Kuka suostuu petturiksi? Ruotsin hallitusneuvotteluissa on luvassa ennennäkemätöntä kähmintää – Näillä kuudella tavalla hallitus voi syntyä

Sopivan hallituspohjan löytämistä pidetään vaikeana, ja hallitusneuvottelut saattavat kestää pitkään.

Ruotsin vaalit
Ulf Kristersson saapumassa SVT:n vaalilähetykseen Tukholmassa
Maltillisen kokoomuksen puheenjohtaja Ulf Kristersson saapumassa SVT:n vaalilähetykseen Tukholmassa sunnuntaina.Stina Stjernkvist / EPA

Ruotsin vaalitulos tuotti poliittisen takalukon. Perinteiset hallituskokoonpanot eli porvaripuolueiden allianssi tai sosiaalidemokraattien johtama punavihreä koalitio eivät pysty yksin muodostamaan enemmistöhallitusta.

Kokosimme mahdollisia kokoonpanoja, joilla hallitus voitaisiin saada aikaan tiedossa olevalla vaalituloksella. Toisin kuin Suomessa, Ruotsissa vähemmistöhallitusten muodostaminen on yleistä.

Hallitusten tuki on laskettu maanantaina päivällä tiedossa olevien vaalitulosten mukaan. Laskematta on vielä kaksi vaalipiiriä sekä keskiviikkona laskettavat postiäänet. Pääblokkien suuruusjärjestys voi vielä keikahtaa toisin päin.

Valtiopäivien enemmistöön tarvitaan 175 edustajaa.

Stefan Löfven
Demarijohtaja Stefan Löfven yrittää jo toisen kerran hallituksen muodostamista puolueen rökäletappiosta huolimatta.Patrik C Österberg / AOP

1. Punavihreä hallitus jatkaa

Hallituksessa: sosiaalidemokraatit ja ympäristöpuolue (sekä ehkä vasemmistopuolue).

Edustajia: vähemmistöhallitus, 116 paikkaa (144 paikkaa vasemmistopuolueen kanssa).

Pääministeri Stefan Löfven on johtanut neljä vuotta sosiaalidemokraattien ja ympäristöpuolueen vähemmistöhallitusta. Tähän asti vasemmistopuolue ei ole ollut hallituksessa mutta on tukenut sitä.

Nykyinen hallitus koki rökäletappion vaaleissa: sosiaalidemokraatit saivat historiansa huonoimman tuloksen ja ympäristöpuolue ylitti neljän prosentin äänikynnyksen rimaa hipoen. Löfven sanoi silti vaaliyönä, ettei aio erota.

Asiantuntijat eivät pidä punavihreää hallitusta todennäköisenä. Politiikan tutkija Jenny Madestam sanoo Expressen-lehdelle, (siirryt toiseen palveluun) että porvaripuolueet ovat luvanneet äänestää Löfvenin pääministeriehdokkuutta vastaan.

Myös ruotsidemokraatit vastustaa punavihreää hallitusta, huomauttaa Aftonbladet-lehden haastattelema (siirryt toiseen palveluun) politiikan tutkija Carl Melin.

Periaatteessa sosiaalidemokraatit voisi muodostaa hallituksen myös yksin, mutta silloin tuen löytäminen olisi vielä vaikeampaa. Asiantuntijat pitävät myös tätä vaihtoehtoa epätodennäköisenä.

2. Porvariallianssi takaisin valtaan

Hallituksessa: maltillinen kokoomus, keskusta, liberaalit, kristillisdemokraatit.

Edustajia: vähemmistöhallitus, 143 paikkaa.

Porvaripuolueet hallitsivat Ruotsia vuosina 2006–2014 pääministeri Fredrik Reinfeldtin johdolla. Vaaleihin puolueet lähtivät yhdessä rintamassa ja yhteistä hallitusta suunnitellen.

Tämä hallituspohja on mahdollinen, mutta se tarvitsee tukea ruotsidemokraateilta, sanoo Jenny Madestam Expressenille. Tuki taas vaatii myönnytyksiä, joihin keskusta ja liberaalit eivät ole valmiita. Nämä puolueet eivät suostu yhteistyöhön ruotsidemokraattien kanssa.

Tutkija Carl Melinin mukaan porvaripuolueiden hallitus on todennäköisin vaihtoehto, jos ne pääsevät lopullisessa ääntenlaskennassa punavihreiden ohi. Hallitus joutuisi kuitenkin heti ongelmiin, kun budjettineuvottelut muiden puolueiden kanssa alkaisivat.

Periaatteessa porvariallianssia voisi vahvistaa ympäristöpuolueella, mutta tämäkään ei toisi enemmistöä.

3. Blokit murtava keskustahallitus

Hallituksessa: sosiaalidemokraatit, liberaalit ja keskusta (sekä ehkä ympäristöpuolue).

