Maastopalokesän opetus: sopimuspalokuntiin tarvitaan lisää sammuttajia

Kuluvana vuonna maastopaloja on jo nyt ollut 1400 enemmän kuin keskimäärin koko vuonna. Maastopalot rasittavat erityisesti sopimuspalokuntia eli VPK:laisia.

palokunnat
Maastopaloa sammutetaan Rovaniemen Santavaarassa heinäkuun 20. päivä 2018
Maastopaloa sammutettiin Rovaniemen Santavaarassa heinäkuussa 2018.Uula Kuvaja / Yle

Koko maassa on tilastoitu maastopaloja tänä vuonna jo 3370 eli peräti 1400 enemmän kuin mikä vuosien 2014-16 keskiarvo on. Ennätykseen on tosin vielä pitkä – ja saavuttamaton – matka, vuonna 2006 maastopalon sammutustehtäviä oli palokunnilla yli 6000.

Lapissa maastopaloja on ollut tähän mennessä 190, kun yleensä niitä on koko vuonna alle 100.

Maastopalojen sammuttaminen on usein sopimuspalokuntien kontolla. Maasto ja metsä palaa yleensä seuduilla, joissa vakinaista palokuntaa ei ole, ja jos onkin palokunnan henkilömäärä on pieni.

Suomessa oli vuonna 2016 tilaston mukaan lähes 14 700 sopimuspalokuntalaista. Lapissa hälytyksiin lähtijöitä on noin 650. Luvut äkikseltään tuntuvat paljolta kun kyse on kuitenkin sivutoimisesta vapaaehtoisesta toiminnasta.

– Ei se ole paljon. Meillä Suomessa paloasemien verkosto on yleisestikin hyvin harva. Lapissa kun taajamia on vähän, asemien verkosto on vielä harvempi, sopimuspalokuntien liiton toiminnanjohtaja Isto Kujala sanoo.

– Sen takia pitää huolehtia, että ne paloasemat mitkä nyt Lapissa on, pystytään säilyttämään. Siksi on tärkeää, että palokunnat tekee jäsenhankintaa.

Toinen painava syy miksi sopimuspalokunnat tarvitsevat lisää palokuntalaisia on työn vaativuus. Vanhoista kunnon VPK-ajoista on menty pitkälle ammattimaisempaan suuntaan. Koulutusta on tullut lisää ja sitä myötä odotetaan myös sitoutumista.

Jos porukkaa on kovin vähän, hälytystehtävät erityisesti maastopaloihin alkavat olla jo liian rankkoja. Sen osoitti kulunut kesä.

Kun yhdestä tehtävästä selvittiin, metsä saattoi roihuta jo toisella puolen kuntaa. Maastopalojen sammuttamisessa saattaa mennä useitakin vuorokausia ja välillä olisi päästävä lepäämäänkin.

Palokuntalaiset ovat olleet kovilla.

– Paikka paikoin missä oli isompia metsäpaloja, siellä oltiin kyllä aika tiukilla. Sopimuspalokuntalaiset teki ylipitkiä työvuoroja, ja minua kyllä pelotti, että tulee työtapaturmia, toiminnanjohtaja Isto Kujala sanoo.

– Olisi hyvä, että palokunnat ja pelastuslaitos tekisivät jäsenhankintaa ja otettaisiin vähän enemmän ihmisiä toimintaan mukaan. Silloin oltaisiin jo vähän varauduttu siihen, jos tule tällaisia isompia tilanteita, että siinäkin tilanteessa on sitten vaihtomiehistö.

Korjattu lyöntivirhe: Maastopaloja on ollut tähän mennessä 3370.