytössä ollut EU:n koulumaitotuki ja tuoreempi EU:n kouluhedelmätuki, joka otettiin Suomessa käyttöön vuoden 2017 elokuussa.

Seuraavaksi Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen tutkijat haluavatkin selvittää, miten tuet vaikuttavat koululaisten ruokavalioon. Seurantatutkimusta jatketaan viimeistään viiden vuoden päästä vuonna 2022.