1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. sisäilmaongelmat

48 000 suomalaista lasta käy koulua väistötilassa: "Hyvää tässä on se, että nyt koulu ei ole homeessa" – Katso oman kuntasi tilanne

Suomessa on tänä syksynä väistötiloissa enemmän oppilaita kuin koko Helsingissä peruskoululaisia. Useimmin väistötilaan joudutaan siirtymään sisäilmaongelmien takia. Kunnissa toivotaan, että tilanne helpottaisi ensi lukukaudella.

Kuva: Kalle Niskala / Yle
Tekijät

Tänä syksynä lähes joka kymmenennen koululaisen opintie kulkee varsinaisen koulurakennuksen sijaan väistötiloihin.

Kuntien Ylelle ilmoittamien tietojen mukaan syyslukukaudella 2018 ainakin 48 634 peruskoululaista opiskelee joko kokonaan tai osittain väistötiloissa. Tämä tarkoittaa hieman yli 9 prosenttia kunnallisten ala- ja yläkoulujen oppilaista.

Yhdessä kunnassa kaikki paikkakunnan oppilaat käyvät tällä hetkellä koulua väistötiloissa. Kymmenessä kunnassa väistössä olevia oppilaita on yli puolet peruskoululaisista.

Voit katsoa alla olevasta sovelluksesta oman kuntasi oppilaiden tilanteen. Jos sovellus ei näy kunnolla, voit avata artikkelin selainnäkymässä tämän jutun lopussa olevasta linkistä.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Väistötiloissa opiskelevat peruskoululaiset maakunnittain

MaakuntaOppilaitaOppilaita väistötiloissa 2018Osuus 2018
Uusimaa157 04013 8108,8 %
Pirkanmaa49 3945 04510,2 %
Varsinais-Suomi43 2302 9816,9 %
Pohjois-Pohjanmaa39 4843 5809,1 %
Pohjois-Savo23 2481 0574,5 %
Keski-Suomi25 8011 0504,1 %
Etelä-Pohjanmaa20 5516433,1 %
Satakunta20 2222 79413,8 %
Päijät-Häme18 4103 73020,3 %
Lappi16 5182 88517,5 %
Pohjanmaa16 1667964,9 %
Kanta-Häme15 7731 83611,6 %
Kymenlaakso15 6991 93512,3 %
Pohjois-Karjala13 4031 38210,3 %
Etelä-Savo12 3691 92515,6 %
Etelä-Karjala10 8851 39512,8 %
Keski-Pohjanmaa8 1716377,8 %
Kainuu6 7101 13516,9 %
Yhteensä514 93248 6349,4 %

Ylivoimaisesti yleisimpänä syynä väistötiloihin muuttamiselle ovat Ylen selvityksessä koulurakennuksen sisäilmaongelmat. Ne ovat syynä vähintään yhdessä koulussa 95 kunnassa.

Sisäilma vaikuttaa paitsi oppilaiden terveyteen myös koululaisten menestymiseen opinnoissa.

– Jos verrataan sisäilmaltaan huonoimpia kouluja parhaimpiin, koulumenestys voi vaihdella niissä arvosanan verran, mikäli huonossa sisäilmassa ollaan pitkäaikaisesti, sanoo terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n erikoistutkija Ulla Haverinen-Shaughnessy.

Myös opetusalan ammattijärjestö OAJ:n työelämäasiamies Riina Länsikallio pitää tärkeänä, että oppilaat siirretään pois kouluista, joissa on sisäilmaongelmia. Siirto ei silti ole useinkaan ongelmatonta.

– Väistötiloissa on riski, että oppimistulokset heikkenevät. Usein niissä on vain minimivarustus koulunkäyntiin. Meille on tullut palautetta, että parakeissa on runsaasti ongelmia lämpötilan ja ilmanvaihdon kanssa, Länsikallio sanoo.

THL:n Haverinen-Shaughnessy muistuttaa, ettei ole tutkittu, miten oppimistuloksille käy väistötiloissa.

–Se tietenkin riippuu siitä, ovatko väistötilat parempia sisäilman laadultaan ja lämpötilaltaan kuin aikaisemmat tilat.

“On täällä ollut ihan mukavaa, mutta vanhaan kouluun on vielä ikävä. Siellä on paljon muistoja.” Noora Rintala, 6.-luokka, Kyrkbackens skola, Kokkola Kuva: Kalle Niskala / Yle

Top 10 kunnat: väistötiloissa olevien oppilaiden osuus

KuntaVäistötiloissa
Pelkosenniemi60 oppilasta (100 %)
Hyrynsalmi122 oppilasta (85 %)
Sodankylä574 oppilasta (83 %)
Suomussalmi457 oppilasta (80 %)
Siuntio550 oppilasta (75 %)
Ranua300 oppilasta (56 %)
Pello108 oppilasta (52 %)
Loviisa730 oppilasta (51 %)
Pieksämäki722 oppilasta (51 %)
Tohmajärvi153 oppilasta (44 %)

Yllä olevassa taulukossa kerrotaan, kuinka moni kunnan koululainen opiskelee väistötilassa ja kuinka suuri osuus tämä määrä on kunnan kaikista peruskoululaisista.

