Mâid mainstak? – 13 uutta koltansaamen puhujaa haluaa vaihtaa arkikielensä suomesta uhanalaiseen koltansaameen

Vain muutaman viikon jälkeen koltansaamen opiskelijat puhua papattavat kielen alkeita koulunsa käytävillä Inarissa. Vajaan 400 puhujan koltansaamesta halutaan loppuelämän arkikieli.

koltansaame
Saamelaisalueen koulutuskeskuksen koltansaamen opiskelijat 2018-2019.
13 uutta puhujaa pienelle koltansaamen kielelle on iso lisäys. Meillä on tosi hyvä porukka ja mukavaa tulla kouluun, kertoo KOSAKU 1819 -luokka.Sara Wesslin / Yle

INARI Uuden kielen opiskelu voi alussa olla haastavaa ja turhauttavaa, mutta täällä Saamelaisalueen koulutuskeskuksen tiloissa Inarissa koltansaamen opiskelijat puhuvat uutta kieltä innoissaan.

Mâiʹd mainstak? Mitä kuuluu, kysytään kuin vanhastaan, vaikka opintoja on takana vasta kolmisen viikkoa.

Parin vuoden tauon jälkeen koltansaamen kieltä ja kulttuuria opetetaan jälleen lähiopetuksena Inarissa. Koltansaamen luokassa on 13 innokasta opiskelijaa. Monella heistä on haaveena ottaa tämä vajaan 400 puhujan kieli osaksi omaa arkielämää tulevan vuoden aikana.

"Tämä on minulle suvun kieli"

Koltansaamen opiskelijat
Kia Olin, Kati Ljetoff ja Laura Olsén tulevat innoissaan joka päivä kouluun.Sara Wesslin / Yle

– Koltansaame tuntui aluksi älyttömän hankalalta. Kun kuulin kolttaa puhuttavan, oli sellainen tunne, että minun pitäisi ymmärtää sitä. Kirjoitettuna se oli kuin hepreaa, naurahtaa Janica Gauriloff kuvaillessaan ensi tuntemuksiaan koltansaamen kieleen.

Gauriloffin puoliso on kolttasaamelainen ja he ovat yhdessä päättäneet oppia koltansaamen kielen, jotta he voisivat siirtää kielen myös tulevaisuudessa lapsilleen.

Sama ajatus on myös monella muullakin koltansaamen opiskelijalla.

– Me haluamme avopuolisoni kanssa puhua tulevaisuudessa myös lapsille kolttaa. Että se olisi heidän äidinkielensä ja sillä tavalla haluamme elvyttää kieltä, pohdiskelee ivalolainen Jasmi Kantomaa.

Maija-Elina Oikarinen, Hannele Fofonoff ja Tarja Tuovinen
Maija-Elina Oikarinen (vas.), Hannele Fofonoff ja Tarja Tuovinen haaveilevat työskentelevänsä tulevaisuudessa koltansaameksi.Sara Wesslin / Yle

Monelle opiskelijalle koltansaame on myös oman suvun kieli, joka halutaan takaisin omaan elämään.

Hannele Fofonoff on tullut vuoden kestävälle kurssille, jotta saisi lisää varmuutta kielen puhumiseen.

– Haluan oppia isäni äidinkieltä, koska en oikein muista sitä enää. En muista miten puhutaan hyvin. Tykkään tästä kurssista todella paljon, vaikka paljon onkin kielioppia, naurahtaa Fofonoff.

Myös inarilaiselle Erkki Feodoroffille koltansaame on suvun kieli.

– Haluaisin oppia sen kielen hyvin, haaveilee Feodoroff.

Erkki Feodoroff opiskelee koltansaamea
Erkki Feodoroffin haaveissa on puhua koltansaamea.Sara Wesslin / Yle

Haaveissa työ koltansaamen parissa

Kurssin opettaja Tauno Ljetoff kertoo koltansaamen kurssien olevan todella suosittuja sekä lähiopetuksena, että etänä. Alkujaan tälle vuoden kestävälle koltansaamen kurssille oli yhteensä 18 hakijaa, mutta vain 13 pääsi sisään.