Edustajia: vähemmistöhallitus, 151 paikkaa (ympäristöpuolueen kanssa 166).

Sosiaalidemokraatit ovat halunneet laajentaa hallituspohjaa ja murtaa oikeiston ja punavihreiden blokkijaon, sanoo Dagens Nyheterin toimittaja (siirryt toiseen palveluun)Hans Rosén. (siirryt toiseen palveluun) Myös ympäristöpuolue saattaisi kannattaa tällaista hallitusta.

Hallituskokoonpano tarkoittaisi kuitenkin sitä, että liberaalien ja keskustan pitäisi rikkoa lupauksensa ja hylätä muut porvaripuolueet. Puolueet ovat myös hyvin erimielisiä esimerkiksi veroista ja työmarkkinoista.

Tutkija Carl Melinin mukaan keskustahallitus on epätodennäköinen mutta mahdollinen, jos porvarien yhteiset hallituskuviot kaatuvat. Tämäkään hallitus ei olisi kovin kestävä.

Ylen ohjelma Ruotsin vaalituloksesta
Ylen Areenassa lähetetty erikoislähetys Ruotsin vaalituloksesta

4. Maltillisen kokoomuksen vähemmistöhallitus

Hallituksessa: maltillinen kokoomus.

Edustajia: vähemmistöhallitus, 70 paikkaa.

Maltillisen kokoomuksen johtaja Ulf Kristersson on luvannut ajaa politiikkaansa, vaikka se vaatisi tukea ruotsidemokraateilta. Maltillinen kokoomus voisikin muodostaa hallituksen yksin tai yhdessä kristillisdemokraattien kanssa, sanoo Dagens Nyheterin Hans Rosén.

Tällainen hallitus hakisi tukea sekä muilta porvaripuolueilta että ruotsidemokraateilta. Näin liberaalit ja keskusta voisivat edistää porvarillista politiikkaa mutta niiden ei tarvitsisi tehdä suoraa yhteistyötä ruotsidemokraattien kanssa.

Toisaalta ratkaisu merkitsisi porvariallianssin lopullista sortumista ja ruotsidemokraattien vallan kasvua. Maltillisen kokoomuksen Ulf Kristerssonin pitäisi myös syödä sanansa, sillä hän on aiemmin sulkenut pois tällaisen vaihtoehdon.

Tutkija Carl Melinin mukaan tällainen hallitus on mahdollinen, jos porvariallianssi kaatuu, mutta se ei ole kovin todennäköinen.

5. Demarien ja kokoomuksen sinipunahallitus

Hallituksessa: Sosiaalidemokraatit ja maltillinen kokoomus (sekä mahdollisesti pienpuolueita).

Edustajia: vähemmistöhallitus, 171 edustajaa (tai mahdollisesti jopa enemmistöhallitus).

Ruotsin suuret puolueet ovat perinteisesti olleet toistensa päävastustajia. Tutkija Jenny Madestamin mukaan puolueet ovat todella kaukana toisistaan eikä kumpikaan halua hallitusyhteistyötä. Vastavoimien muodostama hallitus ei myöskään olisi hänen mielestään hyväksi demokratialle.

Suomessa ensimmäinen sinipunahallitus syntyi vuonna 1987, ja demarien ja kokoomuksen yhteistyön varaan rakentuvasta hallituspohjasta on tullut vakiintunut vaihtoehto. Viimeksi ne olivat samassa hallituksessa vuosina 2011–2015.

Tutkijoiden mukaan Ruotsissa sinipunainen tai vielä laajempi hallitus voisi ehkä syntyä, jos kaikki muut yritykset olisivat kaatuneet ja uhkana olisi uusien vaalien järjestäminen.

6. Ruotsidemokraatit hallitukseen?

Hallituksessa: ruotsidemokraatit ja muita puolueita.

Edustajia: ruotsidemokraateilla on 62 edustajaa.

Asiantuntijoiden mukaan kaikki yhdistelmät, joissa ruotsidemokraatit olisivat mukana hallituksessa, ovat hyvin epätodennäköisiä. Muut puolueet eivät halua samaan hallitukseen puolueen kanssa.

Lisää aiheesta: Miehet ja eteläruotsalaiset ruotsidemokraattien vankimpia kannattajia

Ruotsin vaalit hetki hetkeltä: maltillinen kokoomus ja kristillisdemokraatit torjuvat ruotsidemokraattien johtaja Åkessonin yhteydenoton

Analyysi: Ruotsin politiikka pirstaloitui – jonkun on petettävä joku, jotta hallitus saadaan muodostettua

Ruotsin vaalitulos: porvareille ja punavihreille tasapeli, ruotsidemokraatit kolmanneksi – Neljä huomiota vaalituloksesta

Analyysi: Mitä muu Eurooppa edellä, sitä Ruotsi perässä – vai päinvastoin?