Professori toivoo tiukempaa ilmanvaihdon ohjeistusta: Pari letkua ja mittari voivat pelastaa koulut sisäilmaongelmilta

Painovoimaisen ilmanvaihdon vaihtaminen koneelliseksi ja väärä käyttö on todennäköinen syy monen korjatun koulurakennuksen sisäilmaongelmiin. Esimerkkikoulumme Tampereelta tyhjenee tänä syksynä.

sisäilmaongelmat
Nekalan koulu
Nekalan koulu tyhjenee, sillä vanhoissa eristeissä kehittyneet mikrobit ovat sisäilmaan sekoittuessaan aiheuttaneet terveysongelmia henkilökunnalle.Antti Eintola / Yle

Ylen selvityksen mukaan noin joka kymmenes oppilas käy koulua väistötiloissa tänä syksynä. Ylivoimaisesti yleisin syy väistötilojen käytölle ovat koulurakennuksen sisäilmaongelmat.

Professori Juha Vinha Tampereen teknillisestä yliopistosta arvioi, että monen korjatun koulurakennuksen sisäilmaongelmien taustalla on painovoimaisen ilmanvaihdon vaihtaminen koneelliseksi järjestelmäksi, jota käytetään väärin.

Esimerkkikohdetta eli ennen 1960-lukua rakennettua koulua, jossa peruskorjauksen jälkeen ilmenee sisäilmaongelmia, ei Tampereellakaan tarvitse kaukaa hakea.

Nekalan koulu
Kivinen koulurakennus nousi Nekalan puutalojen keskelle upeaksi maamerkiksi vuonna 1931.Vapriikin kuva-arkisto

Nekalan koulun vanhin osa valmistui vuonna 1931 ja siihen tehtiin lisäsiipi 1950-luvulla. Iso peruskorjaus, jossa rakennukseen tehtiin hissit ja vessat sekä kunnollinen koneellinen ilmanvaihto valmistui vuonna 2009. Tavoitteena oli parantaa sisäilman laatua, mutta toisin kävi.

Alakoulun luokanopettajakoulutus siirtyi Hämeenlinnasta Tampereelle ja Nekalan koulu muuttui Tampereen yliopiston Normaalikouluksi vuonna 2012. Oppilaita talossa oli enimmillään 340. Syysloman jälkeen viimeisetkin luokat muuttavat väistötiloihin läheisen Normaalikoulun oman rakennuksen pihalle.

Johtava rehtori Kirsi-Liisa Koskinen-Sinisalo esittelee lähes tyhjiä luokkia. Sisäilmaongelman ratkaisu on vienyt kauan aikaa.

– Minulla on kolmas vuosi rehtoritiimissä ja tämän käsittely alkoi jo ennen sitä. Kyllä tämä on ollut pitkä prosessi.

Kirsi-Liisa Koskinen-Sinisalo
Kirsi-Liisa Koskinen-Sinisaloa on työllistänyt muutto väistötiloihin Normaalikoulun pihalle.Antti Eintola / Yle

"Että oppilaat jaksavat opiskella"

Vuonna 2005 Nekalan koulun peruskorjauksen tarveselvitykseen kirjoitettiin lause: ”Sisäilman parantamiseksi on kouluun rakennettava koneellinen ilmastointi”.

Alun perin ilmastointi oli painovoimainen, eli ei koneita. Ilmaa raikastettiin tuulettamalla ikkunoiden kautta.

Rakennusfysiikan professori Juha Vinha muistuttaa, että painovoimainen, lämpötilaeroihin perustuva ilmanvaihto ei kaikissa olosuhteissa toimi riittävän hyvin. Hiilidioksidiarvot nousevat yli sallitun rajan.

– Tämän takia kouluissa tarvitaan raikasta ilmaa, että oppilaat jaksavat opiskella. Siksi koneellisia ilmanvaihtoja rakennetaan.

