Opiskelu ulkomailla voi jäädä palkansaajalla haaveeksi – aikuiskoulutustuessa tiukka ehto

Moni palkansaaja törmää seinään etsiessään tukea ulkomailla opiskeluun. Aikuiskoulutustukea saa ulkomaille käytännössä vain, jos lähtee vaihto-opiskelijaksi.

aikuiskoulutus
Emmanuel Macron puhumassa Sorbonnen yliopistossa.
Moni opiskelisi mielellään vaikka tässä Sorbonnen yliopistossa Pariisissa. Ranskan presidentti Emmanuel Macron piti yliopiston amfiteatterissa puheen viime syksynä.Ludovic Marin / AOP

Palkansaajille ja yrittäjille tarkoitettua aikuiskoulutustukea saavien määrä on kasvanut jo useita vuosia. Viime vuonna tukea maksettiin yli 24 000 henkilölle (siirryt toiseen palveluun).

Koulutusrahaston myöntämä aikuiskoulutustuki on tarkoitettu siihen, että jo työelämässä olevat voivat opiskella, kunhan tietyt ehdot (siirryt toiseen palveluun), kuten kahdeksan vuoden työhistoria, täyttyvät.

Tuen turvin he voivat parantaa osaamistaan tai opiskella vaikka kokonaan uuden ammatin.

Jotta pärjää nykyajan työelämässä, osan haaveissa siintää kansainvälinen täydennyskoulutus ulkomailla.

Silloin tulee kuitenkin seinä vastaan. Aikuiskoulutustukea voi saada ulkomaille vain siinä tapauksessa, että opinnot sisältyvät suomalaiseen tutkintoon tai koulutukseen, mikä käytännössä tarkoittaa vaihto-opiskelua.

Jos opintotukikuukaudet on käytetty eikä työnantaja tue opiskelua, jää ulkomaille haluavan toimeentulo helposti apurahojen, stipendien ja säästöjen varaan.

Miksi opiskelu ulkomailla ei kelpaa Koulutusrahastolle, Koulutusrahaston hallituksen puheenjohtaja Riikka Heikinheimo Elinkeinoelämän keskusliitosta?

– Se lähtee osin siitä, että on haluttu tehdä jonkinlaisia rajauksia siihen, minkätyyppinen opiskelu hyväksytään. Yksi rajaus on se, että opintojen järjestäjien pitää olla julkisen valvonnan alaisia päätoimisia kouluttajia, joilla on järjestämislupa Suomessa.

– Lisäksi, kun kyseinen rajaus on tehty, ei ole ollut niin paljon tapana käydä ulkomailla. Se ei ole ollut ajankohtainen asia pohdittavaksi. Kyseinen rajaus on tehty aikuiskoulutustukeen hyvin aikaisin.

Eikö nimenomaan kansainvälinen opiskelu tukisi erityisen hyvin Koulutusrahaston tavoitteita eli työelämässä tarvittavien valmiuksien parantamista?

– Jos aikuiskoulutustukea lähdettäisiin suunnittelemaan tänä päivänä puhtaalta pöydältä, ulkomailla saatu koulutus pitäisi varmasti ottaa ihan eri tavalla pohdintaan.

Valmistuvien opiskelijoiden kulkue.
Opiskelijoita matkalla valmistumisseremoniaan Oxfordissa.Colin Underhill / AOP

Nykyajan työelämän mantra on, että koko ajan pitää päivittää osaamistaan. Hallituskin ajaa voimallisesti työllisyystoimia. Ovatko ulkomailta oppia hakevat tulevaisuudessa samalla viivalla aikuiskoulutustuessa?

– Tällä hetkellä ulkomainen koulutus ei käy, mutta tulevaisuus on toinen asia. En kuitenkaan lähde tätä arvailemaan ihan sitäkin ajatellen, että meillä on tällä hetkellä tähdellisempiäkin asioita muutettavana.

– Käymme keskusteluja siitä, kuinka aikuiskoulutustuki soveltuisi paremmin heille, jotka ovat työmarkkinoiden näkökulmasta enemmän koulutuksen tarpeessa, esimerkiksi kokonaan vailla tutkintoa tai työskentelevät epävarmalla alalla. He eivät ehkä ole sitä kohderyhmää, joka lähtisi kansainvälisille markkinoille opiskelemaan.

– Tunnistamme sen tarpeen, että etuutta pitää kehittää. Tässä vaiheessa olemme kuitenkin halunneet priorisoida sen, että tuki soveltuisi paremmin niille, jotka eivät ole niin halukkaita ja innokkaita kouluttautumaan.

Kuinka paljon Koulutusrahastoon tulee kysymyksiä siitä, saako aikuiskoulutustukea ulkomaille, etuuspalvelujohtaja Merli Vanala Koulutusrahastosta?

– Jonkin verran kysytään, mutta ei kovin paljon. Ehkä edellytykset on kerrottu niin selkeästi verkkosivuilla, ettei ole tarvetta kysyä. Viime vuonna ainoastaan 24 hakemusta on hylätty sillä perusteella, että tukea on haettu ulkomaisen oppilaitoksen koulutukseen. Se ei tietenkään kerro sitä, kuinka monta henkilöä opiskelee ulkomailla ja edellytykset muuten täyttyisivät.

Tuleeko asia hakijoille yllätyksenä?

– En usko, sillä hakemuksia ei tule paljon vireille ulkomailla opiskelua varten eikä tämä kysymys juuri näy asiakaspalvelussa.

Koulussa
Ulkomailla opiskelu on taloudellisesti vaikeaa, jos opintotukikuukausia ei ole enää jäljellä ja haluaisi täydennyskoulutusta.Heli Sorjonen / Yle

Onko tullut mitään muutoksia siihen, miten kansainvälisyys otetaan huomioon aikuiskoulutustuessa?

– Työhistoriassa on otettu vuoden 2017 alusta lähtien huomioon myös ulkomaan työhistoria. EU- ja ETA-alueella tehty työeläkevakuutettu työ lasketaan työhistoriaan mukaan.

– Toisaalta se ei ole näkynyt hakemusmäärissä kovinkaan paljon, mutta ehkä ihmisillä ei ole asiasta vielä riittävästi tietoa. EU- ja ETA-alueen työhistoria on otettu huomioon 34 päätöksessä viime vuonna. Tänä vuonna kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana on kyllä tehty jo 45 päätöstä, joissa on mukana EU- ja ETA-alueen työhistoria.

Lisää aiheesta:

Aikuiskoulutustukea haetaan ennätyksellisen paljon – lainamuotoisuuden uhka ei toteutunut