Vuoden kestävän koulutuksen jälkeen moni kolttasaamelainen on ottanut kielen takaisin. Monelle kielen oppineelle on löytynyt helposti myös töitä kielitaidon vuoksi.

Koltansaamenkielisiä työntekijöitä haetaan jatkuvasti kouluihin, päiväkoteihin sekä käännöstehtäviin. Pienen kielen puhujista on jatkuva pula työmarkkinoilla.

Tämän vuoden opiskelijoilla on myös haaveissa työskennellä koltansaamen parissa.

Karjalasta Inariin muuttanut Pavlo Heikkinen halusi nimenomaan oppia koltansaamen kielen kolmesta Suomessa puhutusta saamen kielestä.

– Koltansaame on aika lähellä karjalan kieltä, joka on minulle äidinkieli. Minä olen niin rakastunut Saamenmaahan ja Inariin. Haluaisin joku päivä tehdä töitä koltansaameksi. Esimerkiksi arkistotyöt, museoala ja myös media-ala kiinnostaa, mietiskelee Heikkinen.

Miksi halusit oppia koltansaamea? Kuuntele Yle Areenasta koko haastattelu koltansaamen opiskelijoista.

Saamelaisalueen koulutuskeskuksen koltansaamen opiskelijat 2018-2019.

Ivalolainen Teemu Titola on myös määrätietoisesti päättänyt, että koltansaame tulee olemaan tulevaisuuden työkieli.

– Minulla on tavoitteet korkealla tämän kielen suhteen. Haluan ymmärtää puhuttua ja kirjoitettua kieltä. Olisi mukava, että jonain päivänä voisin tehdä vaikka käännöstöitä koltansaameksi, haaveilee Titola.

Inarilaiset Laura Olsén ja Kia Olin halusivat tulla opiskelemaan koltansaamea, jotta haastavaa kieltä ymmärtäisi ja sitä oppisi myös kirjoittamaan.

– Minun mielestä koltansaame on tosi mielenkiintoista. Haluaisin ymmärtää sitä paremmin ja kirjoittaa koltansaameksi, kertoo Olsén.

– Minä opiskelin ensin pohjoissaamen kielen. Mietin, että koska ymmärrän inarinsaamea tosi hyvin, mutta koltansaame tuntui vaikeammalta, joten halusin tulla opiskelemaan sitä. Haluan ymmärtää ja osata myös koltansaamea, jatkaa Olin.

Lue lisää koltansaamen nykytilanteesta: Moni äidinkielinen kolttasaamelainen ei osaa lukea ja kirjoittaa omaa äidinkieltään.

"Haluan tukea oman pojan koltansaamen oppimista"

Keväjärveläisten Tero Harjun ja Tuomas Kiprianoffin lapset ovat olleet jo toista vuotta koltansaamen kielipesässä Ivalossa.

Molempien pojat tavaavat jo pikku hiljaa koltankielisiä sanoja. Kiprianoffille ja Harjulle päätös hakea koltansaamen kieliopintoihin oli pitkäaikainen haave.

– Minä haluan tukea oman pojan kielen oppimista. Hän ei niin paljoa vielä puhu, vain muutamia sanoja pikku hiljaa. Siksi haluan itsekin oppia tämän kielen, kertoo Kiprianoff.

Koltansaamen opiskelijat Tero Harju, Pavlo Heikkinen ja Tuomas Kiprianoff.
Takarivin pojat Tero Harju, Pavlo Heikkinen ja Tuomas Kiprianoff kuvaavat oman luokkansa yhteishengen olevan aivan mahtava. Meillä on kyllä hauskaa koulussa, tänne on mukava tulla, kertoo Harju.Sara Wesslin / Yle

Tero Harjulla on myös tavoitteena olla tukena oman pojan kielen oppimisessa.

– Minä olin ensin nettikurssilla opiskelemassa koltansaamea enkä pystynyt lopulta siellä opiskelemaan. Minun vaimo puhuu kolttaa ja poika on kielipesässä. Kauheasti itsekin haluaisin heidän kanssaan puhua koltansaamea, ehkä joskus on hieman ulkopuolinen olo. Vaikka kuulen ja opin paljon kolttaa kotona, opin ehkä täällä kurssilla vielä enemmän, pohtii Harju.