Päiväkodin kehukampanja, välittömiä kehuja ja iloisia viestejä kotiin – varhaiskasvatusta kehitetään nyt positiivisen kautta: "Lapsuuden pitää olla iloista aikaa"

Myönteisten toimintatapojen osaamista varhaiskasvatuksessa halutaan vahvistaa uudella läpi Suomen juurrutettavalla menetelmällä. Etelä-Pohjanmaalla koulutukset ja menetelmien sisäänajo ovat jo hyvässä vauhdissa.

varhaiskasvatus
Heidi ja Karla
Lastentarhanopettaja (elto) Heidi Alahuhta ja Karla valitsevat nukelle sopivia vaatteita.Hanne Leiwo / Yle

Alahärmäläisen Metsäkulman päiväkodin lapsille kaverin kehuminen ja kiittäminen on arkipäivää. Päiväkodissa on viime keväästä lähtien toteutettu uutta, kaikkialle Suomeen levitettävää toimintatapaa, jossa positiivisella palautteella on merkittävä rooli.

Metsäkulman lastentarhanopettaja (elto) Heidi Alahuhta on yksi kuudestatoista Etelä-Pohjanmaalle koulutetusta ammattilaisesta, jotka jo soveltavat uutta myönteisyyteen keskittyvää menetelmää työssään.

– Aina ei tarvitse lähestyä teemoja haasteiden ja vaikeuksien kautta, vaan hyvässä hengessä ja positiivisesti, Alahuhta hymähtää.

Nimetty kehu ja yhteiset sopimukset

Heidi Alahuhta kertoo, että koulutuksen jälkeen omassa ajattelussa on tapahtunut muutos. Asioita lähestyy kasvattajan vinkkelistä. Tarkastelee ensin sitä, miten itse kasvattajana toimii tilanteissa ja miten voisi toimia paremmin, jotta lapsen olisi mahdollista selviytyä niistä toivotulla tavalla.

– Perusajatuksia on, että kasvattajalla ja lapsella on käsitys yhteisistä toimintaperiaatteista ja lapsi tietää, mitä häneltä odotetaan. Jos lapsi ei tiedä, se aiheuttaa hämmennystä.

Käytössä on esimerkiksi niin sanottu nimetty kehu, jolloin lasta kiitetään heti, kun hän onnistuu toivotulla tavalla ja vielä todetaan ääneen asia, josta kiitos tuli.

– Kerro, mitä hän on tehnyt oikein. Esimerkiksi "Puit tosi hienosti. Nyt meillä ei tule niin kiire, kun laitoit vaatteet itse päälle", Alahuhta sanoo.

Iloisia viestejä kotiin vietäväksi

Metsäkulman päiväkodissa järjestettiin keväällä kehukampanja. Kasvattajat ja lapset opettelivat kehumaan toisiaan ja huomaamaan, miten kivaa on sekä kehuminen että kehujen saaminen.

Päiväkodista lähetettiin jokaisen kotiin myös Iloinen viesti, jotka ainakin osin päätyivät lasten kodeissa jääkaapin oveen tai muuten näkösälle – ihasteltaviksi.

– Lisäksi aikuisten kesken huomattiin, miten virkistää, kun välillä ajatellaan pelkkiä positiivisia ajatuksia, Heidi Alahuhta sanoo.

Yhdessä tsempataan ja saadaan palkinto, johon kaikki pääsee osallistumaan. Ei haittaa, vaikka joku yksilö epäonnistuisi tai aihe olisi hänelle vaikea.

Heidi Alahuhta

Ryhmässä voidaan käyttää yksilö- ja ryhmäkannustimia. Esimerkiksi Metsäkulmassa sovittiin yhdessä, mitä onnistumisia tavoitellaan ja määriteltiin ne konkreettisesti. Lapset saivat jokaisesta onnistumisesta styroksimunan, joita kerättiin yhteiseen purkkiin. Kun purkki oli täynnä, syötiin jäätelöt.

– Koko ryhmän voimin kerätään onnistumisia johonkin kivaan tarkoitukseen. Yhdessä tsempataan ja saadaan palkinto, johon kaikki pääsee osallistumaan. Ei haittaa, vaikka joku yksilö epäonnistuisi tai aihe olisi hänelle vaikea.

Lasten leikkihetki päiväkodissa
Eeli (vasemmalla), Mai, Minttu ja Karla ovat Metsäkulman päiväkodin pupuja.Hanne Leiwo/Yle

Maakunnille koulutusta

Kasvun tuki (siirryt toiseen palveluun) tarjosi vuosi sitten maakunnille mahdollisuutta kouluttaa varhaiskasvatuksen osaajia eri menetelmien käyttöön. Menetelmät, joita tarjottiin, on valittu vaikuttavuuden ja näyttöjen perusteella.

Koulutustarjoukseen tarttui 14 maakuntaa, joista Etelä-Pohjanmaa on yksi aktiivisimmista. Pääkaupunkiseutu on mukana omana alueenaan.

Etelä-Pohjanmaalla käyttöön otettiin neljän menetelmän työkalupakista heti kaksi: päiväkotien ryhmänhallintamenetelmät (siirryt toiseen palveluun) ja vanhemmuusryhmät (siirryt toiseen palveluun). Nyt menetelmäkoulutuksia pusketaan läpi varhaiskasvatuksen kentän.