Juha Vinha
Painovoimainen ilmanvaihto perustuu lämpötilaeroihin, ja varsinkin kesällä siinä on vaikeuksia, Juha Vinha sanoo.Antti Eintola / Yle

"Vähitellen tuli näitä ongelmia"

Uusiin tiloihin tultiin Tampereella riemumielin syksyllä 2009. Uudet aineluokat, hissi ja saman rakennukseen saadut wc:t olivat kaivattuja lisämukavuuksia 1930-luvulla rakennetun pääkoulun prameisiin puitteisiin.

Remontin kustannusarvio nousi lähelle 8 miljoonaa euroa. Kustannukset ylittyivät lähes 15 prosentilla.

Ilmanvaihdon rakentaminen ei ole pikku juttu. Nekalan koulun katolla tekniikan näkyvin osa on sadan neliön kokoinen konehuone.

Nekalan koulun rakennuspiirustukset
Piirustuksissa näkyy mm. koulun lisäsiiven päälle rakennettu ilmanvaihdon konehuone.Peruskorjauksen toteutussuunnitelma 2007

Tyhjennettävää koulua esittelevä rehtori muistelee viime vuosien tapahtumia.

– Täällä on vähitellen tullut näitä sisäilmaongelmia. Jotkut kärsivät siitä terveydellisesti, sehän se on pahinta ja suurin ongelma.

Tampereen kaupungin tilapalvelujen sisäilma-asiantuntijan Jenni Pitkäsen mukaan koulun välipohja- ja alapohjarakenteessa sekä osassa tiloja myös ulkoseinärakenteessa on todettu mikrobivaurioita, joista on ilmayhteys sisäilmaan.

– Rakennuksen hallitsemattomat paine-erot ja säännölliset ilmavuotoreitit rakenteista sisäilmaan lisäävät sisäilmaepäpuhtauksien kulkeutumisen mahdollisuutta.

Hissi
Peruskorjauksen budjetti ylittyi, kun esimerkiksi hissikuilua varten tehdyt kerrosten läpiviennit vaativat ennakoitua vahvemmat tukirakenteet.Antti Eintola / Yle

Alipaine imee mikrobit sisäilmaan

Professori Juhani Vinhan mielestä syyt sisäilmaongelmiin johtuvat usein ilmanvaihdon väärästä käytöstä. Koneellinen ilmanvaihto lisää paine-eroa rakennuksen ulkovaipan yli, eli katon, seinien ja lattian sisäpuolinen paine poikkeaa ulkopuolisesta.

–Alipaineessa mikrobit ja muut haitalliset aineet, jotka ovat painovoimaisessa ilmanvaihdossa olleet rakenteiden sisällä, voivat lähteä kulkeutumaan sisäilmaan.

Kuulostaa yksinkertaiselta, mutta miksi tähän ei puututa?

– En tiedä. Rakennusala on tällainen. Eri toimijat toimivat omilla osa-alueillaan. Ilmanvaihtopuolella ei ole perinnettä katsoa rakennusvaipan yli vaikuttavia paine-eroja. Heillä on tehtävänä tuottaa riittävästi ilmaa rakennukseen.

Helppo mittaaminen auttaisi asiassa

Juha Vinhalla on asiaan ratkaisu, jota hän on yrittänyt saada tuloksetta muun muassa uusittuihin ilmanvaihto-ohjeisiin. Paine-erot olisi mitattava, ettei alipaine ole liian suuri.

– Mittaaminen on helppoa. Tarvitaan mittari ja kaksi letkua. Toinen letku on ulkopuolella ja toinen sisäpuolella. Mittari kertoo pascaleina letkujen välisen ilmanpaine-eron.

– Aivan hyvin voisi olla jatkuvatoimisia mittareita, joista huoltohenkilöstö näkee koko ajan paine-erojen vaihtelun. Ilmavirrathan voivat muuttua esimerkiksi suodattimien likaantuessa.

