Hasan Khademi käy suomalaista lukiota ja saa jopa kymppejä todistukseen – pian selviää, uhkaako häntä ja lukuisia muita käännytys Afganistaniin

Maahanmuuttovirasto pohtii parhaillaan, onko Afganistan riittävän turvallinen maa käännytyksiin. Ratkaisu vaikuttaa tamperelaisen lukiolaisen elämään.

maasta käännyttäminen
Hasan Khademi
Hasan Khademi käy toista vuotta Kalevan lukiota. Hän haluaisi päästä ylioppilaaksi.Marko Melto / Yle

Siinä se on mustaa valkoisella: Hasan Khademin, 20, viimeisin todistus tamperelaisesta Kalevan lukiosta.

Elämänkatsomustieto 10.

Kuvataide 10.

Suomi toisena kielenä 9.

Matematiikan yhteinen opintokokonaisuus 9.

Kevään todistus on kelpo kenelle tahansa lukiolaiselle. Hasan Khademi on ollut Suomessa vasta kolme vuotta, joten hänen koulumenestyksensä on lyönyt ällikällä hänen opettajansa.

Khademi itse muistuttaa, että on todistuksessa myös huonoja numeroita. Englannista on kuutonen, mutta hän ei ollut ennen Suomeen tuloa lukenut päivääkään englantia.

– Matematiikka on minulle helpompaa kuin vaikka filosofia tai historia, joissa on paljon käsitteitä, jotka pitäisi muistaa. En ole kuullut näitä käsitteitä äidinkielellänikään, Khademi sanoo suomeksi.

Hasan Khamedin todistus lukiosta
Kalevan lukio

Hasan Khademi ei stressaa numeroista, vaan joutuu painimaan toisenlaisten asioiden kanssa kuin yleensä lukion toista luokkaa käyvät. Hän odottaa, toteutuuko hänen pahin pelkonsa pakkopalautuksesta Afganistaniin.

"En tiedä, onko minulla huomista"

Maahanmuuttovirasto Migri kertoi vastikään, että se jäädyttää hetkeksi afganistanilaisten jättämät turvapaikkahakemukset.

Virasto käy läpi YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n uutta linjausta. Sen mukaan Afganistanin turvallisuustilanne on jatkanut heikentymistään ja pääkaupunki Kabul ei ole riittävän turvallinen.

Uutta linjausta odotetaan alkuviikosta. Se vaikuttaa todennäköisesti myös Khademin kohtaloon.

– Haluaisin kirjoittaa ylioppilaaksi. En tiedä, onko minulla huomista. Epävarmuus on tosi ahdistavaa ja lannistavaa. Koulu on kuitenkin ainoa asia, mitä minulla on nyt, Khademi sanoo.

Vappu ja ylioppilaslakki

Hasan Khademi tuli Suomeen elokuussa 2015 turvapaikkahakija-aallon mukana. Lähtöön vaikuttivat hänen mukaansa perheen turvallisuuteen liittyvät asiat, mutta hän ei halua kertoa niistä tarkemmin muille kuin Maahanmuuttovirastolle.

Khademi kertoo käyneensä Afganistanissa vain pari vuotta koulua, jossa opiskeltiin äidinkieltä daria ja Koraania.

– Siellä ei opetettu esimerkiksi englantia, matematiikkaa tai biologiaa. Tiesin Euroopan, mutta en mitä maita siihen kuuluu. Teidän aakkosistanne tiesin vain ne, jotka ovat omassa nimessäni.

Khademi teki töitä Iranissa ja lainasi rahaa, että pääsi salakuljettajan mukana Turkista Kreikkaan. Hänellä ei ollut tarpeeksi rahaa, ja hän kertoo paenneensa salakuljettajaa. Suomeen nuorukainen tuli Ruotsin kautta ja tie vei Itä-Karjalan kansanopistoon.

Siellä hänen opettajakseen tuli Paavo Hakulinen, jota Khademi kehuu maasta taivaisiin. Vuonna 2016 Hakulinen selitti oppilaille, miksi niin monilla suomalaisilla on vappuna valkoinen lakki.

– Opettaja kertoi sen niin hienosti, että päätimme kavereiden kanssa, että meidän on pakko päästä lukioon.

Hasan Khademi
Hasan Khademi on sopeutunut hyvin Kalevan lukioon Tampereella.Marko Melto / Yle

Kylmä suihku tuli heti unelman alkumetreillä. Joulukuussa 2016 Maahanmuuttovirasto ilmoitti, ettei Hasan Khademi saa turvapaikkaa tai oleskelupaikkaa Suomesta, vaan hänet käännytetään Afganistaniin.

