Tutustuimme hurjamaineiseen lähiöön Keski-Suomessa: Työttömyyttä, päihteitä, astaloita – ja todella tyytyväisiä asukkaita

Jyväskylän Pupuhuhta on kärsinyt jo pitkään huonosta maineestaan. Miten maine on syntynyt ja pitääkö se edes paikkansa? Voit keskustella lähiöistä ja kertoa omia kokemuksiasi kotipaikkasi asuinalueista jutun lopussa.

lähiöt
Kuva aikuisten ajanviettopaikasta
Niko Mannonen / Yle

"Haluatteko kuolla, siksikö te muutatte Pupuhuhtaan?"

"Jos liikut illalla kuuden jälkeen pihalla, tulet hakatuksi tai raiskatuksi."

"Oletteko te hulluja? Ettekö mitään fiksumpaa paikkaa löytäneet."

Jyväskylän Pupuhuhdan, eli tuttujen kesken Puparin, mäki on pitkä kuin nälkävuosi.

Kerrostalorapun ovi
Pupuhuhdassa on sekä omistusasuntoja että vuokra-asuntoja. Lähiö on osa Huhtasuon suuraluetta. Noin kymmenisen vuotta sitten tunnistettiin Huhtasuon suuralueella sekä muissa aluekeskuksissa pikkuhiljaa tapahtunut ikärakennemuutos. Väki oli jo tuolloin keskimäärin vanhempaa kuin Jyväskylässä.Niko Mannonen / Yle

Lähiön pääkatua reunustavat 1970-luvulla rakennetut kerrostalot, joiden asukkaat ovat lähteneet töihin tai uinuvat vielä suljettujen verhojen takana. Jos nettihakua tai keskustan linja-autoasemalla kohtaamani vanhemman rouvan kuulopuheita olisi uskominen, tänne ei olisi kannattanut tulla – ei sitten alkuunkaan, mikäli pitää henkiriepuaan tai mukanaan kantamaansa omaisuutta kalliina.

Jutun alussa olevat lauseet kuuli Jyväskylän maineeltaan kurjimmalle asuinalueelle muuttaneen perheen äiti kuusi vuotta sitten. Eivätkä he olleet ensimmäisiä, saati viimeisiä, jotka ovat joutuneet miettimään muuttoaikeitaan kahdesti.

Betoninen pupupatsas
Pupuhuhdan koulun pihassa, rinteeseen rakennetun lähiön yläosassa, on Puparin asukkaille tuttu maanmerkki: betoninen pupupatsas, joka jököttää aidalla ympäröidyssä häkissään. Miksi patsas on laitettu kaltereiden taaksa? Huhu kertoo, että pupun takana oleva aukko piti muurata umpeen, koska sen sisällä nukkuivat laitapuolenkulkijat. Usein myös pupun ympäristö haisi ulosteelle. Nyt patsas on saanut jo pidemmän aikaa olla rauhassa.Isto Janhunen / Yle

Mikä on totuus? Mitä mieltä lähiön asukkaat ovat tilanteesta? Mitä sanovat poliisin tilastot? Milloin asuinalueesta tulee ongelmalähiö?

Kysymysten selvittämiseen vaadittiin retkiä, joiden varrella tuli vastaan niin työttömyyttä, päihteitä, laitoskierrettä, astaloita kuin asunnottomuuttakin – ja ennen kaikkea todella tyytyväisiä asukkaita.

"Kuin Monacossa asuisi"

Betonista valetun renkaan päällä, aivan Puparin huipulla, istuu Seppo Hiltunen. Mies on asunut vuodesta 1997 kerrostalolähiössä, eikä voisi olla tyytyväisempi.

– Tämä on minusta fiksu alue. Asukkaiden suhteen on kuin Monacossa asuisi, hän kuvailee lisäten, että noin neljän kilometrin päässä Jyväskylän keskustasta sijaitsevassa lähiössä asuu melkoinen kulttuurien kirjo.

