Slummissa kasvanut poptähti nousi Ugandan presidentin pahimmaksi viholliseksi – Bobi Wine käänsi pahoinpitelyn poliittisesti hyödykseen

Artistinimellään Bobi Wine tunnettu kansanedustaja sanoo joutuneensa Ugandan armeijan raa'an pahoinpitelyn kohteeksi elokuussa. Nuorten keskuudessa suosittu laulaja osoittaa, miten sosiaalisen median voima muuttaa politiikkaa Afrikassa.

Afrikka
Bobi Winen vapauttamista vaatineet mielenosoittajat valtasivat katuja Kenian pääkaupunki Nairobissa 23 elokuuta.
Bobi Winen vapauttamista vaatineet mielenosoittajat valtasivat katuja Kenian pääkaupungissa Nairobissa 23. elokuuta.Daniel Irungu / EPA-EFE

NAIROBI – He ampuivat autokuskini, koska luulivat häntä minuksi, ugandalainen poptähti ja kansanedustaja Bobi Wine kirjoitti Twitterissä illalla 13. elokuuta. Hän julkaisi karmaisevan kuvan, jossa kuski retkotti verisenä autonpenkillä.

Bobi Wine kertoi istuneensa siinä itse vain minuutteja aikaisemmin.

Hyökkäyksestä alkoi tarina, joka on ollut itäafrikkalaisen median otsikoissa useita viikkoja lähes päivittäin.

Tapahtumaketju paljastaa, että Ugandan itsevaltainen presidentti Yoweri Museveni suhtautuu nuoreen oppositiopoliitikkoon vakavasti otettavana haastajana. Samalla se kuvaa sosiaalisen median voimaa Afrikan politiikassa.

Bobi Winen mukaan hyökkäyksen takana oli presidentti Musevenia tukeva armeija.

Hän kuvasi myöhemmin Facebookissa julkaisemassaan pitkässä kirjoituksessa (siirryt toiseen palveluun), että autokuskin surman jälkeisenä yönä armeijan erikoisjoukot löysivät hänet hotellihuoneesta Aruan kaupungissa Pohjois-Ugandassa. Raa’assa pahoinpitelyssä vaurioitui muun muassa toinen munuainen, Bobi Wine kertoi.

Tekstissä hän kertoi olevansa nyt Yhdysvalloissa saamassa hoitoa.

Ugandan armeijan ja presidentti Musevenin mukaan Bobi Wine teeskentelee vammojaan. Häntä vastaan on nostettu syytteet maanpetturuudesta. Syytteen mukaan Bobi Wine on yhdessä 32 muun oppositiopoliitikon kanssa yllyttänyt ihmisiä kivittämään presidentin autosaattuetta.

Oikeudenkäynti alkaa lokakuun ensimmäisenä päivänä.

– Tiesimme, että presidentti Yoweri Museveni näkee Bobi Winen yhä suurempana uhkana. Mutta tämä oli sokki. Emme odottaneet, että hän olisi näin julma, yliopistonlehtori Jimmy Spire Ssentongo sanoo Ylelle puhelimitse.

Uganda Martyrs -yliopistossa työskentelevä Ssentongo on myös yksi Ugandan tunnetuimmista hallituskriittisistä pilapiirtäjistä. Hän arvioi, että Musevenin kovien otteiden taustalla on Bobi Winen suosio nuorten keskuudessa.

Nuoret ovat Ugandassa merkittävä enemmistö. Noin 70 prosenttia ugandalaisista on alle 30-vuotiaita, ja nuorisotyöttömyys on korkea.

Se, joka vetoaa nuoriin, saa poliittisen etulyöntiaseman.

Museveni lausui 1990-luvulla kuuluisat sanat: Afrikan suurin kehityksen hidaste on valtaan takertuvat johtajat. Nyt hänestä on itsekin tullut sellainen.

Tammikuussa parlamentti hyväksyi lakiehdotuksen, jolla poistettiin perustuslakiin kirjattu presidentin yläikäraja. 74-vuotias Museveni ei olisi vanhan lain mukaan pystynyt asettumaan enää ehdolle vuoden 2021 presidentinvaaleissa.

Yksi suurimmista ja äänekkäimmistä lain vastustajista oli Bobi Wine.

