Hjallis Harkimo tunnustaa: Ero kokoomuksesta pelotti – "Mietin, millainen vastaisku sieltä tulee"

Sinisen tulevaisuuden loikka oli Harry Harkimon mukaan hallitukselta suunniteltu manööveri, joka kansanedustajilta salattiin – vahvistuksen hän kertoo saaneensa perussuomalaiskonkari Raimo Vistbackalta.

Liike Nyt
Hjallis Harkimo
Hjallis HarkimoJyrki Lyytikkä / Yle

Kokoomuksesta eronnut kansanedustaja Harry Harkimo (Liike Nyt) jatkaa kokoomuksen ja Suomen poliittisen kulttuurin ryöpyttämistä tänään julkaistussa kirjassa Suoraan sanottuna.

Harkimon mielestä Suomessa valta on keskittynyt niin pienelle piirille, että kansanedustaja Elina Lepomäen aikaisempi arvio kokoomuksen tilataksista kalpenee.

– Suomen päätöksentekijät mahtuvat tilataksiin, Harkimo kirjoittaa.

Harkimon mukaan ei vaan kokoomuksen, vaan koko maan vallankäyttäjät mahtuvat yhteen tilataksiin: tämä viisikko on Harkimon mukaan presidentti Sauli Niinistö sekä pää- ja valtiovarainministerit Juha Sipilä (kesk.) ja Petteri Orpo (kok.) avustajineen. Edes eurooppaministeri Sampo Terho ei tähän ydinporukkaan mahdu, vaan matkustaa takapuskurilla.

– Esimerkiksi kokoomuksessa on vähän yli 30 000 jäsentä, mutta näistäkin alle kymmenen prosenttia on aktiivisia. Niinpä todellisuudessa poliittista järjestelmää pyörittää noin prosentti ihmisistä, ja 99 prosenttia istuu katsomossa, Harkimo perustelee.

Harkimo: Sinisten loikka masinoitiin hallituksen kanssa

Harkimo kertoo lopettaneensa kokoomuksen ryhmäkokouksissa käymisen kesän 2017 hallituskriisin jälkeen. Tuoreen puheenjohtajan Jussi Halla-ahon perussuomalaiset erotettiin hallituksesta, ja puolueesta omaan ryhmäänsä loikanneet siniset saivat pitää ministerinsalkkunsa.

Kansanedustajat pidettiin kuitenkin hallituksen suunnitelmasta ja toteutuksesta tietämättöminä.

– Sitä ei käsitelty ryhmäkokouksessa, eikä siitä edes kerrottu siellä, Harkimo sanoo.

Lännen media (siirryt toiseen palveluun)uutisoi hallituspuolueiden suunnitelmista kesäkuussa 2017.

Hallituspuolueista on kiistetty jyrkästi, että perussuomalaisten kahtiajako ja sinisen eduskuntaryhmän muodostamisen sekä ministerinsalkkujen säilyttäminen olisi ollut suunniteltu tapahtumakulku.

Harkimo on eri mieltä.

– Tietysti tämä oli hallituksen ja kokoomuksen tiedossa ja etukäteen suunniteltu ja sovittu manööveri.

Harkimo on varma, että myös kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo tiesi asiasta.

– Kuulin sen myöhemmin Veikkauksen hallituksen kokouksessakin, kun Raimo Vistbacka, joka silloin oli perussuomalaisten säätiön johdossa, kertoi mulle, että kaikki oli sovittu etukäteen kokoomuksen ja loikkaavien perussuomalaisten kanssa.

Ero kokoomuksesta pelotti ensin, mutta palkitsi

Harkimo kertoo, että kokoomuslaisten reaktio eroilmoitukseen hermostutti ja jopa pelotti.

– Suoraan sanottuna olin pelännyt lähteä kokoomuksesta. Vatvoin asiaa todella pitkään ja mietin, millainen vastaisku sieltä tulee.

Rajua palautetta tulikin. Harkimoa syytettiin itsekkyydestä, Myrskylän kokoomuksen puheenjohtaja sanoi rukoilevansa, ettei Harkimo palaa enää politiikkaan.

Harkimon mukaan poliittiset puolueet muistuttavat uskonlahkoja, joihin mennään täysiä mukaan, ja jäseniltä odotetaan kovaa sitoutumista.

Silti hän nukkui eron jälkeen yönsä paremmin.

– Ahdistus poistui sen jälkeen, Harkimo kertoi kirjanjulkistamistilaisuudessa ratkaisustaan.

Harkimo kypsyi systeemiin

Harkimo kiistää, että syy loikkaan, Liike Nytin perustamiseen tai kirjan kirjoittamiseen liittyisi pettymykseen ministerinsalkusta.

– Ei se ministeriys ole se juttu. Se on kokonaisuus, joka sai kypsymään tähän systeemiin. Haluan kuvata poliittista systeemiä, miten se toimii. Että ihmiset saadaan pysymään tyytyväisenä, luvataan juttuja joita ei pystytä pitämään, Harkimo sanoi tiedotustilaisuudessa.

Mutta jos ministerinsalkku olisi irronnut, olisiko Liike Nytiä olemassa?

– Ei varmaan nyt, mutta ehkä myöhemmin, Harkimo vastasi.

Soten perustelut huvittivat

Harkimo kertoo, miten moni kansanedustaja kävi perustelemassa sote-skeptikolle, miksi hallituksen maakunta- ja soteratkaisu pitäisi hyväksyä. Häntä huvitti se, miten perustelut olivat laajalti osastoa "Miten sitten käy jos joku muu pääsee tekemään sotea."

– Uhkakuvia esiteltiin, mutta kukaan ei pystynyt perustelemaan, miksi juuri tämä sote pitäisi hyväksyä, Harkimo kertoo.