Lapsiperheitä houkutellaan lisääntymään villasukilla ja kymppitonnin vauvarahoilla – Kolmekymppinen perheenäiti Eeva Viitanen: "Kaikki apu olisi tervetullutta"

Suomessa on 35 kuntaa, johon syntyi viime vuonna alle 10 lasta. Kilpaa lapsiperheistä käydään nyt muun muassa ilmaisellä päivähoidolla.

syntyvyys
Viitasen perhe.
Mari Kahila / Yle

Veini on varsinainen hurmurivauva. Isäänsä tullut, naljailee Eeva Viitanen, 37, lempeästi miehelleen Harri Viitaselle, 38. Kolme kuukautta pariskunnan elämää ilahduttanut Veini on yksi seitsemästä tänä vuonna Siikaisiin (siirryt toiseen palveluun) syntyneistä vauvoista. Viime vuonna Satakunnassa sijaitseva, vajaan 1500 asukkaan Siikainen sai yhdeksän vauvaa.

Jo kahdeksan kiloa painava hurmuri sai kunnalta lahjaksi neulotut sukat ja lapaset. Eeva Viitanen ei peittele pettymystään. Siikaisissa maksettiin vielä pari vuotta sitten 500 euron vauvarahaa. Se olisi kelvannut tuoreelle perheelle.

– Ei tämä vauva-arki ole pelkkää juhlaa. Kaikki apu olisi tervetullutta.

Viitaset muuttivat Helsingistä Siikaisiin kaksi vuotta sitten. Pariskunta halusi taata lapselle turvallisen kasvuympäristön. Siikainen on Harrin kotikunta ja hän muistelee lapsuusaikaansa lämmöllä. Toki nykyiset pienet ikäluokat mietityttävät.

– Toivottavasti lapsia syntyisi edes se kymmenen vuodessa, niin saataisiin pitää tuo oma koulu. Meiltä on siihen matkaa vain puoli kilometriä.

Vauvaraha ei nostanutkaan syntyvyyttä

Suomessa on 35 kuntaa (siirryt toiseen palveluun), jossa syntyi viime vuonna alle kymmenen lasta. Monesta näistä kunnista on käytössä vauvaraha tai sen käyttöönottoa pohditaan tänä syksynä. Satakuntalaisessa Siikaisten kunnassa vauvarahasta on luovuttu ja siirrytty muuttamaan lapsiperhepalveluita yhä houkuttelevimmiksi.

Vauvaraha ei nostanut meidän syntyvyyslukuja.

Viveka Lanne

Elokuun alusta lähtien Siikaisissa kaikkien lasten päivähoito on ollut ilmaista. Kunta kokeilee maksuttomuutta vuoden 2019 loppuun saakka. Päivähoitopaikan luvataan järjestyvän perheille kahdessa päivässä. Tämä on kirjattu kunnan strategiaankin.

Kunnanjohtaja Viveka Lanne haluaa, että kunnan lapsiperheille räätälöimät palvelut kannustavat perheitä harkitsemaan lapsentekoa. Rahalla lapsia ei voi kunnanjohtajan mielestä kuntaan ostaa.

– Vauvaraha ei nostanut meidän syntyvyyslukuja. Ne heittelivät vuodesta toiseen samalla tavalla kuin ennen ja jälkeen rahan maksamisenkin.

Muutenkin kunnanjohtaja Lanne vierastaa ajatusta, että kunta houkuttelisi asukkaansa lisääntymään. Päätöksen tulee syntyä muista kuin taloudellisista syistä. Toki kunta haluaa tukea monin tavoin lapsiperheitä. Pienessä kunnassa tuki voi olla hyvinkin yksilöllistä.

Siikaisten kunnanjohtaja Viveka Lanne.
Siikaisten kunnanjohtaja Viveka Lanne houkuttelee kuntaan lapsia mieluummin palveluilla kuin rahalla.Mari Kahila / Yle

– Positiivisesti ajateltuna saamme räätälöidä päivähoidon ja koulun palvelut vastaamaan jokaisen lapsen yksilöllisiä tarpeita.

Siikaisissa ei olla erityisen huolissaan viime vuoden syntyvyysluvusta. Tärkeintä on koulun säilymisen kannalta, että esikouluikäisiä on riittävästi. Tänä vuonna eskarilaisia aloitti 18, vaikka kuusi vuotta sittenkin kuntaan syntyi alle kymmenen lasta. Kunnanjohtaja ei suostu asettamaan mitään kipurajaa syntyvyysluvulle, mutta toivoo ettei alle kymmenen lapsen vuosia tulisi useita peräkanaa.