Pian perustuslain muutoksen jälkeen Museveni aloitti kiistellyn sosiaalisen median veron valmistelun. Laki verosta tuli voimaan heinäkuussa.

Kaikki sosiaalisen median käyttäjät joutuvat maksamaan (siirryt toiseen palveluun) 200 Ugandan shillinkiä päivässä, mikä vastaa noin viittä senttiä. Summa saattaa kuulostaa pieneltä, mutta on ugandalaisille pitkällä aikavälillä iso raha.

Laki on jo vähentänyt sosiaalisen median käyttöä Ugandassa, mutta hallitus on luvannut harkita sitä uudestaan massiivisen kritiikin jälkeen. (siirryt toiseen palveluun)

Musevenin mukaan vero on välttämätön, jotta juoruilu sosiaalisessa mediassa saadaan loppumaan. Se on tosin tulkittu lähinnä keinoksi tukahduttaa hallituksen arvostelua.

Ja juuri sosiaalisessa mediassa Bobi Winen suosio on näkynyt.

Ugandan presidentti Yoweri Museveni havittelee kuudetta jatkokautta.
Presidentti Yoweri Museveni syyskuussa 2016.Ian Langsdon / EPA

Kun Yoweri Museveni nousi Ugandan presidentiksi vuonna 1986, Bobi Wine eli Robert Kyagulanyi oli vasta nelivuotias.

Hän edustaa uutta sukupolvea, joka ei ole taistellut maan itsenäisyydestä ja jolle sosiaalinen media on luonnollinen kanava tyytymättömyyden ilmaisuun.

Bobi Wine oli Itä-Afrikassa tunnettu muusikko jo ennen poliittista uraansa. Köyhissä oloissa Ugandan pääkaupungin Kampalan slummissa kasvanut Wine arvostelee afrobeat-kappaleissaan rajusti hallitusta ja jatkaa pitkää afrikkalaisten protestilaulujen perinnettä. (siirryt toiseen palveluun)

– Tämä on viesti hallitukselle. Kerromme täsmälleen, mitä ihmiset ajattelevat, alkaa hänen Ugandassa kielletty kappaleensa Freedom.

Bobi Winen poliittinen esikuva näkyy jo pukeutumisessa. Hän käyttää nykyään aina punaista barettia, imitoiden selvästi Etelä-Afrikan radikaalin oppositiopuolueen puheenjohtajaa Julius Malemaa.

Wine kutsuu itseään "gettopresidentiksi". Hän on sanonut:

– Parlamentti ei ole tullut gettoon, joten viemme geton parlamenttiin!

Pikku hiljaa Winesta on tullut vakavasti otettava poliitikko. Hän kampanjoi iskulauseella “ihmisten valta, meidän valtamme” (people power, our power) täydennysvaaleissa vuonna 2017 ja nousi kansanedustajaksi. Sen jälkeen Winen tukemat ehdokkaat ovat voittaneet lähes kaikissa täydennysvaaleissa.

Wine kampanjoi tukemansa ehdokkaan puolesta myös Aruassa, kun hänen autokuskinsa ammuttiin elokuussa. Niissäkin vaaleissa Winen ehdokas voitti presidentti Musevenin ehdokkaan.

*Aruan tapahtumien jälkeen *Bobi Winesta ei kuulunut Twitterissä kahteen viikkoon mitään. Hän on myöhemmin kertonut maanneensa pahoinpideltynä armeijan kasarmilla.

Nyrkkiin puristettu käsi mielenosoituskyltin edessä.
Bobi Winen tueksi on osoitettu mieltä myös Keniassa. Kuva on otettu Nairobissa 23. elokuuta.Daniel Irungu / EPA-EFE

Sosiaalisessa mediassa alkoi kiertää huhuja hänen kuolemastaan. Kansainväliset artistit vaativat hänen vapauttamistaan. Ugandalaiset lähtivät joukoilla kaduille protestoimaan, ja #freebobiwine trendasi Twitterissä.

Protestit levisivät jopa maan ulkopuolelle, etenkin maihin, joihin on muuttanut paljon ugandalaisia. Myös naapurimaa Keniassa osoitettiin laajasti mieltä Bobi Winen vapauttamisen puolesta.

