Analyysi: Valtio aikoo kannustaa mopon tai moottoripyörän käyttöön ympäristösyistä

Kuulosta vitsiltä, mutta on totisinta totta. Uusia prätkiä ja mopoja tarvitaan liikenteeseen vuoden 2030 ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi.

moottoripyöräily
Moottoripyöriä Motoristit koulukiusaamista vastaan -kampanjassa
Motoristeja kokoontuneena.Minna Aula / Yle

”Mopo tai moottoripyörä voi osana liikenteen matkaketjua tarjota ympäristöystävällisemmän vaihtoehdon henkilöauton käytölle”, kirjoittaa parhaillaan mopo- ja moottoripyörästrategiaa (siirryt toiseen palveluun) laativaa liikenne- ja viestintäministeriö.

Monille voi tulla yllätyksenä, että LVM:n tavoitteena on parantaa mopoilun ja moottoripyöräilyn edellytyksiä Suomessa.

Ministeriössä tiedetään, että moottoripyöräily herättää suuria tunteita. Suomessa prätkällä ajo on ennen kaikkea vapaa-ajan harrastus, eikä ajatus hupiajelun edistämistä kaikille maistu.

Kun asiaa tarkemmin ajattelee, on moottoripyöräilyn edistämisessä ihan järkeä.

Nykyisten mopojen ja moottoripyörien yhteenlaskettu osuus kasvihuonepäästöjen lähteenä on varsin pieni, mutta hiilimonoksidin ja hiilivetyjen päästölähteenä ne ovat suhteessa muihin ajoneuvoihin todellisia saastuttajia.

Ongelma on siinä, että Suomen liikenteessä olevien moottoripyörien keski-ikä on 19,1 vuotta. Moottoripyörillä ajetaan kaksi prosenttia koko liikenteen ajokilometreistä, mutta niiden osuus liikenteen hiilimonoksidipäästöistä on yli 14 ja hiilivetypäästöistä yli 16 prosenttia.

Mutta muutos on tulossa. Ympäristövaatimuksista tulee vuoteen 2030 mennessä todella tiukkoja ja ne koskevat myös mopoja ja moottoripyöriä. Sähkö, äly ja kaikki muut uudet innovaatiot automatisoitua ajamista ehkä lukuun ottamatta, tulevat mopoihin ja -moottoripyöriin siinä missä autoihinkin.

Mopolla ainakin osan matkaa

LVM:n parhaillaan työstämässä strategiassa mopoilu ja moottoripyöräily haluttaisiin tulevaisuudessa nähdä vakavasti otettavana liikkumismuotona.

Esimerkiksi junaseisakkeelle sähkömopolla ajava työmatkailija käyttää autoilijaa vähemmän energiaa, ruuhkauttaa tieverkkoa vähemmän, eikä vie juuri edes pysäköintitilaa. Kaksipyöräisiä kaivataan osaksi tällaisia matkaketjuja.

Lainsäätäjä voi halutessaan hioa uuteen tieliikennelakiin tulevia liikennesääntöjä niin, että kaksipyöräisillä ajavat voisivat saada joitakin etuja nykysääntöihin verrattuna. Esimerkkejä voisivat olla moottoripyörien pysäköinnin salliminen samalla tavalla vapaasti ja maksutta kuin mopoillakin tai vaikka oikeus ajaa tietyillä kaistoilla.

Myös verotuksen painopistettä voidaan siirtää niin, että uuden ja vähän saastuttavan moottoripyörän hankinta olisi edullista. Veroja maksettaisiin käytön ja saastuttavuuden mukaan. Veroruuvilla valtio pystyy tunnetusti vaikuttamaan siihen, millä vehkeellä ihmiset liikkuvat.

Kolme mopolla ajajaa
Yle

Nykyvakuutuksilla uusia ajajia voi olla vaikea löytää

Suomessa oli viime vuoden lopussa noin 135 000 liikennekäyttöön rekisteröityä mopoa ja 158 000 moottoripyörää. 2,2 miljoonalla suomalaisella on moottoripyörän ajamiseen oikeuttava ajokortti.

LVM käynnisti mopo- ja moottoripyörästrategiansa hiomisen kesäkuussa kutsumalla moottoripyöräväen keskustelutilaisuuteen.

Selvisi, että eniten alan ihmisiä puhututtaa vakuutusten kalleus. Suomessa liikennevakuutus on ajoneuvokohtainen. Monissa maissa vakuutuksen hinta on sidottu itse ajajaan.

Suomessa varsinkin tehokas pyörä on erittäin kallis vakuuttaa. Nykyhinnoittelu ei työmatka ja muuta hyötymoottoripyöräilyä edistä, moottoripyöräala väittää.

Vakuutusyhtiöistä LähiTapiola ja Fennia eivät kannata ajatusta, että moottoripyöräilyn liikennevakuutus muuttuisi ajoneuvosta riippumattomaksi ja henkilökohtaiseksi.

OP:n mukaan jo nykyinen malli antaa riittävän mahdollisuuden ottaa ajajan ajotapa ja -määrä maksuissa huomioon. IF taas uskoo, että henkilökohtainen vakuutus saattaisi jopa nostaa vakuutusmaksuja, koska vakuutusten käsittely vaatisi nykyistä enemmän työtä.

Mutta paineita vakuutusmuutoksiin on, sillä turvatekniikan ja turvallisuusasenteiden kehittymisen myötä moottoripyöräilystä tulee jatkuvasti turvallisempaa. Vakuutusyhtiöillä on vähemmän korvattava.

Esimerkkinä, että 2017 Suomessa kuoli 12 moottoripyöräilijää. Mopoilijoita kuolee Suomessa keskimäärin neljä vuodessa. Jos kehitys jatkuu samanlaisena kuin viimeisen vuosikymmenen aikana, ei vuonna 2030 kaksipyöräisellä kuoltaisi enää ollenkaan.

Yhteiskäyttömopot tulevat, mutta tulevatko Suomeen?

Moottoripyörä on henkilökohtainen harrastusväline, eikä sitä ole perinteisesti lainailtu tai vuokrailtu. Euroopassa helposti ajettavien sähköskoottereiden vuokraus on kuitenkin nopeasti yleistynyt.

Maailmalla sähkömopot ovat selvästi kasvava trendi, mutta Suomessa se vähäinenkin innostus on muutaman viime vuoden aikana hiipunut. Yksi syy on, että Suomessa työmatkaliikkuminen mopolla tai moottoripyörällä on harvinaista. Omaa laitetta ei kannata hankkia talveksi talliin seisomaan.

LVM näkee kaksipyöräiset kuitenkin osana liikenteen uusia liikkumispalveluita. Yhteiskäyttöskootterit, joiden akkujen latauksesta ja pyörän huollosta ei käyttäjän tarvitse itse vastata, tulevat varmasti osaksi myös suomalaisten matkaketjuja. Aika näyttää, tuleeko niistä myös suosittuja.

Monissa Euroopan metropoleissa sähkömopon saa puoleksi tunniksi käyttöönsä parilla kolmella eurolla. Suomessa on vaikea miettiä ansaintalogiikkaa palvelulle, jolla ei voi viitenä kuukautena vuodesta tienata mitään.

Yhteiskäyttöisten sähköskoottereiden maine perustuu niiden päästöttömyyteen, meluttomuuteen ja siihen, että ne eivät vaadi kallisarvoista pysäköintitilaa. Kaikki nämä ovat arvoja, joiden perään kaupunkilaiset eri puolilla maailmaa ovat alkaneet kysellä.