Hannukaisen rautakaivos hakee lupaa käyttää 3 705 tonnia myrkyllisiä ksantaatteja – Kaivosyhtiö: myrkkyjä ei pääse Tornionjoen vesistöön

Suomessa ksantaateille ei ole laissa määriteltyä pitoisuusrajaa, mutta ympäristölupaviranomainen voi määritellä rajat.

kaivokset
Äkäsjoki ja Hannukaisen kaivosaluetta
Äkäsjoki virtaa Hannukaisen suunnitellun kaivosalueen vierestä kohti Tornionjoen vesistöä.Jarmo Honkanen / Yle

Pallas-Yllästunturin kansallispuiston viereen kaivoshanketta ajava Hannukainen Mining Oy hakee lupaa laskea jätevedet Tornionjoen vesistöön kuuluvaan Muonionjokeen. Hannukaisen esiintymän rautamalmissa on paljon rikkikiisua, josta eroon päästäkseen kaivosyhtiön on käytettävä kemikaaleja kuten rikkihappoa ja ksantaatteja.

Kemikaalien suuri määrä huolestuttaa Leif Ramm-Schmidtiä, jolla on mökki Äkäslompolossa lähellä alueelle kaavailtua rautakaivosta. Ramm-Schmidt on työskennellyt pitkään suurteollisuuden jätevesien hallinnan asiantuntijana. Hän arvioi, että suunnitellun kaivoshankkeen kemikaalit vaarantavat Muonionjoen lohikalat ja niiden ravintoeliöt.

– Ksantaatti on yksi puhdistuksessa tai rikastuksessa käytettävä kemikaali tässä flotaatiossa eli vaahdotuksessa. Näitä käytetään tässä prosessissa (Hannukainen Miningin ympäristölupahakemuksessa arvioima prosessi) kuusi kertaa enemmän kuin missään muualla Suomessa.

Ramm-Schmidt perustelee väitettään sillä, että Hannukaisen lupahakemuksessa koerikastuksen perusteella arvioitu käyttömäärä on yli kuusinkertainen verrattuna Suomen suurimman kaivoksen Kevitsan vuonna 2016 käyttämä ksantaattien määrä (siirryt toiseen palveluun).

Hannukainen Mining Oy:n hankejohtaja Jaana Koivumaa kritisoi vertausta. Hänen mukaansa oikea vertailukohta olisi Kevitsan ympäristölupahakemuksen ksantaattimäärä. Hannukaisen lupahakemuksessa ksantaattien määrä on noin kaksinkertainen verrattuna Kevitsan kaivoksen ympäristöluvan (siirryt toiseen palveluun) ksantaattimäärään.

Hannukainen Mining on saanut arvion rikastusprosessissa tarvittavasta ksantaattien määrästä Geologian tutkimuskeskuksen tekemistä Hannukaisen rautamalmin koerikastuksista. Enimmillään Hannukaisen ksantaattien tarpeeksi oli arvioitu koerikastuksessa yli 5000 tonnia vuodessa. Uusimmissa GTK:n tekemissä koerikastuksissa ksantaattien tarvearvio tipahti 3705 tonniin vuodessa. Tätä määrää Hannukaisen ympäristölupahakemuksen uusimmassa versiossa esitetään.

Laki ei määrää turvallisen käytön rajaa

Lapin ely-keskuksen ympäristönsuojeluyksikön päällikkö Eira Luokkanen arvioi, että myrkyllisimpien ksantaattien myrkyllinen taso voi olla mikrogramma litrassa vettä. Hän muistuttaa, että Suomessa ksantaateille ei ole laissa määriteltyä pitoisuusrajaa, mutta ympäristölupaviranomainen voi määritellä rajat harkitessaan edellytyksiä luvan myöntämiselle.

Äkäslompolossa mökkeilevä Leif Ramm-Schmidt muistuttaa, että vesieliöille hyvinkin pieni määrä ksantaatteja voi olla haitallinen.

– Ne ovat supermyrkkyjä kaloille, jo yksi gramma miljoonassa litrassa vettä saattaa olla vesieliöstölle vaarallinen, Ramm-Shcmidt sanoo.

Hän pohjaa näkemyksensä esimerkiksi australialaisen NICNAS viranomaistahon PEC5s julkaisuun (siirryt toiseen palveluun), jossa turvalliseksi tasoksi on esitetty yksi mikrogramma litrassa.

Leif Ramm-Schmidt
Ylläksen alueen mökkiläinen ja suurteollisuuden jätevesien asiantuntija Leif Ramm-SchmidtJarmo Honkanen / Yle

Hannukainen Mining Oy:n hankejohtajan Jaana Koivumaan mukaan ksantaatit eivät ole vaarallisia niin pieninä pitoisuuksina kuin Ramm-Schmidt arvioi. Koivumaan mukaan yhtiön arviot perustuvat ksantaattien valmistajien voimassaoleviin käyttöturvallisuustiedotteisiin, jotka on hyväksytty myös Suomessa, ja esimerkiksi tanskalaisen Aarhusin yliopiston katsaukseen kaivoskemikaalien ympäristöriskeistä Grönlannissa (siirryt toiseen palveluun). Katsauksessa todetaan myös, että kaivoskemikaalien kuten ksantaattien vaikutuksista, myrkyllisyydestä ja hajoamisesta arktisissa olosuhteissa on hyvin vähän tietoa. Katsaus suosittelee kemikaalien testausta arktisissa oloissa kylmissä lämpötiloissa ja arktisen alueen eliöstöllä.

Koivumaan mukaan yhtiö tulee käyttämään kolmea vesistölle myrkyllistä ksantaattia. Niistä erittäin myrkylliseksi vesieliöstölle luokiteltua natriumetyyliksantaattia tullaan käyttämään arviolta 39 tonnia vuodessa. Natriumetyyliksantaattia valmistavan Algol Chemicals Oy:n käyttöturvallisuustiedotteen mukaan aineen tappava pitoisuus kirjolohelle on 0,12 milligrammaa litrassa.

Kaivosyhtiö: pitoisuudet purkuvesissä häviävän pieniä

Hannukainen Mining Oy toteaa ympäristölupahakemuksen uusimmassa täydennyksessä, ettei kemikaalipäästöjen ympäristövaikutuksia voi koerikastustulosten perusteella arvioida. Hankejohtaja Jaana Koivumaa kuitenkin vakuuttaa, ettei kaloja tai vesieliöstöjä tapeta Muonio-Tornionjoesta. Pitoisuudet purkuvesissä pysyvät hänen mukaansa niin häviävän pieninä, ettei niitä voida nykyisillä menetelmillä mitata.

– Ilman muuta ksantaattien seurantaa tehdään prosessissa, koska niitä ei pysty niin tarkkaan mittaamaan purkuvedestä. Prosessissa tarkistetaan, ettei ylimääräisiä ksantaatteja pääse meiltä pois, selittää Hannukainen Mining Oy:n hankejohtaja, diplomi-insinööri Jaana Koivumaa.

Hannukainen Mining Oy:n hankejohtaja Jaana Koivumaa
Hannukainen Mining Oy:n hankejohtaja Jaana KoivumaaJarmo Honkanen / Yle

Uutista korjattu 9.9.2018 kello 6.40: Korjattu kuvatekstiin lipsahtanut virhe. Jaana Koivumaa on Mining Oy:n hankejohtaja, ei toimitusjohtaja.