Khademi valitti päätöksestä. Valituksen käsittely on yhä kesken.

– Ajatukseni ja elämäni romahtivat.

Tuhansia kuollut

Maahanmuuttoviraston mukaan Hasan Khademi käännytetään Kabuliin, jonka turvallisuudesta käydään nyt Suomessa kovaa vääntöä.

Muun muassa ihmisoikeusjärjestö Amnestyn mukaan Afganistan on liian vaarallinen maa, jotta sinne voitaisiin lähettää ketään.

YK:n pakolaisjärjestön tilastojen mukaan tammikuusta kesäkuun loppuun kestävän seurantajakson aikana lähes 1 700 ihmistä on kuollut väkivaltaisuuksissa ja lähes 3 500 loukkaantunut Afganistanissa.

Osa Khademin ystävistä on saanut myönteisen päätöksen jäädä Suomeen, osa ei. Kahtiajako näkyy myös toukokuulle yltävissä (siirryt toiseen palveluun) tilastoissa.

Maahanmuuttovirasto on tehnyt 12 kuukauden aikana 4 229 Afganistanin kansalaista koskevaa päätöstä. Lähes 3 000 päätöksistä on ollut myönteisiä. Kielteisiä on ollut noin tuhat.

Kolme neljästä saa jäädä, yksi neljästä ei.

Perheen sijainnista ei varmuutta

Khademin isä kuoli, kun hän oli pieni. Myös sedät ovat kuolleet. Hänen äitinsä on viimeisen tiedon mukaan Iranissa, mutta siitä ei ole varmuutta.

– Olen kuullut äidistäni viimeksi puhelimessa juhannuksena. Sen jälkeen en ole kuullut mitään. Lähetin sinne tuttujen välityksellä puhelimen, mutta se ei toiminut Iranin maaseudulla.

– Afganistanissa minulla on enää vain mummu, ei mitään verkostoja.

Hasan Khademi sanoo, että jos hänet käännytetään, kova opiskelu menee hukkaan. Afganistanissa hänelle ei ole mitään hyötyä suomen kielen osaamisesta.

Peruskoulu puolessa vuodessa

Turvapaikanhakijoiden lukion käymisestä ei löydy tilastoa, mutta harvinaista se on.

Ennen lukiota piti käydä peruskoulu, jonka yläkoulun sisällön aikuiset maahanmuuttajat usein käyvät läpi kahdessa vuodessa. Khademille tahti maahanmuuttajien peruskoulussa oli liian hidas. Hän pyysi opettajilta lisätehtäviä.

Opettajat suhtautuivat hankkeeseen ensin epäilevästi, koska Khademin koulutausta oli niin vaatimaton. Hänen piti ensin todistaa opettajille useissa testeissä, että hän pystyy opiskelemaan itsenäisesti. Sen jälkeen hän alkoi tenttiä peruskoulun loppuun.

Ennen peruskoulua hän oli opiskellut tiiviisti suomen kieltä ja kulttuuria 1,5 vuoden ajan.

– Halusin yrittää. Minulla oli koe melkein joka perjantai.

Hasan Khademi
Hasan Khademi ohjaa ensimmäisen vuoden opiskelijoita.Marko Melto / Yle

Hasan Khademin kaveri asui Tampereen Hervannassa. Tampereella käydessään Khademi kulki Kalevan lukion ohi ja päätti hakea sinne. Hän suoritti lopulta peruskoulun kovalla työllä vain puolessa vuodessa ja pääsi sisään lukioon 8,5:n keskiarvolla.

Suomalaista kulttuuria

Kalevan lukion yhteiskuntaopin ja historian opettaja Juha Heinonen sanoo, että Hasan Khademi on muuttanut hänen käsityksiään oppimisesta.

Heinonen sanoo rehellisesti, että kun hän kuuli saavansa afgaanioppilaan, ensimmäinen ajatus oli, mitähän tästä tulee.

Kun Heinonen kysyi luokassa 30 oppilaalta Suomen vallan kolmijaosta, vain Hasanin käsi nousi. Hän muisti asian peruskoulusta.

– Kysyin, onko todella niin, että ainoa ei Suomen kansalainen osaa vastata, millainen vallanjako Suomessa on.

Toimittaja on kuullut yhteensä kahdeksaa Hasan Khademia opettanutta. Kaikki kehuvat hänen motivaatiotaan ja sopeutumistaan suomalaiseen kulttuuriin. Koko haastattelu tehtiin suomeksi.

Hasan Khademi on esimerkiksi tuutori eli ohjaaja ensimmäisen vuoden lukiolaisille. Hän on myös käynyt puhumassa opiskelijoille Ylöjärvellä ja omassa koulussa elämästään.

