Hellekesä kasvatti komean maissisadon – se voi pelastaa Loukasten tilan lehmiä joutumasta teuraaksi

Helteisen kesän kasvattama hyvä maissisato paikkaa heikkoa nurmirehusatoa. Maissi hyötyy lämpimistä kesistä ja sen viljelyala onkin kasvanut Suomessa.

maissi
Barbro ja Antti Koljonen maissipellon laidalla
Tämä kesä on ollut erinomainen maissille, kehuvat Barbro Koljonen ja hänen poikansa Antti Koljonen. Maissia riittänee karjalle kevääseen saakka.Timo Leponiemi / Yle

Renkolaisella Loukasten tilalla Hämeenlinnassa rehumaissin kasvatusta kokeiltiin ensimmäisen kerran vuonna 1994. Hehtaarin kokeilusta viljelyala on pikkuhiljaa kasvanut ja tänä vuonna maissilla on jo 36,7 hehtaaria.

Rehua kantahämäläistilalla tarvitaan paljon, sillä ruokittavana on kaikkiaan 380 eläintä, joista lypsäviä on 150.

Maissin viljelyala on kasvanut Suomessa selvästi 2010-luvulla. Vuosikymmenen alussa sitä reilulla sadalla hehtaarilla, nyt lähestytään jo tuhannen hehtaarin rajaa.

Viljelyala kasvussa

25 vuoden aikana maissisato on vain kahdesti epäonnistunut. Kerran kylmän kesän vuoksi sato jäi vaatimattomaksi, eikä tähkiä tullut. Vuonna 2004 rankkasateet hukuttivat maissipellot. Sen sijaan kulunut kesä oli maissille erinomainen, kehuu emäntä Barbro Koljonen.

– Tämä on ollut ihanteellinen vuosi maissille, koska maissi rakastaa lämpöä ja auringonpaistetta. Sitä on riittänyt tänä kesänä!

– Kun nurmet ovat kärsineet kuivuudesta, me olemme toivorikkaita, että saamme maissista hyvän sadon. Sillä päästään taas ensi vuoteen asti. Varmasti se on meidän pelastus tänä vuonna, näin me uskomme.

Maatiloilla maissia kasvatetaan lehmien rehuksi. Maississa on runsaasti energiaa ja kuitua. Se sopii hyvin täydennykseksi valkuaista sisältävälle nurmirehulle. Lehmille tarjottavassa seoksessa on kolmasosa maissisäilörehua ja kaksi kolmasosaa nurmisäilörehua.

Ilmaston lämpeneminen sopii maissille

Maissi on kotoisin Pohjois-Amerikasta. Hehtaarilta kuiva-ainesta saadaan 8 000 - 10 000 kiloa.

Ilmastonmuutoksen myötä maissin menestymismahdollisuudet Suomessa paranevat. Tämä lisännee viljelijöiden kiinnostusta maissin viljelyyn. Maatalousyhtymä Loukasten tilalla agrologi Antti Koljonen on huomannut kiinnostuksen kasvun.

– Tulee niitä soittoja aina silloin tällöin ja kysellään, kuinka me ollaan pärjätty sen kanssa, miten rikkakasvien kanssa selviätte, koska kylvetään ja tuleeko satoa. Kysymyksiä laidasta laitaan.

Lypsylehmät Mango ja Linssi
Lypsylehmät Mango ja Linssi saavat talvella rehua, jossa on kolmasosa maissia ja loput nurmisäilörehua.Timo Leponiemi / Yle

Loukasten tilalla suunnitelmissa on lisätä karjan määrää. Samoin suunnitelmissa on lisätä maissin viljelyalaa viljan kustannuksella.

Karjalle viljeltävä maissi on rehumaissia, mutta on sitä itsekin maistettu, myöntävät Barbro ja Antti Koljonen.

– Kun ne ovat vähän pienempiä, minimaisseja, ne ovat paistinpannulla aivan erinomaisia. Joskus on keitetty näitä isompiakin suolan ja voisulan kera. Kyllä tämä rehumaissikin maistuu makealle, vaikka jotkut sanovat, ettei tätä voisi syödä, toteaa Barbro Koljonen.

Vain yksi korjuukerta

Riskejäkin maissinkasvatukseen liittyy. Pienenä taimena se on hallanarka. Nykyisin maissi voidaan kylvää biohajoavan muovin alle, jolloin taimelle muodostuu pieni kasvihuone. Tämä pidentää kasvukautta ja nopeuttaa kasvuun lähtöä.

Lisäksi kylvösiemen ja viljelmän perustaminen on kohtuullisen kallista, huomauttaa Antti Koljonen.

Hyvissä oloissa maissi kasvaa yli kolmimetriseksi. Lyhyen päivän kasvina se intoutuu kasvamaan elokuussa päivien alkaessa lyhentyä. Kun nurmirehusato joudutaan korjaamaan kolmekin kertaa kasvukaudessa, maissin kanssa päästään yhdellä korjuukerralla.

Maissi korjataan ensimmäisten pakkasten jälkeen, yleensä lokakuun alusssa. Rehuksi maissi murskataan kokonaan. Paras energia on maissintähkässä, joita yhdessä varressa on kaksi tai kolme.