Jyväskylässä eronneiden miesten kohtalo kuitataan lentävällä lauseella "yksiö ja Pupuhuhtaan".

Mies parkkipaikalla
Seppo Hiltunen tuohtuu Pupuhuhdan maineeseen liittyvistä puheista: "Kyllä täällä vapaasti saa liikkua. Mä en ymmärrä niitä mainejuttuja. Ei täällä mikään kauhea maine ole, vaan hyvä ja fiksu. Hirveästi palveluja ja laavukin tehtiin alueen asukkaiden käyttöön. Se on saanut kiitosta."Isto Janhunen / Yle

Hiltunen on yksi niistä, joka teki niin. Yksiö miehelle ei kuitenkaan riittänyt, hän osti kerralla isomman ja päätti asettua aloilleen.

Hiltunen hörähtää käheään nauruun, kun häneltä kysyy, millaista alueen elämä on.

– Tämä on tyypillinen lähiö. Nuoret miehet vähän välillä vääntävät ja se kuuluu asiaan. Se on normaalia. Me vanhemmat ihmiset reagoimme siihen. Se on inhimillistä, hän jatkaa.

Hiltunen ei niele puheita siitä, että kadulla liikkuessa pitäisi katsoa olkansa yli. Päinvastoin. Mies sanoo, että usein vastaantulijaa tervehditään reippaasti ja lähiön väki kokoontuu viettämään yhdessä iltaa vastikään rakennetulle laavulle.

– Ihmiset ovat alkaneet tervehtiä. Jotkut jopa ahdistuvatkin siitä, mutta siihen ei tarvitse mennä.

Karsean maineenkin hän kuittaa pyörittämällä päätään. Mäen toiselta puolelta, Sulun alueelta, alkaa kuulua hälytysajoneuvojen ääni.

– Aika herkästihän tänä päivänä poliisi soitetaan, jos pikkuisen jossain kolahtaa, mies jatkaa.

– Pupuhuhdan maine on tekemällä tehty. Ne puheet tulevat aina kuin monsuunisateet.

Nuori mies muistaa laukkusurman

Kun puheenaiheemme kääntyy alueella asuviin opiskelijoihin ja nuoriin, kerrostalon ovi käy. Kaveriporukka kävelee paikalle ja kysyy tulta savukkeisiinsa.

He ovat kiinnostuneita tv-kamerasta ja kuvauskalustosta.

– Tuleeko tämä tv:seen? nuori mies kysyy.

Taustansa vuoksi nimettömänä pysyttelevä mies innostuu kuullessaan jutun aiheen.

– Minä olen asunut täällä itse sellaiset 20 vuotta, hän kertoo.

Sen jälkeen mies avaa rikostaustaansa sekä kokemaansa laitoskierrettä.

– Kaikennäköistä pientä. Pahojakin asioita, joitakin minä kadun, joitakin en. Jotkut tuomiot olivat oikeutettuja.

ilmakuva Pupuhuhdasta
Pupuhuhdan alue rakentui nopeasti vuosina 1975-1980. Sittemmin Pupuhuhdan pienalueeseen kuuluva Rasinrinteen alue Seppälän puolella on rakentunut 2000- ja 2010-luvuilla.Isto Janhunen / Yle

Mies tivaa uudelleen, mitä haluamme tietää. Kerron pääkysymyksemme olevan, pitääkö Pupuhuhdan huono maine paikkansa.

– Mä voin kertoa ihan sanasta sanaan nämä asiat, hän toteaa.

– Vaikka täällä on tapahtunut murhia, laukkusurma, ammuskelua ja tällaista, mutta se johtuu ihan porukoista. Kaikki on yksilöitä, mies sanoo ennen kuin vetoaa kiireeseen ja poistuu paikalta.

Hän lupaa palata paikalle vartin kuluttua, muttei ikinä palaa.

Seurueeseen kuuluva nainen siirtää takkinsa taskusta pilkottavan puukon syvemmälle takkinsa sisään. Hän seisoo ystävänsä kanssa syrjempänä, pusikon takana.

