Tutkijat etsivät keinoja pehmeiden metsämaiden varjeluun puunkorjuussa – "Kehitämme työkaluja, joilla maaperän kantavuutta voidaan ennustaa"

Tutkimusta vetää Luonnonvarakeskus, kaikkiaan osallistujia on 23 viidestä eri maasta.

puunkorjuu
Lisälaitteilla varustettu metsäkoneen tela.
Fomatecin muunneltava metsäkonetela mahdollistaa koneen liikkumisen myös pehmeissä maastoissa.Matti Myller / Yle

Puunkorjuuseen ja metsänhoitoon kehitetään nykyistä ekologisempia menetelmiä mittavassa eurooppalaisessa tutkimushankkeessa. Luonnonvarakeskuksen vetämän hankkeen yhteistyökumppaneina on runsaasti metsäalan yrityksiä eri maista.

– Ympäristö on nykyisin enemmän keskiössä ja kaikki metsäalan toimijat sen ymmärtävät, sanoo Luonnonvarakeskuksen johtava tutkija Jori Uusitalo.

Hän vastaa mittavan yhteiseurooppalaisen EFFORTE-tutkimushankkeen koordinoinnista eri toimijoiden välillä. Kolmivuotisessa hankkeessa on mukana metsäalan tutkijoita ja yrityksiä Suomesta, Ruotsista, Ranskasta, Isosta-Britanniasta ja Sveitsistä.

– Metsässä kun operoidaan, sinne ei voi jättää huonoa jälkeä, Uusitalo summaa yli 4 miljoonan euron tutkimushankkeen päätavoitteen.

Massatieto tutkijoiden apuna

Uusitalo sanoo, että uudet, modernit massatiedon big data -työkalut antavat hyviä eväitä ympäristön kannalta kestävään toimintaan metsänhoidossa ja puunkorjuussa.

– Maaston ominaisuuksia voidaan ennustaa ennen kuin metsään mennään. Jos vaikeat maastot pystytään ennakoimaan, voidaan tehdä parempaa puunkorjuun suunnittelua. Tämä on ollut meillä keskiössä, että kehitämme työkaluja, joilla maastoliikkuvuutta ja maaperän kantavuutta voidaan ennustaa.

Uusitalo sanoo, että parhaillaan on kehitteillä ajantasaisia kulkukelpoisuuskarttoja. Niissä voidaan ennustaa kosteuden dynaamisia liikkeitä.

– Sellaisina vuosina, jolloin on paljon kuivia jaksoja, voidaan hyvin ennustaa pehmeiden kivennäismaiden tai turvemaiden kantavuutta ja märkinä ajanjaksoina puolestaan voidaan välttää menoa pehmeille metsäkohteille.

Uudenlaiset telat kantavat myös pehmeillä mailla

Metsäkoneita hyvin kantavien telojen kehitystyö on isossa osassa EFFORTE-tutkimuksessa. Varsinkin pehmeille turvemaille soveltuvat telat ovat korjuujäljen kannalta oleellinen asia.

Kuopiolainen Fomatec on kehittänyt patentoidun, muunneltavan metsäkonetelan, josta myös Luke on nyt kiinnostunut.

– Kun metsäkoneyrittäjä hakkaa työmaalla puustoa, hän tarvitsee koneeseensa pitotelat. Pitotelan runkoon on nopea lisätä kantavat lisälaput, niiden asentaminen käy noin puolessa tunnissa. Sen jälkeen on turvallista ylittää myös pehmeitä suoalueita, kuvaa keksintöä Fomatecin toimitusjohtaja Marko Korhonen.

Luonnonvarakeskus tutkii Fomatecin muunteltavan metsäkonetelan ympäristövaikutuksia ja vaikutuksia maaperään, samoin polttoaineen kulutukseen.

– Idea on, että kun pehmeillä mailla laitetaan kantavat lisälaput, metsäkone nousee enemmän pintaan. Silloin renkaan vierintävastus pienenee, moottori kuormittuu vähemmän ja polttoainetta kuluu vähemmän, toimitusjohtaja Korhonen sanoo.

Fomatec on aiemmin saanut kansainvälisen patentin myös uudenlaiselle sahalaipalle, jossa laipan kylkeen on koneistettu sahausliikkeen mukaiset urat. Ne vähentävät puun ja kannon välistä kitkaa, moottorin kuormitus pienenee, ja polttoaineen kulutus myös.

Lisäksi yritys on kehittänyt metsäkoneiden sahalaippojen, ketjuvoiteluöljyn, vaseliinin ja puun merkintäväriaineiden kierrätysjärjestelmän urakoitsijoille.

– Kaikki tyhjät astiat kerätään Fomatecille uudelleen käyttöön. Kaikissa tuotteissa on pantti, että asiakkaat palauttavat niitä mielellään takaisin.

Välillä auringonlaskun alaksi leimatun metsäteollisuuden uusi kukoistus on nostanut myös ympäristöasiat keskiöön, Korhonen sanoo.

– Monet haluavat olla mukana näissä ekologisissa jutuissa. Ne herättävät kiinnostusta myös päättäjätahoilla.