Hoitajien ja lääkäreiden aivot ylikuormittuvat – Työterveyslaitos huolestui "aivokuorman" lisääntymisestä ja käynnisti valtakunnallisen kampanjan

Työterveyslaitoksen mukaan hoitotyön vaatimukset pitäisi sovittaa paremmin yhteen hoitajien ja lääkärien inhimillisen tiedonkäsittelyn kykyjen ja rajoitusten kanssa.

Työterveyslaitos
lääkäri pitelee päätään stetoskooppi kädessä
AOP

Työterveyslaitos kantaa huolta hoitajien ja lääkäreiden kasvaneesta "aivokuormasta". Se on aloittanut tänään valtakunnallisen Aivotyö toimivaksi hoitotyössä -kampanjan (siirryt toiseen palveluun), joka koostuu luennoista ympäri Suomen hoitolaitosten.

Kampanja perustuu Satakunnan sairaanhoitopiirissä toteutettuun "Kognitiivisen ergonomian parantaminen hoitotyössä" -kehittämishankkeeseen (siirryt toiseen palveluun). Sen taustalla on asiantuntijoiden havainto siitä, että terveydenhuollon hoitohenkilökunnan työ on muuttunut yhä enemmän aivotyöksi.

Aivotyöllä työterveyslaitos tarkoittaa sitä, että tiedolla työskentely on korostunut ja samalla työntekijän kognitiiviset vaatimukset ottaa vastaan sekä käsitellä tietoa ovat lisääntyneet.

Työterveyslaitoksen mukaan kognitiiviset kuormitustekijät heikentävät työn sujuvuutta ja altistavat työntekijät virheille sekä uupumukselle. Jatkuvat keskeytykset rasittavat aivoja ja se voi pahimmillaan heikentää työntekijän jaksamista.

– Vastuun, tunnekuorman, turvallisuusuhkien ja hankalien työaikojen rinnalle on noussut uusia henkisen kuormituksen tekijöitä. Huomio pitää olla useassa asiassa yhtä aikaa, muistikuorma on suuri, keskeytykset ja häly vaikeuttavat keskittymistä sekä muistamista, johtava tutkija Virpi Kalakoski Työterveyslaitoksesta kertoo.

– Nämä työn vaatimukset ovat kuormittavia. Myös ohjeisiin ja toimintatapoihin liittyvät puutteet ja ristiriitaisuudet koetaan kuormittavina, Kalakoski sanoo.

Kalakosken mukaan kuormitus voi laskea työn tuottavuuden lisäksi jopa potilasturvallisuutta. Työterveyslaitoksen kampanjassa todetaan, että työn vaatimusten "tulee olla sopusoinnussa inhimillisen tiedonkäsittelyn kykyjen ja rajoitusten kanssa". Tästä voi vetää johtopäätöksen, että näin ei tällä hetkellä joka puolella olisi.

Hyvää kognitiivista ergonomiaa?

Hyvä kognitiivinen ergonomia tarkoittaa, että työn suunnittelussa on huomioitu ihmisen kognitiiviset eli tiedonkäsittelyn kyvyt ja rajoitukset.

– Jo pelkästään se, että säilytetään jokaisessa työtilassa tarvikkeet ja paperit samalla tavalla samoissa paikoissa, helpottaa asioiden huomaamista ja löytämistä, Kalakoski selittää.

Työterveyslaitos ohjeistaa kampanjamateriaalissaan useita keinoja, joilla muistikuormaa voidaan vähentää. Tarkistuslistat siitä, missä ja miten eri tutkimuksia tehdään ja missä järjestyksessä, on ensimmäinen keino.

Toinen keino on ottaa sähköisiä apuvälineitä käyttöön, jotta asiat saadaan kirjattua nopeasti ylös ennen kuin ne ehtivät unohtua. Esiin nousee myös huomioliivien pukeminen päälle tai kuulokkeiden käyttö.

Liivit ja kuulokkeet viestisivät siitä, milloin jotakuta ei saa häiritä hänen keskittymisensä takia. Hiljaiset tilat esitetään myös yhtenä keinoja vähentää aivokuormaa.

Muita esitettyjä keinoja ovat raportointikäytäntöjen selkeyttäminen tiiviimmäksi ja selkeämmäksi, sekä valmiiden pohjien laatiminen erilaisille asiakirjoille, kuten esimerkiksi hoitokertomuksille.

Lue lisää:

Unohteletko asioita kiireen keskellä? Anna aivoillesi miniloma