Tilannetta vierestä seurannut Seppo Hiltunen sanoo, että alueen nuoret ja vanhempi väestö elävät lähiössä sovussa. Hän toteaa samaistuvansa juttusilla käyneeseen nuoreen mieheen.

– Kuten nuo nuoretkin tuossa äsken sanoivat, että ihmisistä se mainekin vain johtuu. Minun mielestäni täällä asuu hyviä nuoria. Ja toivottavasti hyviä veronmaksajia joskus, Hiltunen toteaa.

– Jokaisen on elettävä ne renttuvuodet jossain vaiheessa. Sitten kun niistä pääsee ohi, on saanut elämänkokemusta, hän lisää.

"Tor-verkosta saat vartissa käteen mitä haluat"

Kun miehet poistuvat paikalta, kauempana tilannetta tarkkaillut nainen tulee paikalle ja suostuu antamaan haastattelun, mutta ei halua nimeään julki.

Nainen kertoo olevansa kaksikymppinen ja tällä hetkellä asunnoton. Hän sanoo yöpyvänsä kavereiden luona.

– Haluaisin asunnon täältä Pupuhuhdasta. Kavereiden lähellä olisi turvallista asua, nainen sanoo.

Ilta on venähtänyt pitkäksi. Hän nostaa isot aurinkolasit väsyneiltä silmiltään. Alta paljastuvat meikatut kasvot.

– Mä oon niin poikki, nainen valittelee ja hieroo silmäkulmaansa.

Tupakka kivetyksellä
Jyväskylän kaupunki ei ole määritellyt "ongelmalähiöitä". Kaupungin erikoissuunnittelija Sarita Humppi sanoo, että Pupuhuhta on lähiö muiden joukossa. Hyvinvointisuunnitelmassa on yleisesti esitetty toimenpiteitä asuinalueiden hyvinvoinnin edistämiseen.Niko Mannonen / Yle

Hän on huolissaan ystävästään, jonka silmät katsovat kaukaisuuteen. Puukko on siirtynyt takin syövereistä takaisin taskuun, mutta nainen ei koskekaan siihen.

Päihteet kuuluvat Pupuhuhdan maineeseen, mutta naisen mukaan alue ei ole suinkaan Jyväskylän pahin.

– Kyllä se on koko kaupunki. Tor-verkosta saat vartissa käteen mitä haluat.

Pian mäen päällä olevalle kääntymäpaikalle kaartaa auto, josta nousee nuoria miehiä. Auton ympärillä käy kuhina ja sen kyydistä nousevan henkilön taskusta pilkottaa tällä kertaa astalon sijaan aseen mallinen esine.

Nyt on siirryttävä kauemmas.

Takakontti avataan ja väkijoukko levittäytyy sen ympärille. Hetken päästä henkilöt palaavat takaisin istuimilleen.

Auto kaasuttaa pois ja yht'äkkiä pihalla on aivan hiljaista – kuin mitään ei olisi tapahtunut.

Huumeita ja väkivaltaisuutta

Poliisin tilastot kertovat, että huumausaineiden käyttö on lisääntynyt myös Pupuhuhdan alueella, kuten muuallakin Jyväskylässä. Tänä vuonna elokuun loppuun mennessä poliisilla on ollut pelkästään Pupuhuhdan alueella 12 huumausainerikokseen liittyvää tehtävää. Koko viime vuoden aikana niitä oli yhteensä 5.

Huumeruisku
Ruisku Pupuhuhdan leikkipiston viereisessä metsässä.Niko Mannonen / Yle

– Poliisin näkökulmasta katsottuna ilmiö johtuu siitä, että huumeita on tarjolla entistä enemmän, usein puhutaan "viihdekäytöstä ja bilehuumeista". Se kertoo mielestäni siitä, että suhtautuminen huumausaineiden käyttämiseen on muuttunut myönteisemmäksi, Jyväskylän kenttäyksikön johtaja komisario Juha Mäntynen sanoo.