Parakkia nostetaan nosturilla
Ratkaisu sisäilmaongelmiin nyky-Suomessa on väistötilat. Tampereen Normaalikoulun alaluokkalaisille tuodaan parakkeja koulun pihalle.Jari Hakkarainen / Yle

Rakennusohjeistus on ympäristöministeriön hallinnonalaa. Pitäisikö siellä hälytyskellojen soida ja katsoa yli rakennusalan yritysten intressien ja nähdä mikä on rakennusten kannalta parasta?

– Ilman muuta, kun puhutaan velvoittavista säädöksistä, ne tulevat ministeriöstä. Jos paine-erojen seuraaminen olisi velvoittava säädös, asia olisi selkeä. Tällä hetkellä näitä asioita mietitään ja pyöristetään ohjetasolla, Juha Vinha sanoo.

"Alipaineen riskit on tiedostettu"

Ympäristöministeriöstä vastataan, että säädökset ovat kyllä ajan tasalla.

– Rakentamismääräykset lähtevät siitä, että ilmanvaihto pitäisi suunnitella niin, että se toimii. Maankäyttö- ja rakennuslaissa sanotaan, ettei korjaustoiminnalla saa heikentää terveydellisiä oloja. Esimerkiksi ilmanvaihdon toiminnan varmistaminen on ihan velvoittavaa, ympäristöministeriön yli-insinööri Jyrki Kauppinen sanoo.

Kauppisen mukaan alipaineen riskit on tiedostettu ja nostettu esiin. Rakentamismääräyksissä otetaan myös kantaa painesuhteisiin, joiden pitää olla mahdollisimman lähellä tasapainoa eikä suurta alipainetta saa syntyä.

– Se, päädytäänkö mittariseurantaan vai varmistetaanko asia jotenkin muuten, on rakennuttajan ja suunnittelutiimin välinen asia. Rakentamismääräykset ovat hyvin teknologianeutraaleja siinä mielessä, ettei niissä korosteta mitään yhtä tapaa. Keinoja päästä hyvään lopputulokseen on monia, Kauppinen jatkaa.

Kaunis rakennus ilman tulevaisuutta?

Tampereen kaupunki oli jo varautunut aloittamaan Nekalan koulun peruskorjauksen jälkeisen korjausurakan. Tälle ja ensi vuodelle varattiin noin 9 miljoonaa euroa esimerkiksi lattioiden vanhojen eristeiden poistamiseen ja uudelleenrakentamiseen sisäilmaongelman ratkaisemiseksi. Remontin suunnittelu on kuitenkin lopetettu.

Sisäilma-asiantuntijan Jenni Pitkäsen mukaan ongelmakohdat olisivat korjattavissa, mutta suuritöisiä.

Tampereen kaupungin kiinteistöpäällikkö Virpi Ekholm vahvistaa, ettei rakennuksen kuntoon liittyviä selvityksiä enää tehdä.

– Mahdolliset uudet selvitykset liittyvät kiinteistön kehittämiseen muuhun käyttöön. Tämä työ on vasta alussa.

Nekalan koulun aula
1930-luvun ja arkkitehti Bertel Strömmerin käsitys kansakoulun oppimisympäristöstä arvosti koulutusta.Vapriikin kuva-arkisto

Tiloista poistuva Normaalikoulun johtava rehtori Kirsi-Liisa Koskinen-Sinisalo toivoo, että Nekalan kouluun tulisi käyttäjiä.

– Toivon että taloon löytyy uutta, rakennuksen arvoista toimintaa. Täällä on mielettömän hienot aulatilat, lattiat ja kattomaalaukset.

Esikoulu, kirjasto ja hammashoitola toimivat vielä tiloissa, mutta muuten Nekalan koulurakennuksen kohtalo on tällä hetkellä täysin avoin. Rakennuksen purkaminenkin on vaihtoehto, mutta keskustelu on vasta alkamassa.

Lue myös:

48 000 suomalaista lasta käy koulua väistötilassa: "Hyvää tässä on se, että nyt koulu ei ole homeessa" – Katso oman kuntasi tilanne