Analyysi: Voisiko blokkipolitiikan takuumaa Ruotsi ottaa jatkossa mallia Suomesta?

Ruotsin vaalit tuntuvat antavan uskonvahvistusta usealle puolelle pitkin suomalaista puoluekenttää, kirjoittaa politiikan toimittaja Robert Sundman.

Ruotsin vaalit
Ebba Busch Thor, Ulf Kristersson, Annie Lööf ja Jan Björklund.
Allianssi-blokin puheenjohtajat Ebba Busch Thor (kristillisdemokraatit), Ulf Kristersson (moderaatit), Annie Lööf (keskusta) ja Jan Björklund (liberaalit).Stina Stjernkvist / AFP

Kun länsinaapurissa puolue toisensa perään julistautuu vaalien voittajaksi, voi innon nähdä leviävän suomalaisiin sisar- ja veljespuolueisiinkin.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne muistuttaa, että demarit on edelleen Ruotsin suurin puolue. Gallupit on voitettu, ja kannatus kasvoi heinäkuun mittauksista noin 5 prosenttiyksikköä.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja (siirryt toiseen palveluun)Li Andersson jakoi Twitterissä (siirryt toiseen palveluun) kuvan jonosta Vänsterpartietin vaalivalvojaisiin. Meininki on hyvä, ja puolueeseen liittyy kuulemma 250 uutta jäsentä päivässä. Ruotsin vasemmistopuolue on yksi vaalien suurimmista nousijoista vajaan kahdeksan prosentin kannatuksellaan.

Pääministeri, keskustan puheenjohtaja (siirryt toiseen palveluun)Juha Sipilä (kesk.) onnittelee blogissaan Ruotsin keskustan puheenjohtajaa (siirryt toiseen palveluun)Annie Lööfiä.

"Alustavien tietojen mukaan keskusta olisikin eräs vaalivoittajista mahdollisesti parhaalla tuloksellaan vuosikymmeniin", hän kirjoittaa.

Ja syytä juhlaan on kristillisdemokraateillakin:

"Älkää koskaan enää kuvitelko, että #kristillisdemokraatit olisi pois pelistä", puolue twiittaa sisarpuoluettaan lainaten. Ruotsissa kristillisdemokraatit kuuluivat niin ikään vaalien nousijoihin.

Aivan kuin kaikki olisivat voittaneet – Suomessakin!

On vaikea arvioida, miten Ruotsin vaalitulos todella vaikuttaa politiikkaan Pohjanlahden tällä puolella. Välttämättä ei juuri mitenkään, sillä Suomessa puolueilla on omat kärkiteemansa ja kiistakysymyksensä.

Tietyntyyppisiä trendejä on silti havaittavissa.

Ruotsidemokraatit on kiistatta vaalien suurin voittaja, ja sitä olivat Tukholmassa juhlimassa myös perussuomalaiset. Puolueiden välit ovatkin kuluneen vuoden aikana tiivistyneet. Timo Soini halusi vielä omalla puheenjohtajakaudellaan tehdä eroa SMP:n perinnöstä ammentavan oman puolueensa ja eurooppalaisten maahanmuuttokriittisten puolueiden välille. Jussi Halla-aho on kuitenkin nähnyt yhteistyön luonnollisena ja toimivana.

Perussuomalaisten kannatus ei ole samoissa lukemissa kuin huippuvuosina. Epävarmoja äänestäjiä on puolueen kannattajissa enemmän kuin muissa kertoi Ylen kysely kesällä. Halla-aho totesi tuolloin, että perussuomalaisten profiili on muuttunut ja puolueen ajanlasku on alkanut ikään kuin alusta.

Perussuomalaisia askarruttava kysymys on, voiko puhtaan maahanmuuttokriittisellä agendalla yltää kovaan suosioon. Tuore vaalitulos vahvistanee perussuomalaisten uskoa asiaansa, sillä ainakin Ruotsissa voi.