Hänen mukaansa on myös huomattava, että huumausaineiden käyttäjiksi paljastuu yhä useammin lapsia, eli alle 18-vuotiaita.

Lähiön taloja
Jyväskylän kaupungin erikoissuunnittelija Sarita Humppi kuvailee Pupuhuhtaa näin: "Pupuhuhta on vehreä alue laajojen ulkoilumaastojen läheisyydessä ja Seppälän kasvavien palveluiden vieressä. Keskustaankaan ei ole pitkä matka ja julkiset palvelut sijoittuvat pitkälti uusiin moderneihin tiloihin Huhtasuon koululle ja Kangasvuoreen avattavaan päiväkoti-kouluun."Niko Mannonen / Yle

Poliisin tilastot kertovat, että tänä vuonna myös murtoja, ilkivaltaa, kotihälytyksiä ja -etsintöjä sekä pahoinpitelyjä on tehty enemmän kuin edellisvuotena.

– Kotihälytyksiin liittyy yleisesti päihteiden käyttö, varsin usein kotihälytykset kohdentuvat osoitteisiin, jonne poliisia kutsutaan tuon tuostakin, Mäntynen selventää.

taulukko
Poliisin tehtävien määrä lisääntyi edellisen vuoden vastaavasta aikavälistä Pupuhuhdassa. Kaikkiaan poliisilla oli elokuuhun mennessä pelkästään Pupuhuhtaan keskittyviä tehtäviä 613, eli 184 enemmän kuin edellisvuonna vastaavana ajankohtana. Koko viime vuoden aikana poliisilla oli alueella yhteensä 678 tehtävää. Taulukkoon on valittu vain osa eri tehtävätyypeistä esimerkiksi.Yle

Väkivaltarikosten määrä nousi taas viime vuonna alueella viittä edellisvuotta korkeammaksi, niitä oli yhteensä 54 kappaletta. Kaupungin mukaan Pupuhuhdassa on asukkaita noin 2 200.

Poliisin tilastoissa väkivaltarikoksiksi luetaan henkirikokset yrityksineen, pahoinpitelyrikokset yrityksineen ja seksuaalirikoksista raiskausrikokset yrityksineen.

Poliisin tilastot väkivaltarikoksista
Poliisin tilastoissa väkivaltarikoksiksi luetaan henkirikokset yrityksineen, pahoinpitelyrikokset yrityksineen ja seksuaalirikoksista raiskausrikokset yrityksineen.Yle

Väkivaltarikosten määrässä mitattuna Pupuhuhta ei ole kuitenkaan enää Jyväskylän ainoa ongelmalähiö, sillä niitä tapahtui paljon myös Vaajakoskella (79), Palokka–Puuppola-alueella (60), Kuokkalassa (51), Huhtasuo–Kangaslampi-alueella (49), Keltinmäessä (36) ja Tikkakosken taajamassa (35). Esimerkiksi Vaajakoski–Jyskän-alueella asukkaita on (siirryt toiseen palveluun) (Jyväskylän kaupunki) noin 14 800, Palokka-Puuppolassa arviolta 15 500 ja Kuokkalassa 17 600.

Vaajakoskella tehtäviä oli vuonna 2017 enemmän kuin vuodesta 1998 mitattuna aikana.

Nainen hörppää vodkaa
Heta Suomalainen on asunut Pupuhuhdassa yhdeksän vuotta. Hän kokoontuu usein ystävineen keinuun vaihtamaan kuulumiset. "Se on vettä vaan", hän toteaa hörpätessään pullosta.Isto Janhunen / Yle

Keskustan ruutukaava-alueella väkivaltarikoksia tehtiin 239. Niiden määrä laski edellisvuodesta.

Silti ihmiset, varsinkin ne jotka eivät asu tai ole asuneet alueella, ovat vakuuttuneita: Pupuhuhta on kaiken pahan alku ja juuri. Siitä puhutaan myös sosiaalisessa mediassa ja keskustelupalstoilla.