Kustavin kuusi vauvaa on ilonaihe

Kustavissa (siirryt toiseen palveluun) kuuden lapsen saldoa ei synkistellä. Päinvastoin. Viime vuoden vauvaluku on paras yli kymmeneen vuoteen. Esimerkiksi viisi vuotta sitten kuntaan syntyi vain kolme vauvaa.

Varsinais-Suomessa sijaitsevan Kustavin sosiaalijohtaja Marika Lehtinen on ylpeä jokaisesta vauvaperheestä, sillä juuri lapset tuovat Kustaviin elinvoimaa.

Marika Lehtinen
Kustavin sosiaalijohtaja Marika Lehtinen esittelee kuntaan syntyville lapsille annettavaa bodyä. Vauvoille maksetaan myös 400 euron vauvaraha.Paula Collin / Yle

– Toki pienet vauvaluvut luovat jatkuvaa uhkaa palvelujen pysyvyydelle. Kustavilla on onneksi ollut taloudellisesti vahvoja vuosia, joten omasta päiväkodista ja alakoulusta on vielä pystytty pitämään kiinni.

Tänä vuonna Kustavi on muuttanut varhaiskasvatuksensa kokonaan maksuttomaksi. Parin viime vuoden ajan päivähoitoa on saanut ilmaiseksi 20 tuntia viikossa. Myös vauvaraha on tuplattu tänä vuonna 400 euroon.

Yksi viime vuonna Kustaviin syntyneistä on nyt jo puolitoistavuotias Selja. Hän on päässyt nauttimaan useista lahjoista, kun Marttojen, MLL:n ja Lions Clubin paikallisyhdistykset ovat muistaneet kunnan uusia asukkaita. Kunnalta Seljan perhe sai viime vuonna 200 euron vauvarahan.

Äiti ja lapset leikkipuistossa
Selja ja Iris Suominen pääsivät äidin työpäivän päätteeksi leikkipuistoon. Kustavin kunnan tarjoama ilmainen varhaiskasvatus on mahdollistanut Milla Haloselle osa-aikaisen työnteon.Paula Collin / Yle

– Mukava tuo on muistamisena. Mutta tuskin raha saa ketään tekemään vauvoja. Enemmän arvostan ilmaista päivähoitoa, joka on mahdollistanut itselleni osa-aikaisen työnteon, toteaa Seljan äiti Milla Halonen.

Kymppitonnilla nuoret parit lapsentekoon?

Viime vuonna syntyi alle kymmenen lasta 27 Manner-Suomen kuntaan. Jokaisessa niissä pohditaan kuumeisesti keinoja syntyvyyden lisäämiseksi ja kunnan houkuttelevuuden kasvattamiseksi. Kovimmat otteet löytyvät kymenlaaksolaiselta Miehikkälältä (siirryt toiseen palveluun), joka päätti vuoden alussa nostaa Lahja lapselle -rahan 3000 eurosta 10 000 euroon. Vauvaraha maksetaan 1000 euron erissä kymmenen vuoden ajan.

Miehikkälä-body.
Miehikkälä antaa 10 000 euron vauvarahan kylkiäisenä myös kunnan bodyn.Miehikkälän kunta

Miehikkälän kunnanjohtaja Arto Ylösen mukaan kunnan on toimittava, sillä tämän vuoden syntyvyysluvut tulevat olemaan viime vuoden yhdeksääkin vauvaa alhaisemmat. Rahallinen täky on Ylösen mukaan siinäkin mielessä ajankohtainen, että kunnassa asuu nyt aiempaa enemmän nuoria pareja.

– Uskon, että rahalla saadaan Miehikkälän syntyvyys nousuun. Toki vieläkin tärkeämpi houkutin on varmaan se, että olemme rakentaneet kuntaan uusia kouluja.

Muissa pienen syntyvyyden kunnissa vauvarahan suuruus vaihtelee 50 ja 500 euron välillä. Monessa kunnassa rahaa on maksettu jo 1980-luvulta saakka, mutta varsin laihoin tuloksin. Eteläsavolainen Pertunmaa (siirryt toiseen palveluun) palkitsi vauvat aiemmin 1000 markalla ja nyt 170 eurolla. Viime vuonna kuntaan syntyi viisi lasta.