"Korjauksiin ei ole todellakaan ryhdytty ajoissa"

Valtioneuvosto käynnisti tänä keväänä Terveet tilat 2028 -toimenpideohjelman. Tavoitteena on herättää kunnat huoltamaan kiinteistöjään säännöllisesti.

Ministeriön mukaan kaikki kunnat eivät ole pitäneet rakennuksistaan riittävän hyvää huolta. Rakennusneuvos Ritva Kivi opetus- ja kulttuuriministeriöstä arvioi, että kuntien tämänhetkinen investointitahti ei riitä korjausvelan kattamiseen. Rakennusvelalla tarkoitetaan sitä, että rakennukset kuluvat nopeammin kuin niitä korjataan.

– Kuntakonsernien korjausvelka on arviolta 4 miljardia euroa. Kunnossapitoon ja korjauksiin ei ole todellakaan ryhdytty ajoissa, Kivi arvioi.

OAJ:n työelämäasiamies Länsikallio sanoo suoraan, että kunnat tarvitsevat valtiolta kannustinrahaa koulujen korjaamiseen.

– Valtion tulisi ottaa tästä isommin kiinni ja ratkaista asioita yhdessä kuntien kanssa, jotta kouluja saadaan ripeästi uudistettua, Länsikallio vaatii.

Terveet tilat -ohjelmassa kunnille jaetaan hyviä neuvoja, mutta rahaa koulujen kunnostamiseen ei ole valtiolta luvassa ainakaan tällä hallituskaudella.

“Hyvää tässä on se, että nyt koulu ei ole homeessa, mutta koulumatka piteni. Täällä on uudet tilat, luokat ja ruokala. Niillä pärjää.” Viljami Petäjä, 6.-luokka, Kyrkbackens skola, Kokkola Kuva: Kalle Niskala / Yle

Top 10 kunnat: väistötiloissa olevien oppilaiden määrä

KuntaVäistötiloissa
Espoo3483 oppilasta (11 %)
Lahti3140 oppilasta (30 %)
Helsinki2706 oppilasta (6 %)
Oulu1730 oppilasta (8 %)
Kotka1497 oppilasta ( 32 %)
Tampere1400 oppilasta (8 %)
Hämeenlinna1355 oppilasta (21 %)
Rauma1257 oppilasta (39 %)
Kaarina1208 oppilasta (32 %)
Rovaniemi1056 oppilasta (19 %)

Yllä olevassa taulukossa kerrotaan, kuinka moni kunnan koululainen opiskelee väistötilassa ja kuinka suuri osuus tämä määrä on kunnan kaikista peruskoululaisista.

“Alussa oli hankalaa sopeutua uusiin ja ahtaisiin väistötiloihin. Nyt arki on kuitenkin lähtenyt sujumaan. Tietenkin opetusta haittaa se, että materiaaleja puuttuu, eikä liikuntatiloja ole”, Henna Vuotari, 8.-luokka, Pelkosenniemen koulu Kuva: Tapani Leisti / Yle

Pelkosenniemellä kaikki kunnan 60 peruskoululaista ovat väistötiloissa vanhassa pankissa.

Pelkosenniemen kunta päätti viime vuoden lopulla rakentaa uuden koulun, mutta päätös tehtiin vain yhden äänen enemmistöllä. Päätöksestä valitettiin ja nyt asia seisoo hallinto-oikeudessa. Osa poliitikoista pelkää, että uusi koulu veisi köyhän kunnan talousahdinkoon.

– Harmittaa, että kunnan päättäjät eivät ole päässeet yhteisymmärrykseen uuden koulun rakentamisesta. Kyllä kunnon koulu pitää olla kaikilla! Pelkosenniemen koulun 8. luokkaa käyvä Henna Vuotari sanoo.

– Ikävä kyllä menee vielä 2–3 vuotta ennen kuin pääsemme uuteen kouluun. Onneksi nyt ollaan kuitenkin turvallisissa tiloissa, toteaa Pelkosenniemen koulun rehtori Anne Pahkala.

Kuva: Kalle Niskala / Yle

Kokkolassa väistötilojen tarve on ratkaistu sijoittamalla usean koulun evakko-oppilaat samaan väistötilaan, entiseen kauppakouluun.

Pitkäaikainen väistötila mahdollistaa myös satsaukset: koululaisille on rakennettu ulkoilupiha ja rakennuksessa on tehty ilmastointi- ja pintaremontti.

– Hyvää tässä on se, että nyt koulu ei ole homeessa, mutta toisaalta koulumatka piteni. Täällä on uudet tilat, luokat ja ruokala. Niillä pärjää, arvioi väistötiloja Kirkonmäen ruotsinkielisen koulun kuudesluokkalainen Viljami Petäjä.

Samaa mieltä on rehtori Joakim Hansén.