Miten päivät kuluvat? "Ryypätään, suoraan sanottuna"

Pupuhuhdan keilahallin kulmilla on rauhallista. Baari ei ole vielä auki, mutta lähipizzeria on avannut ovensa asiakkaille. Siwan läsnäolosta muistuttavat enää siniset kalterit entisen liikekiinteistön ikkunassa.

Pupuhuhdan ostari
Baari, pizzeria ja keilahalli. Nämä palvelut löytyvät Pupuhuhdasta, mäen alkupäästä. Ennen rakennuksessa oli näiden lisäksi kauppa.Niko Mannonen / Yle

Keilahallilta ylämäkeen raahustaa joukko ihmisiä muovikassit käsissään. Yksi heistä on Mari Kangas.

Ystävällinen nainen ei ole haastattelusta moksiskaan. Hän kertoo mielellään kokemuksensa siitä, millaista on kun päivät kuluvat kaveriporukan kanssa ulkona ja toisten asunnoissa maleksien – juoden viinaa siihen saakka, kun perustoimeentulotuki on kaadettu kurkusta alas.

– Ryypätään, suoraan sanottuna.

Nainen rapun ovella
Videolla Mari Kangas kertoo, kuinka päivät kuluvat Pupuhuhdassa: "Ryypätään. Suoraan sanottuna."

Niin päivät ovat kuluneet siitä lähtien kun naisesta tuli kaksi vuotta sitten työtön. Vuotta ennen töiden loppumista nainen muutti Pupuhuhtaan.

Nainen kuvailee aluetta levottomaksi.

– On väkivaltaa ja tuhopolttoja.

– Kun on päihteitä, niin ihmiset ovat väkivaltaisia, nainen vakavoituu.

Aikuisten leikkipuisto
Lasten leikkipuiston viereen on syntynyt aikuisten ajanviettopaikka.Niko Mannonen / Yle

Kangas ei usko Pupuhuhdan pääsevän maineestaan, mutta hänen oma elämänsä ottaa pian seuraavan ison harppauksen. Aiemmin ravintolakokkina työskennellyt nainen on pääsemässä kuntouttavaan työtoimintaan.

– Totta kai toiveikkuutta on, hän tiivistää.

Aika, jolloin kokonaisen kerrostalon väki oli työttömänä

Suomeen alkoi syntyä kiihtyvällä tahdilla Pupuhuhdan kaltaisia lähiöitä 1960-luvulla sekä 1970-luvulla. Suomalainen yhteiskunta eli murrosta ja kaupungistuminen kiihtyi.

– Toisaalta meillä oli paljon kaupunkien rakenteiden sisällä huonokuntoista vanhaa puutalokantaa, jossa ei ollut mukavuuksia. Modernin asumisihanteen mukana haluttiin uudenaikaisia asuntoja. Ja tästä kahdesta ryhmästä syntyi paine saada syntymään asuntoja kovalla vauhdilla, Aalto-yliopiston maankäytönsuunnittelun ja liikennetekniikkan alan johtava tutkija Aija Staffans sanoo.

kerrostalolähiö
Vehreä piha-alue Pupuhuhdassa.Isto Janhunen / Yle

Se sai kaupungit ja kaupunkisuunnittelijat hakemaan uusia kaavoitusmalleja sekä -ihanteita.

Tuloksena syntyivät niin sanotut lähiöt: hyvin nopeasti ja yhtäaikaisesti rakennetut kaupunginosat ihan eri puolilla erikokoisia kaupunkeja Suomessa, mutta myös maailmalla.

Joka puolella Suomea riittää esimerkkejä siitä, kuinka ihanne muuttui ongelmalähiöksi. Pupuhuhdan rakentamisen aikaan alueen asuntojen ostamisesta ja vuokraamisesta kiinnostuivat läheisissä teollisuuden alan työpaikoissa työskennelleet perheelliset.

