Parkkisakkojen määrääminen pienen virheen takia joutui kuluttajaviranomaisten hampaisiin

Kuluttajariitalautakunta piti näppäilyvirheitä vähäisinä. Pysäköintimaksu oli maksettu ja maksu voitiin yhdistää oikeaan autoon jälkeenpäin.

pysäköinti
Pysäköintiautomaatti
Parkkikiistoja tulee usein kuluttajariitalautakunnan ratkottavaksi.Matti Myller / Yle

Kuluttajariitalautakunta on ottanut kantaa kahteen parkkiriitaan, joissa kuluttaja on tehnyt yksityistä pysäköintimaksua maksaessaan vain vähäisen virheen.

Lautakunta pitää tuoreessa ratkaisussaan kohtuuttomana, että kuluttajille on annettu valvontamaksu eli kansankielellä parkkisakko.

Tapaukset ovat luonteeltaan samankaltaisia. Toisessa tapauksessa maksamisen yhteydessä rekisteritunnus ja toisessa aluenumero oli näppäilty väärin.

Virheistä huolimatta päävelvoite eli parkkimaksu oli maksettu ja parkkifirma pystyi yhdistämään maksun ajoneuvoihin jälkikäteen.

– Rikkomus on ollut hyvin pieni eikä se vaikuttanut mahdollisuuksiin valvoa pysäköintiä, perustelee kuluttajariitalautakunnan puheenjohtaja Pauli Ståhlberg ratkaisua.

Kuluttajariitalautakunnan puheenjohtaja Pauli Ståhlberg.
Kuluttajariitalautakuntaa johtaa Pauli Ståhlberg.Juha Kivioja / Yle

Molemmissa tapauksissa kyse oli yksityisestä parkkifirmasta – julkisoikeudellista pysäköintiä kuluttajariitalautakunta ei valvokaan.

Lautakunta suosittelee, että kyseiset parkkifirmat palauttavat maksut valittaneille henkilöille.

– On kokonaan toinen asia, jos virhe on sellainen, että pysäköinninvalvoja ei pysty selvästi yhdistämään maksua siihen ajoneuvoon ja ajankohtaan, joiden väitetään olevan kyseessä, tähdentää Ståhlberg.

Väärä aluenumero ja rekisterinumero johtivat parkkisakkoon

Ensimmäisessä tapauksessa oli kyse siitä, että kuluttaja oli maksanut erehdyksessä pysäköintimaksun siten, että käytti väärää aluenumeroa. Tästä syystä pysäköinninvalvoja ei ollut yhdistänyt maksua autoon.

Pysäköinninvalvojan mielestä kyse oli autoilijan omasta virheestä ja parkkisakko oli aiheellinen.

Kuluttaja taas piti valvontamaksua perusteettomana, koska hän oli maksanut koko pysäköintiajalta maksun virheestä huolimatta.

Toisessa tapauksessa kuluttaja oli erehdyksessä näppäillyt autonsa rekisteritunnustuksen väärin maksusovellukseen. Kaksi kirjainta oli vaihtanut paikkaa.

Väärällä rekisterinumerolla maksettua pysäköintiä ei löytynyt järjestelmästä ja tästä räpsähti autoilijalle parkkisakko.

Hän piti tilanne huomioon ottaen valvontamaksua kohtuuttomana.

Parkkifirman mielestä kyse oli kuluttajan omasta huolimattomuudesta ja hän olisi voinut helposti tarkistaa, että rekisteritunnus olisi tullut oikein kirjatuksi.

Tarkemmat maksutositteet helpottavat tarkastusta

Kuluttajariitalautakunnan puheenjohtaja Pauli Ståhlberg huomauttaa, että ei ole kohtuutonta periä maksua silloin, kun autoilija tekee sellaisen virheen, jonka takia pysäköinninvalvojan on mahdotonta valvoa pysäköintiehtojen noudattamista.

Näin voi käydä esimerkiksi, jos ei jätä parkkikiekkoa näkyvälle paikalle.

– Myös esimerkiksi jos maksulapussa ei ole auton rekisteritunnusta näkyvillä ja jälkikäteen näytetään pysäköinninvalvojalle maksulappua pelkällä pysäköintiajalla, ei tämä vielä osoita riittävästi, että pysäköintimaksu olisi asianmukaisesti maksettu, lisää Ståhlberg.

Henkilö asettaa sakkolappua auton pyyhkimen alle.
Kohtuutonta ei ole periä maksua silloin, kun autoilija tekee sellaisen virheen, jonka takia pysäköinninvalvojan on mahdotonta valvoa ehtojen noudattamista.Yle

Ståhlberg huomauttaa, että nykyään maksutositteissa on enemmän yksilöintiä kuin aikaisemmin. Tällöin on yhä helpompi selvittää myös jälkikäteen, miten maksu on suoritettu.

– Näiden lautakunnan linjausten perusteella voidaan lähteä siitä, että muissakin vastaavissa virhetapauksissa valvontamaksua pidetään kohtuuttomana.

– Toivomme, että parkkivalvontayhtiöt mukautuvat tähän ratkaisukäytäntöön.

Parkkiriidat tuttua kauraa lautakunnalle

Kuluttajariitalautakunta ratkaisee kuluttajan ja elinkeinoharjoittajan välille syntyneitä riitoja.

Erilaiset parkkikiistat ovat lautakunnalle tuttua kauraa.

– Kyllä nämä valitettavan yleisiä ovat. Niitä tulee meille toista sataa joka vuosi, Ståhlberg kertoo.

– Ehkä yleisin väite on se, että merkinnät parkkialueelle sisään ajettaessa ovat kuluttajan mielestä olleet epäselvät. Melkein valtaosassa tilanne on kuitenkin se, että kuluttaja häviää jutun. Merkinnät ovat yleensä lautakunnan mielestä ihan riittävän selvät, hän jatkaa.

Jonkin verran tulee myös tapauksia, joissa henkilö väittää, ettei ole itse ajanut autoa laisinkaan.

– Kuluttajariitalautakunta yleensä uskoo kuluttajaa tässä asiassa, ellei ole mitään erityistä aihetta epäillä, että kuluttaja olisi itse ajanut auton pysäköintialueelle, Ståhlberg kertoo.

Lisäksi kuluttajariitalautakuntaan tulee ratkottavaksi muun muassa tapauksia, joissa parkkikiekko on jätetty autoon, mutta se ei ole ollut riittävän hyvin näkyvillä.

Kuluttajariitalautakunta antaa päätöksillään suosituksia. Päätöksiä noudatetaan Ståhlbergin mukaan hyvin, noin 80 prosentissa ratkaisuista.

– Toki voi olla sellainen tilanne, että elinkeinonharjoittaja on oikeasti sitä mieltä, että päätös on mennyt meillä oikeudellisesti väärin ja vie asian tuomioistuimeen.

Yksinkertaisen riita-asian setviminen kestää kuluttajariitalautakunnassa yleensä puolesta vuodesta vuoteen.

"Lopettaminen on käynyt mielessä" – 60 euron parkkisakko saa jotkut autoilijat huutamaan, tönimään ja uhkailemaan jopa pysäköinnintarkastajan perhettä

Öykkäröinti ei kannata: Viisi revittyä parkkisakkolappua – ja auto häkkiin kunnan varikolle