Nuoret syövät kalansa usein eineksinä, koska valmistamista ei osata – katso video, miten ahven ja siika fileoidaan

Suomalaisten ruokapöytiin kalat uivat pääasiassa ulkomailta. Tutuinta kalaruokaa on punalihainen kasvatuskala. Nuorille maistuu parhaiten helppo kalaeines.

kalat
Siian fileointi.
Kalakauppias Minna Pekuri näyttää, kuinka kala fileoidaan. Siika on ennen fileointia suomustettava. Ahvenesta poistetaan suomut ja nahka fileiden leikkaamisen jälkeen. Siika voidaan paistaa myös paloina. Siitäkin löydät vinkit tältä videolta.

Kala pitää pintansa suomalaisten ruokavaliossa, mutta kotimaista kalaa syödään silti yhä vähemmän.

Tuontikalan vahva osuus näkyy myös kaupantiskillä. Iiläinen kalakauppias Jussi-Pekka Kuha kertoo, että heilläkin norjalainen lohi on selkeästi päätuote.

Kotimaisen kalan kulutuksen vähenemiselle on luonteva syy.

– Kun rannikkokalastus on vähentynyt, ei kotimaista kalaa myöskään saada enää samalla tavalla kuin ennen, kertoo kalastajia ja kalateollisuutta edustavan Pro Kala ry:n toiminnanjohtaja Katriina Partanen.

Lohen ja kirjolohen valta-asema näkyy myös tavallisissa ruokakaupoissa: juuri muuta tuorekalaa sieltä ei edes saa. Taustalla on useita syitä, kuten kotimaisen kalan saatavuus, sen hinta ja asiakkaiden mahdollisuudet kalan käsittelyyn.

– Ikäihmiset sitä osaavat käsitellä. He savustavat, hiillostavat ja heillä on hallussaan perinteiset kalan käsittelytavat ja reseptit. Nykynuoriso haluaa mieluummin ostaa valmiita kalatuotteita, kertoo Jussi-Pekka Kuha.

Kirjolohifileitä pakkauskoneessa.
Jalostamolinjan loppupäässä kone sylkee ulos valmiit, pakatut fileet.Antti Karhunen / Yle

Katriina Partasen mukaan se on toisaalta luonnollista. Kun asutaan kaupungeissa ja kerrostaloissa, on ymmärrettävää, että kala halutaan mahdollisimman helppokäyttöisenä.

– Halutaan hyvin helposti valmistettavaa ja syötävää ruokaa ja elintarvikkeita.

– Toisaalta ruuanlaitto on myös harrastuksena nouseva trendi ja monet haluavat käyttää aikaa ruuan valmistukseen. Silloin ollaan valmiita tekemään enemmänkin ruuan laittamisen eteen, Katriina Partanen sanoo.

Moni harrastajakokkikaan ei kuitenkan mielellään aloita kalaruuan tekoa ihan perusteista eli perkaamisesta ja fileoimisesta lähtien.

– Mieluummin keskitytään enemmänkin ruokalajin laittoon.

– Ja onhan se toisaalta säilyvyyskysymyskin. Pidemmälle jalostettu kala säilyy vähän paremmin. Ja onhan kokonaisesta kalasta ruuan laittaminen vähän sotkuista, Katriina Partanen toteaa.

Kala maistuu lounaspaikassakin

Helposti syötävä kala, kuten kalaeinekset tekevät kauppansa myös ravintoloissa. Esimerkiksi Juveneksen Napa-ravintolassa Oulun yliopistolla tarjoillaan kalaa useita kertoja viikossa ja se menee hyvin kaupaksi, kertoo ravintolan vuoropäällikkö Emma Kiviniemi.

Tällä kertaa tarjolla oli kuorrutettua kalanfilettä. Kivinimen mukaan juuri kalaleikkeet menevätkin parhaiten kaupaksi.

– Mielelläni syön kalaa, jos sitä on tarjolla, mutta harvemmin tulee itse tehtyä, opiskelija Hugo Rauhamaa kertoo.

Myös Pro Kalan teettämissä kuluttajatutkimuksissa on todettu vuosien aikana, että kala maittaa myös nuorille, vaikka erityisesti sitä ostavat yleensä hiukan varttuneemmat asiakkaat.

– Esimerkiksi lapsiperheille kalan hintakin voi yksinkertaisesti olla este ja he hankkivat kalaa lähinnä silloin, kun sitä saa tarjouksesta, Katriina Partanen sanoo.

Hinnalla on yleensäkin suuri vaikutus ruuan valinnassa. Useimmille tarjouksessa oleva lohi tai kirjolohi on luontevin tapa hankkia kalaa aterialle.

Kalaa kyllä syödään

Vaikka kalalajien määrä lautasella viime vuosikymmeninä onkin yksipuolistunut, ei kalan kulutus ole vähentynyt.

Ihan parin viime vuoden aikana kalan kulutus on hiukan notkahtanut, mutta pitkällä aikavälillä tarkasteltuna kala käy hyvin kaupaksi: 1980-luvun alun reilusta 40 miljoonasta kilosta kulutus on lisääntynyt noin 70 miljoonaan kiloon. Se johtuu suurimmaksi osaksi juuri ulkomaisen kalan suosiosta.

– Kalaa varmasti menisi enemmänkin, jos sitä olisi saatavilla, Partanen sanoo.

Kala on osa arkiruokaa, mutta myynnin huiput osuvat juhlapyhiin.

– Kyllähän meillä on joulu kaikista paras. Sitten tulee juhannus ja voisi sanoa, että pääsiäinen on kolmas huippusesonki, kertoo kalakauppias Jussi-Pekka Kuha.

Luonnonkalojen menekkiä rajoittaa myös kalastajien määrän väheneminen. Kaupat suosivat tuotteita, joiden saatavuus on taattu, mihin luonnonoloihin ja saaliiden kokoon perustuva villikalojen pyydystäminen ei aina pysty vastaamaan.

Esimerkiksi Kuhan kalaliike joutuu varmistamaan oman kalatiskin tarjonnan ostamalla kalaa laajalta alueelta eri puolilta Suomea ja myös Ruotsista ja Norjasta.

Lue lisää:

Raportti: Neljännes maailmassa kalastetusta kalasta päätyy jätteeksi – samalla ylikalastus kasvaa edelleen

Norjan lohi sulaa suomalaisten suussa – Professori haluaisi silakan, särjen ja lahnan suomalaisten ruokapöytään