Kun työ loppui, elämä muuttui totaalisesti. Kun ei ollut rutiineja, oli helppo ajautua ajelehtimaan päivästä toiseen ja naapurista löytyi varmasti seuraa ajantappamiseen. Murheet oli helppo hukuttaa pulloon. Pupuhuhta kärsii 1990-luvun villeistä vuosista vielä tänäänkin.

Ihmisia keinussa
Eeva Kotilainen (oikealla), Seppo Kataja, Heta Suomalainen ja Mari Heikkilä ovat kukin asuneet Pupuhuhdassa jo pitkään. Kotilainen osti asintonsa jo 36 vuotta sitten. Kaverukset nauttivat yhteisistä illanvietoista muun muassa grillaten.Isto Janhunen / Yle

Vuonna 1995 julkaistussa Ylen ohjelmassa toimittaja Markku Mankki selvitti, että alueen työttömyysprosentti oli sinä vuonna 40. Alueella oli kerrostaloja, joiden asukkaista yksikään ei käynyt töissä.

– Taloissa eletään vain öisin, Mankki kertoi, kun tv-kamera osoitti samoja taloja, joissa vietetään samanlaista elämää tänäkin päivänä, mutta nyt vähenevissä määrin.

kerrostalo
Näyte ohjelmasta Kotimaan katsaus vuodelta 1995. Tässä jutussa käsiteltiin Pupuhuhdan aluetta.

Tilanne on parantunut, sillä työttömyysaste oli vuonna 2015 noin 30 prosenttia. Tuolloin työttömyys oli myös koko kaupungissa nykyistä suurempi.

Miten ongelmalähiö syntyy? Aija Staffansin mukaan siihen vaikuttavat sijainti sekä kaupunkisuunnittelu. Yksi tekijä on myös maanomistus, eli kuinka paljon kaupunki voi vaikuttaa tietyn alueen kaavoittamiseen.

Jos alueelle rakennetaan liikaa samantyyppisiä taloja, kertyy niihin asumaan todennäköisesti myös samanlaista väkeä.

– Kaavoituksella voidaan vaikuttaa siihen, että on erilaisia talomalleja, jotka tukevat erilaisia elämänvaiheita. On pientaloja, ehkä vanhenevalle väestölle palvelutyyppistä asumista, Staffans luettelee.

kerrostalolähiö
Niko Mannonen / Yle

Pupuhuhdassa sijaitsevat kaupungin vuokra-asunnot on myyty 2012 vuodesta alkaen. Viimeinen meni kaupaksi tämän vuoden aikana. Kuluvalla vuosikymmenellä kaupungin vuokra-asuntoja on rakennettu Kuokkalaan.

Kaupunki omistaa Pupuhuhdan alueella muutaman tontin, jotka ovat vuokrattuina asunto-osakeyhtiöille.

– Kaupunkia rakennetaan aina kymmeniksi vuosiksi eteenpäin, ja tämä on aina ollutkin kaupunkisuunnittelun lähtökohta. Asia on kuitenkin ollut erityisesti esillä Jyväskylässä nyt asuntopolitiikan teemavuonna. Erityisesti on kiinnitetty huomiota asuntokannan monipuolisuuteen ja sen vaikutuksiin asuinalueen sosiaaliseen kestävyyteen, sanoo Jyväskylän kaupungin erikoissuunnittelija Sarita Humppi.

Kaupunkisuunnittelijan koulutuksen saanutta Aija Staffansia eivät tänä päivänä ilahduta hyvät suunnitelmat, vaan toimiva ja pitkälle tähtäävä toteutus.

– Ja siinä on mielestäni paljon keskusteltavaa, että saisimme prosessit hyvään kuntoon ja hyviä asuinalueita ihmisille.

Jokaisen naapuriin narkkari?