– Ei vauvarahasta ole näyttänyt olevan viime vuosina syntyvyyden nostajaksi. Pohdimmekin parhaillaan, josko kunnassa aloitettaisiin lokakuun alussa maksuton varhaiskasvatus, toteaa Pertunmaan kunnanjohtaja Juha Torniainen.

Vauvarahoista vain hetken lohtu

Aika on ajanut vauvarahojen ohi. Tätä mieltä on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Mika Gissler. Hän veikkaa, että monessa kunnassa luovutaan lähivuosina vauvarahoista. Niillä kun voidaan saada paikallisesti hetkellinen nousu syntyvyystilastoihin, mutta pidemmän päälle ne eivät kuntia kansoita.

Näitä lukuja ei tonnin vauvarahoillakaan nosteta.

Mika Gissler

Syntyneiden määrä on Suomessa historiallisen pieni. Tästä kannetaan Gisslerin mukaan syystäkin huolta. Pohjoismaissa on käynnissä sama suuntaus, joka on tuttu jo Keski-Euroopasta.

– Pitkällä aikavälillä on huolestuttavaa, että suomalaiset vastaavat nykyisin kyselyissä haluavansa korkeintaan yhden lapsen tai ei lasta ollenkaan. Aiemmin tuo keskiarvo oli 2-3 lasta. Näitä lukuja ei tonnin vauvarahoillakaan nosteta.

Pikkukunnat ovat THL:n tutkimusprofessorin mukaan oikeilla jäljillä, kun parantavat nyt kilpaa lapsiperhepalveluitaan. Esimerkiksi ilmaisen ehkäisyn tarjoaminen on hyvä esimerkki siitä, että kunnassa kannetaan kokonaisvaltaisesti huolta asukkaiden seksuaali- ja lisääntymisterveydestä.

Rahaa ja vertaistukea tarvitaan molempia

Veini on puklannut imetyksen jälkeen maidot isän paidalle ja omille potkuhousuilleen. Harri Viitanen vaihtaa perheen miesväelle vaatteet. Eeva Viitanen valmistautuu sillä aikaa lähtemään vauvan kanssa vaunulenkille Siikaisten keskustaan. Veini rakastaa kärryttelyä ja äiti juttuseuraa.

Siikaislaisen Viitasen perheen 3 kuukautta vanha vauva.
Veini Viitaselle on syntynyt tänä vuonna Siikaisiin kuusi ikätoveria.Mari Kahila / Yle

– Jututan lenkillä kaikki kunnan mummot, sillä en tunne täältä oikein ketään itseni ikäisiä. Ystävät jäivät Helsinkiin.

Kolme kuukautta aurinkoisen vauvan kanssa on jo osoittanut Eeva Viitaselle miten suuri jano hänellä on vertaistuelle. Että saisi jutella samassa elämäntilanteessa olevien kanssa. Perhe ei tunne muita tänä vuonna lapsen saaneita siikaislaisia.

MLL:n Siikaisten yhdistys on kokoamassa pienen kunnan vauvaperheitä yhteen. Tavoitteena on myös käynnistää ensi vuoden alusta perhekahvilatoiminta. Parhaillaan selvitetään paikallisten yritysten intoa tukea lapsiperheitä. MLL kokoaa sponsorien avustuksella tänä vuonna syntyneille vauvalahjat.

– Vertaistuki on äärimmäisen tärkeää, mutta kyllä moni perhe arvostaa myös rahallista tukea. Pienillä tuloilla eläville kun ei pelkkä vertaistuki auta. Siikaisissakin tarvitaan ehdottomasti molempia, tiivistää MLL Siikaisten yhdistyksen sihteeri ja neuvolaterveydenhoitaja Marika Rantala.

Lue myös:

Vauvaperheet kaipaavat enemmän tukea ja ovat huolissaan taloudestaan – "Yhtään ei enää saa pikkuvauvaperheiltä leikata"

10 00 euron vauvaraha säilyy Lestijärvellä – keskipohjalaiskunta pysäytti vauvakadon ja jatkaa avokätisellä linjalla

Pikkukunta vapauttaa vauvaperheet kunnallisverosta: keskituloinen saa 6000 euron potin vuodessa