Yhteiskuntaopin opettaja sanoo, että Hasaniin tutustuminen on asettanut suomalaisen yhteiskunnan uuteen valoon opettajan silmissä.

Suomessa opiskelulla ja koulumenestyksellä ei ole mitään väliä turvapaikan saamisessa.

– Laki on laki, mutta voisiko sitä viilata siihen suuntaan, että Hasanin kaltaiset saisivat mahdollisuuden? He voisivat olla esimerkkinä integroitumisesta ja siitä, miten omilla teoilla voi vaikuttaa omaan tulevaisuuteensa, Heinonen sanoo.

Rahat tiukilla

Englannin opettaja Anni Lampinen sanoo, että Hasanin opiskelumotivaatio on tehnyt vaikutuksen.

– Hän on lukenut kirjoja englanniksi ja katsonut elokuvia. Englanti sujuu aika hyvin siihen nähden, että hän on aloittanut tyhjästä. Hän ei ole edes kuullut englantia ympärillään, kuten lapset Suomessa, Lampinen sanoo.

Opettajat ovat auttaneet Khademia esimerkiksi lainaamalla joitakin kirjoja, mutta pääosin nuorukainen on pärjännyt Lampisen mukaan oman aktiivisuutensa ansiosta.

Opiskelijan rahat ovat tiukilla.

– Saan vastaanottokeskuksesta noin 300 euroa kuukaudessa, ja sillä pitää pärjätä ja ostaa kaikki. Tänä vuonna voin lisäksi saada koulukirjoihin enintään 150 euroa, mutta se on koko vuodeksi, Khademi sanoo.

Haluaisin kirjoittaa ylioppilaaksi. En tiedä, onko minulla huomista. Epävarmuus on tosi ahdistavaa ja lannistavaa.

Hasan Khademi

Kaikki lukiolaisten vanhemmat tietävät, ettei se riitä mihinkään, kun on kyse lukion kirjoista.

Aamulehden kirjoitettua (siirryt toiseen palveluun) Hasan Khademista viime helmikuussa eräs pariskunta tarjosi apua majoituksessa. Se auttaa myös.

Mitä sen jälkeen?

Hasan Khademi tekisi mielellään töitä, mutta koska hänellä ei turvapaikanhakijana ole passia tai sosiaaliturvatunnusta, se on vaikeaa.

Tänä kesänä hän pääsi töihin päivähoitoon. Se oli käänteentekevä kokemus. Khademi koki hetken kuuluvansa suomalaiseen yhteiskuntaan.

– Olin kaverini kanssa kävelemässä, kun yhtäkkiä kuului moi. Päiväkodista tuttu lapsi moikkasi minua ja esitteli isovanhemmilleen: Tulkaa katsomaan, tuolla on Hasan meidän päiväkodista. Yhdestä moikkaamisesta tuli tosi hyvä mieli minulle, hän kertoo.

Pienet iloiset asiat helpottavat odottamista. Päivät vaihtuvat viikoiksi, viikot kuukausiksi ja vuosiksi.

Maahanmuuttoviraston ottama tauko päätöksissä oli Hasan Khademille hyvä uutinen. Mutta mitä tapahtuu niille turvapaikanhakijoille, jotka ovat jo saaneet kielteisen päätöksen ja odottavat palautusta Afganistaniin. Entä miten Khademin valitukselle käy?

– Kuulostaa hyvältä, että viranomaiset miettivät asiaa uudelleen. Mutta mitä sen jälkeen?

Hasan Khademi odottaa. Paljon muuta ei voi tehdä.

Paitsi mennä filosofian tunnille. Khademi on omaksunut länsimaiset arvot kuten tasa-arvon. Filosofian viime tunnilla on pohdittu esimerkiksi eutanasiaa eli armokuolemaa.

– Eutanasia on minulle aika omituinen asia, koska tällaisia ajatuksia ei hyväksytä esimerkiksi Afganistanissa, Khademi sanoo.

Lue lisää:

Miksi turvapaikanhakija käännytetään Afganistaniin, mutta ei Jemeniin? Maahanmuuttovirasto vastaa 7 kysymykseen

Afganistanin turvallisuus syöksykierteessä, Isis on uusin uhka – Asiantuntija: "Kabul on kuilun partaalla"

Järjestöt mielissään Maahanmuuttoviraston uusista linjauksista: "Kaikki palautukset Afganistaniin pitäisi tältä istumalta pistää poikki"

Maahanmuuttovirasto tarkistaa linjauksiaan – päätökset afganistanilaisten turvapaikkahakemuksista keskeytetty