“Nämä ovat evakkotiloiksi erittäin hyvät. Paljon paremmin ei voisi oikeastaan olla.” Joakim Hansén, rehtori, Kyrkbackens skola, Kokkola Kuva: Kalle Niskala / Yle

Sisäilmaongelmien jälkeen toiseksi yleisin syy väistötilojen käyttöön oli kuntien mukaan tilanahtaus.

Yle pyysi kuntia arvioimaan myös, kuinka moni lapsi käy koulua väistötiloissa vielä kevätlukukaudella 2019. Kyselyn perusteella tilanne pysyy lähes ennallaan, sillä ensi keväänä 9,3 prosenttia eli noin 47 900 koululaista opiskelee väistötiloissa.

Sen sijaan Oulussa väistötiloissa olevien lasten määrän arvioidaan kasvavan keväällä yli 700:llä eli lähes 2 500:een. Tämä on 11 prosenttia kaikista kaupungin peruskoululaisista.

– Oulussa oppilasmäärä kasvaa vuosittain 400–500 oppilaalla. Kasvu on jatkunut jo usean vuoden ajan. Siksi tarvitsemme lisää tilaa. Ennusteen mukaan kasvu laantuu hieman tulevina vuosina. Koulujen rakentaminen ja peruskorjaukset jatkuvat vielä lähivuodet, kertoo Oulun perusopetusjohtaja Marjut Nurmivuori.

Väistötiloissa olevien oppilaiden osuus laskee

MaakuntaSyksy 2018Kevät 2019 (arvio)
Päijät-Häme20,3 %18,4 %
Lappi17,5 %16,8 %
Kainuu16,9 %15,1 %
Etelä-Savo15,6 %14,4 %
Satakunta13,8 %4,5 %
Pohjois-Karjala10,3 %6,1 %

Väistötiloissa olevien oppilaiden osuus pysyy ennallaan

MaakuntaSyksy 2018Kevät 2019 (arvio)
Etelä-Karjala12,8 %12,8 %
Kanta-Häme12,8 %12,8 %
Kymenlaakso12,3 %12,3 %
Keski-Pohjanmaa7,8 %7,8 %

Väistötiloissa olevien oppilaiden osuus kasvaa

MaakuntaSyksy 2018Kevät 2019 (arvio)
Pirkanmaa10,2 %11,2 %
Pohjois-Pohjanmaa9,1 %9,5 %
Uusimaa8,6 %9,0 %
Varsinais-Suomi6,9 %7,1 %
Pohjanmaa4,9 %5,0 %
Pohjois-Savo4,5 %4,6 %
Keski-Suomi4,1 %4,2 %
Etelä-Pohjanmaa3,1 %3,2 %

Yllä olevissa taulukoissa kerrotaan, kuinka suuri osuus tämä määrä on maakunnan kaikista peruskoululaisista.

Näin selvitys tehtiin

Jutun tiedot oppilasmääristä ja väistötiloista pyydettiin elo–syyskuussa 295:ltä Suomen kunnalta poisluettuna Ahvenanmaa. 94 prosenttia kunnista vastasi määräaikaan mennessä.

Selvitys kattoi lähes 515 000 peruskoululaista. Tiedot koskevat vain kunnallisia peruskouluja.

Kaikki tiedot ovat kuntien itse ilmoittamia, joskin Yle on pyrkinyt tarkistamaan mahdolliset epäselvyydet ja -tarkkuudet. Kevätlukukauden 2019 tilanne perustuu kuntien omaan arvioon ja saattaa vielä muuttua.

Onko tiedoissa mielestäsi puutteita tai epätarkkuuksia? Kerro meille se tällä lomakkeella (siirryt toiseen palveluun).

Tätä kysyimme kunnilta

  1. Kuinka monta peruskoulun oppilasta kunnassanne on kaikkiaan syyslukukaudella 2018?
  2. Kuinka moni kuntanne peruskoulun oppilaista käy koulua täysin tai osittain väistötiloissa syyslukukaudella 2018?
  3. Missä kuntanne kouluissa on siirretty oppilaita väistötiloihin?
  4. Mistä syystä oppilaita on siirretty väistötiloihin?
  5. Kuinka moni kuntanne peruskoulutason oppilas opiskelee väistötiloissa kevätlukukaudella 2019?

Juttua päivitetty 13.9.2018 kello 9.20. Korjattu Lapinlahden oppilasluku, täydennetty ohjeet kuntakohtaisen hakukoneen käyttöön ja tarkennettu yhden haastateltavan esittelyä sekä tarkennettu selvityksen menetelmää.

Juttua päivitetty 13.9.2018 kello 13.40. Korjattu tieto Vesannon väistötiloissa käyvistä oppilaista. Hieman alle puolet Vesannon koululaisista opiskelee väistötiloissa. Aiemmin jutussa kerrottiin virheellisesti, että Vesannon kaikki oppilaat olisivat väistötiloissa.

Juttua päivitetty 13.9.2018 kello 14.50. Lisätty Porvoon tiedot.