"Sote on hyppy tuntemattomaan" – pikkukuntien puolustajan mielestä ehdotettu malli ei istu pohjoismaiseen hyvinvointiyhteiskuntaan

Pitkään sorvattu uudistus keskittää vallan valtiolle. Se amputoi kunnat, rampauttaa niiden yhteistyön ja hiljentää paikallisen äänen, Hannu Koski sanoo tällä viikolla julkaistavassa kirjassaan.

Sote-uudistus
Sote-teksti ensiapukyltin alapuolella.
Syksyn aikana eduskunnan käsittelyssä oleva sote siirtäisi toteutuessaan päätösvallan pois kunnilta. Se on iso näkökulman muutos, sillä kunnat ovat perinteisesti tottuneet huolehtimaan sairaista ja vanhuksista.Matti Myller / Yle

Suomessa oli 2000-luvun puolivälissä yli 430 kuntaa, mutta rohkeimmat uudistajat katsoivat, että alle sata riittää.

Runsaan kymmenen vuoden sorvauksen jälkeen kuntia on yhä 311, eikä ainakaan tänä vuonna ole tulossa lisää liitoksia.

Päättäjillä oli ja on edelleen usein tapana sanoa, että pieni kunta ei pärjää. Tarvitaan leveämmät hartiat, sillä väestön vanhentuessa huoli on varsinkin terveydenhuollon ja sosiaalitoimen rahkeista.

– Miksi ei pärjäisi, ihmettelee pitkän uran kunnanjohtajana tehnyt Hannu Koski. Hän oli 30 vuotta pienen ja hyvinvoivan kunnan, Juupajoen johdossa.

Eläkkeelle jäänyt Koski on nyt kuutisen vuotta katsellut sivusta erilaisia kuntaliitoskuvioita ja ehdotuksia sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistamiseksi.

Omista kokemuksista ja muiltakin lainatuista näkökulmista syntyi kirja Kunnan puolustus.

Kirjan käsikirjoitus valmistui keväällä. Nyt syksyllä ilmestyessään teos on vieläkin ajankohtaisempi, sillä sote on yhä kesken ja päätökset viipyvät.

Myytti pienestä köyhästä ja isosta rikkaasta

Hannu Koski sanoo pohtineensa paljon, mikä tai kuka synnytti myytin pienestä ja köyhästä kunnasta.

– Köyhiä on sekä isoissa että pienissä. Juupajoki on pieni ja pienenee kai joka vuosi, mutta ei siellä ole ollut eikä tiettävästi ole nytkään ongelmia julkisella puolella, Hannu Koski sanoo.

Pirkanmaalla sijaitseva Juupajoella on noin 2 000 asukasta, kun maakunnan keskuskaupungissa asuu yli 230 000 ihmistä.

– Kun vertaa vaikka nykyiseen kotikaupunkiini Tampereeseen – tämähän on suuri ja vahva kaupunki, mutta taloudessa on ongelmia.

Hannu Koski
Hannu Koski oli pienen Juupajoen kunnanjohtajana 30 vuotta. Hän seuraa kunta-asioita edelleen aktiivisesti mutta sivusta.Jani Aarnio/ Yle

Poliitikot puhuvat usein suuruuden ekonomiasta, mutta Hannu Koski ei siihen usko. Pieni voi olla myös yksinkertaista ja sujuvaa.

Entinen kunnanjohtaja kirjoittaa, kuinka joskus suorastaan hävetti esitellä pienen kunnan selkeää ja yksinkertaista hallintomallia:

–Se [pienen kunnan hallintokaavio] ei täytä alkeellisiakaan himmelin vaatimuksia, mutta sitä on kyllä kätevä säilyttää ullakolla sen jälkeen kun on tuotu isommat himmelit tilalle.

Sote on jatkoa kuntaliitoshuumalle

Kun kuntaliitokset etenivät sitkaasti, valtionhallinnossa "keksittiin" sote.

Kunnat ovat erilaisia, ja päättäjät paikallisia. Nyt valtio aikoo ottaa sote-palvelut ja toteuttaa ne samalla kaavalla kaikkialla.

Hannu Koski

Sote-uudistuksen ydin on ottaa sosiaali- ja terveystoimi pois kunnilta ja siirtää päätösvalta perustettaviin maakuntiin. Kukkaronnyörejä hallitsee valtio, sillä maakunnat eivät saa kerätä veroja.

– Nykyinen sote-ehdotus, niin sanottu maakuntasote on vieras hallintomalli pohjoismaiselle hyvinvointiyhteiskunnalle. Toteutuessaan se tarkoittaa vallan keskittämistä valtiolle. Täällä on kautta aikain totuttu, että kunta huolehtii sairaista ja vanhuksista, Koski muistuttaa.

– Sote on hyppy tuntemattomaan. Kunnat ovat erilaisia, ja nyt päättäjät ovat paikallisia. Valtio aikoo ottaa sote-palvelut haltuunsa ja toteuttaa ne samalla kaavalla kaikkialla kunnasta ja paikallisista olosuhteista riippumatta.

Hannu Koski pelkää koko kuntakentän rapautumista. Se tarkoittaa myös – Kosken ilmaisua lainaten – kuntien ja niiden vapaaehtoisen yhteistyön amputointia.

Naapurien kanssa kimpassa

Koski myöntää, että jotakin on uudistettava, mutta keskittämispakkoa ei ole.

Jatketaan nykymallia tai tehdään maakuntasote – eihän se niin ole, vaihtoehtoja löytyy aina.

Hannu Koski

Valtionhallinto vetäytyi maaseudulta jo 1980-luvulla, ja Kosken mukaan sama keskittämisen halu jatkuu.

– On tarjottu vain kahta tulevaisuuden vaihtoehtoa eli jatketaan nykymallia tai tehdään maakuntasote. Eihän se niin ole, vaihtoehtoja löytyy aina, Koski sanoo.

Hän lähtisi pohtimaan uutta vähän ”isommalla porukalla”, koska nyt maakuntasotea ovat vetäneet vain valtion virkamiehet poliitikkojen ohjauksessa

– Otetaan mukaan toteutukseen asiantuntijoita monelta tasolta, ihan peruskunnista lähtien. Kokonaisuudesta tulee varmasti helpommin hallittava kuin mitä nyt ehdotetun soten kaltainen jättiläismuutos olisi.

Korjattu kello 15.43 kirjan nimi.