– Me saimme koulutuksia hyvin. Ehkä ajateltiin, että viemme ne läpi eteläpohjalaisella menttaliteetillä – tosisnansa, sanoo Etelä-Pohjanmaan LAPE-muutosagentti Eija Ala-Toppari-Peltola.

Ryhmänhallintamenetelmäkoulutuksen on nyt käynyt läpi 16 ammattilaista ja vanhemmuusryhmien koulutuksen 25. Ja lisää koulutuksia on luvassa tänä talvena. Menetelmiä sovelletaan pian siis lähes jokaisessa eteläpohjalaiskunnassa.

Vanhemmuusryhmästä apua aikuisille

Kauhavalla on käytössä Ihmeelliset vuodet -vanhemmuusryhmä (siirryt toiseen palveluun), johon vanhemmat voivat hakeutua omasta halustaan tai tulla esimerkiksi perheneuvolan ohjaamina.

– Kun lapsen kanssa työskennelllään, työskennellään aina koko perheen kanssa. Ajattelen, että jos johonkin halutaan muutosta, se on aikuinen, joka sysää muutoksen liikkeelle. Se ei ole lapsen tehtävä, sanoo Kuntayhtymä Kaksineuvoisen perheneuvolan psykologi Taru Virrankoski.

Virrankosken mukaan vanhempien kokemukset ryhmistä ovat hyviä. Ongelmat, joiden vuoksi mukaan on hakeuduttu, ovat helpottaneet, lapsen käytöksen on koettu parantuneen ja ryhmässä opeteltujen aikuisten uusien käyttäytymismallien on koettu olleen tilanteessa avuksi.

Joskus ratkaisut ovat olleet ihan pienissä arkisissa asioissa. Kuten ajan viettämisessä lapsen kanssa.

– Me rohkaisemme vanhempia leikkimään lastensa kanssa, ja nimenomaan seuraamaan leikkiä ja kommentoimaan sitä, Virrankoski sanoo.

Etelä-Pohjanmaa Ihmeelliset vuodet
Varhaiskasvattajat Heidi Alahuhta (vasemmalla), Päivi Ristaniemi, Elina Norppa ja Liisa Roponen ovat ensimmäisiä uuden menetelmän juurruttajiksi kouluttautujia Etelä-Pohjanmaalla.Hanne Leiwo/Yle

Satojen osaajien verkosto

Etelä-Pohjanmaalla varhaiskasvatuksen ammattilaisten koulutukset jatkuvat tänä talvena. Lisäksi neljä varhaiskasvattajaa jatkokoulutetaan alkusyksystä vetämään näitä koulutuksia koko varhaiskasvatuksen henkilöstölle.

– Mitä olen kuullut, niin tämä on aika helposti tarttuva menetelmä. Kun nähdään, että toinen toimii tietyllä tavalla, ja mitä vaikutuksia sillä on, kasvattajat ottavat vinkkejä toistensa toiminnasta, sanoo Kauhavan varhaiskasvatusjohtaja Mirja Kivikangas.

Tavoite on, että jonkun ajan kuluttua myönteinen ajattelu olisi juurrutettu sekä päiväkoteihin että laajemmin myös perheisiin.

Valtakunnallisesti tavoitteena on laaja ammattilaisen verkosto päiväkoteihin. Kasvun tuen kautta vanhemmuusryhmäkoulutuksen on suorittanut jo 120 osaajaa.

"Lapsuuden pitää olla iloista aikaa"

Heidi Alahuhta on yksi niistä menetelmäkouluttajista, joka työparinsa kanssa lähtee kouluttamaan muita eteläpohjalaisia varhaiskasvattajia.

Varhaiskasvatusjohtaja Mirja Kivikangas näkee perustasolle tarjottavan koulutuksen ja työmenetelmät tärkeiksi. Uusilla työtavoilla tuetaan lapsen lapsuutta sekä kotona että varhaiskasvatuksessa.

– Jos perustyö on vahvaa, hyvää ja laadukasta, erityisen tuen tarpeet pienenevät. Lapsuuden pitää olla iloista aikaa, Kivikangas sanoo.

Nyt juurrutettava menetelmä on kehitetty erityisesti käytöshäiriöisten lasten tukemiseen positiivisin keinoin. Päiväkodeissa sitä voidaan kuitenkin soveltaa aivan tavallisiin lapsiryhmiin.

– Ohjaamme sen ympäristöön, jossa ei puhuta vielä ongelmista. Ehkä tulokset näkyvät sitten tulevaisuudess esimerkiksi esiopetuksessa, sanoo Eija Ala-Toppari-Peltola.

Metsäkulman päiväkoti, Alahärmä
Metsäkulman päiväkodin Pupuilla on kolme tärkeää sääntöä.Hanne Leiwo/Yle

Tukea mahdollisimman lähelle lasta

Ihmeelliset vuodet on Yhdysvalloista tuttu 30 vuoden ajalta. Se on levinnyt laajalti maailmalle ja Suomessakin ollut pääkaupunkiseudulla käytössä kymmenisen vuotta.

Menetelmän laajempi levittäminen maakuntiin liittyy Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmaan (siirryt toiseen palveluun).

Lasten ja perheiden palveluiden saatavuus halutaan varmistaa perheiden asuinpaikasta riippumatta. Samoin halutaan tukea vanhemmuutta ja vuorovaikutusta mahdollisimman lähellä lasta – siis kotona ja varhaiskasvatuksessa.

Pitkäjänteisesti ja systemaattisesti koko maahan levitettävä varhaiskasvatuksen henkilökunnan kouluttaminen pyrkii juuri tähän.