Armeija odotti monta päivää, ennen kuin Wine päästettiin kameroiden eteen.

Yliopistonlehtori Ssentongo sanoo, että Museveni teki selvästi virheen kohdellessaan Bobi Winea niin rajusti.

– Hän on varmasti itse tajunnut sen tässä vaiheessa. Nyt ihmiset, jotka eivät tienneet hänestä tai eivät välittäneet, tietävät ja välittävät. Hallitus on auttanut hänen brändinsä rakentamisessa, Ssentongo sanoo.

Ugandassa turhautuminen presidenttiin ja hänen pitkään valtakauteensa kasvaa koko ajan. Jos joku näyttää mahdolliselta kilpailijalta Musevenille, ihmiset alkavat uskoa häneen. Tällä kertaa vuorossa on Bobi Wine.

Ssentongo huomauttaa, että Winen politiikka on kuitenkin tähän mennessä perustunut Musevenin vastustamiseen, eikä hän ole itse vielä tehnyt konkreettisia esityksiä siitä, mitä Ugandassa pitäisi muuttaa.

Bobi Wine ei periaatteessa ole minkäänlainen uhka Musevenille, sanoo puolestaan Uppsalassa toimivan Pohjoismaisen Afrikka-instituutin tutkija Anders Sjögren.

– Oppositio ei ole vahva Ugandassa, ja Musevenin puolueella on suuri enemmistö parlamentissa. Ei vaikuta siltä, että Wine pystyisi kääntämään tunteisiin nojautuvaa katupolitiikkaansa oikeaan politiikkaan edes pitemmällä tähtäimellä, Sjögren sanoo.

Hänen mukaansa Musevenilla on ollut yli 30 vuoden aikana vain kaksi suurta haastajaa ennen Wineä: vastarintaliike LRA:ta johtava sotaherra Joseph Kony ja pitkäaikainen vastustaja Kizza Besigye.

– Museveni näkee ehkä Winen uutena Besigyenä. Hän on sitkeä eikä ostettavissa, joten Museveni tarttui tuttuun työkaluunsa: väkivaltaan. Hän olisi muuten vaikuttanut heikolta.

Kizza Besigye lähikuvassa.
Ugandan opposition pitkäaikainen johtaja Kizza Besigye hävisi presidentinvaalit Yoweri Musevenille vuosina 2001, 2006, 2011 ja 2016.Dai Kurokawa / EPA

Winen raju kohtelu oli Sjögrenin mukaan varoitus oppositiolle. Vaikka se ei Wineä pelottaisi, se saattaa pelottaa hänen poliittiset tukijansa.

Bobi Winen pahoinpitely on herättänyt paljon huomiota, koska hän oli jo entuudestaan tuttu henkilö Itä-Afrikassa ja hänellä on vahva brändi. Hänellä on yksinkertaisesti hyvä tarina, joka herättää tunteita.

Ei ole mikään sattuma, että muut samaan aikaan Ugandassa pahoinpidellyt oppositiokansanedustajat eivät ole saaneet samanlaista kansainvälistä huomiota.

Presidentti Yoweri Museveni ei selvästikään osannut lukea sosiaalisen median vaikutusta Bobi Winen tapauksessa. Pahoinpitely on nostanut Winen kansainväliseksi uutiseksi, ja hän on varmasti osa Ugandan poliittista tulevaisuutta.

Syyskuun alussa Bobi Wine piti lehdistötilaisuuden ja sanoi brittiläiselle yleisradioyhtiölle BBC:lle (siirryt toiseen palveluun), että hän aikoo varmasti palata Yhdysvalloista kotimaahansa.

– Minä aion jatkaa taistelua vapaudesta. Tässä taistelussa joko voitamme tai kuolemme.

Tapaus on nyt nostanut myös laajempaa keskustelua länsimaiden tuesta Ugandan armeijalle. (siirryt toiseen palveluun) Esimerkiksi Yhdysvallat tukee Musevenin armeijaa lähes 150 miljoonalla eurolla vuodessa.

Samat armeijan erikoisjoukot, joita Wine syyttää autokuskinsa ampumisesta, ovat saaneet miljoonien edestä yhdysvaltalaisia aseita.