Puheenjohtaja Halla-aho totesi Aamu-tv:n haastattelussa, että Ruotsin ja Suomen ongelmat maahanmuutossa ovat samankaltaisia – tosin "mittasuhteet ovat erilaiset".

Ruotsista tuttua mallia, jossa puolueet ryhmittyvät kahteen, ison puolueen johtamaan blokkiin ja tietävät mahdolliset hallituskumppaninsa ennalta, on joskus haikailtu Suomeenkin.

Blokeissa voi olla etuja, mutta Ruotsin vaalituloksen jälkeen haikailu loppunee hetkeksi.

Naapurissa blokit ovat nyt sisäisesti hajanaisia ja suurimmat voitot tapahtuivat blokkien pienimmissä puolueissa. Ruotsidemokraatit ei kuulu kumpaankaan blokkiin, ja heidän sivuttamisensa vaalivoiton jälkeen on hyvin haasteellista.

Vaalikampanjan aikana annettujen blokkisitoumusten pitäminen on vaikeaa ja se voi johtaa takkien kääntymiseen, kirjoittaa Pohjoismaiden-kirjeenvaihtaja Riikka Uosukainen.

Moni Ruotsissa voikin toivoa nyt Suomesta tuttua järjestelmää, jossa neuvottelut sopivasta hallituspohjasta käydään vasta vaalien jälkeen.

Tällä kertaa Ruotsissa pärjäsivät puolueet, jotka tarjosivat selkeän vaihtoehdon. Sanomaansa kirkastaneet vasemmistopuolue ja keskusta menestyivät, samoin tietysti ruotsidemokraatit.

Ruotsin Annie Lööf -ilmiötä varmasti puidaan keskustan puoluetoimistolla, mutta olisi vaikeaa kuvitella Juha Sipilää takomassa nyrkkiä pöytään Jussi Halla-ahon puheille.

Samalla on tärkeää muistaa, että keskusta on Ruotsissa lopulta pieni puolue Suomeen verrattuna. Sen asema on kuitenkin merkittävä, sillä vaikeassa tilanteessa puolueen tukea haikailevat monet.

Ruotsidemokraattien peesiin lähteneet sosiaalidemokraatit ja moderaatit menettivät kannatustaan, moderaatit oppositiopuolueena jopa enemmän kuin hallituspuolue demarit. Se antaa vahvan viestin SDP:lle ja kokoomukselle, että omasta linjasta kannattaisi ehkä pitää kiinni.

Moderaatit voi huonosta tuloksesta huolimatta olla seuraava pääministeripuolue. Blokkirajojen ylittäminen saattaa tuntua vaikealta, jolloin vaihtoehtona olisi ruotsidemokraattien tukema vähemmistöhallitus.

Tukipuolueen asema on osoittautunut toimivaksi esimerkiksi Tanskan kansanpuolueelle. Jussi Halla-ahon näkemyksen mukaan ratkaisu voisi sopia Ruotsiinkin.

Paikka onkin ihanteellinen: samaan aikaan on mahdollista pelata vaa'ankielenä ja saada puolueelle tärkeitä asioita läpi, toisaalta olla virallisesti oppositiossa ja kasvattaa edelleen kannatusta. Tavallaan vallassa, mutta ei aivan.

Tällaista tukipuolueen mallia ei kuitenkaan suomalaisessa koalitioperinteessä tunneta. Jos perussuomalaiset tekisivät Suomessa kovan tuloksen, olisi vaihtoehtona joko hallitus tai oppositio – ei kolmatta tietä.

Lue lisää:

Tutkija: Ruotsidemokraatteja ei voi jättää huomiotta, elefantti on kasvanut liian suureksi

Ruotsin vaalitulos: porvareille ja punavihreille tasapeli, ruotsidemokraatit kolmanneksi – Neljä huomiota vaalituloksesta

Professori ennakoi Ruotsiin keskustan ja demareiden hallitusyhteistyötä – Annie Lööfillä nyt valttikortit käsissään