Huhtasuon asukasapu ry:n puheenjohtaja Marjatta Hynynen muistaa eräässä kaupungin tilaisuudessa vastanneensa kysymykseen, tulisiko kaavoittaa niin, että jokainen saisi naapuriinsa narkkarin tai alkoholistin.

– Minä sanoin, että pitäisi. Eli tarkoitan sitä, että ihmisiä pitää jakaa tasaisesti. Ei pidä olla niin, että rakennetaan paremmat alueet ja sitten on "se joku", nainen sanoo tuohtuneena.

Nainen katsoo vakavana
Marjatta Hynysen mukaan asuinalueen arvostuksen luominen on kaikkien asukkaiden tehtävä. Hänestä tuntuu pahalta, että itselleen asunnon ostaneet ihmiset joutuvat kärsimään maineesta, jonka aiheuttavat lopulta muutamat ihmiset: "Asunnonomistajat ovat tyytyväisiä ja sitten tulee tätä tämmöistä skeidaa jatkuvasti."Isto Janhunen / Yle

Siinä on naisen mukaan kaikkien ongelmien alkulähde. Hänen mielestään kaupungin tulisi tarkastella asuttamispolitikkaansa tarkemmin.

– Pupuhuhdassa asuu paljonkin taviksia, ihan työtä tekeviä ihmisiä. Huhtasuo on tutkitustikin alue, jossa on vähiten akateemisesti koulutettua väestöä, kyläaktiivi sanoo.

– Ei voi sanoa, etteikö maineessa olisi perääkin, mutta se on kuitenkin pieni joukko ihmisiä, jotka sen aiheuttavat.

Istumapaikka Pupuhuhdassa
Pupuhuhdan rinteestä löytyy paljon istumapaikkoja.Niko Mannonen / Yle

Huhtasuon asukasapu, eli Huhtasuon ASA ry, perustettiin vuonna 1997 Suomen EU:hun liittymisen aikoihin, kun käynnissä oli iso Huhtasuo-projekti, jonka tarkoituksena oli auttaa työllistymisessä ja ehkäistä syrjäytymistä.

Lukemattomia vastaavanlaisia projekteja on ollut sen jälkeenkin. Nyt alueen aktiivisuudesta pitävät huolta muun muassa Huhtasuon asukasyhdistys sekä vuosille 2018–2020 rahoituksen saanut Ihmisten ilmoille -hanke.

Jyväskylän kaupunki on pyrkinyt viimeisen kymmenen vuoden aikana vaikuttamaan Huhtasuon alueen asuntojakaumaan ja samalla väestön ikä- ja sosioekonomiseen rakenteeseen kaavoituksen keinoin. Alueelle on kaavoitettu uusia omakotialueita.

Orava liukumäess
Harva tietää, kuinka vehreä ja lunnonläheinen Pupuhuhdan alue on.Niko Mannonen / Yle

Huhtakeskuksen kaavoituksen yhteydessä syntyivät Huhtasuon koulu- ja päiväkotikampus, Huhtasuon senioripuisto ja myöhemmin senioriasumishankkeet.

– Edellä mainituilla toimilla on pyritty osaltaan vaikuttamaan myös alueen imagoon mikä jo aikanaan arvioitiin huonoksi, asemakaava-arkkitehti Reijo Teivaistenaho sanoo.

Koksun aviopari Pupuhuhdasta: "Aikalailla kotiin tultiin"

Huhtakeskuksen ostarin ja uuden koulurakennuksen välisellä puistoalueella istuu kolme ihmistä ja koira. Tälläkin seurueella on mukanaan muovipussi.

– Olette sitten lähteneet päiväkaljalle? kysyn.

– Yksille. Pitäähän se tässä lauantain kunniaksi, Jarkko "Jake" Koksu vastaa.

Nuoripari istuu penkillä
Koksun vuoden naimisissa ollut aviopari sanoo, että Pupuhuhdassa saa olla ajoittaisista levottomuuksista huolimatta turvallisin mielin: "Kun on itse rauhassa, saa olla rauhassa".Isto Janhunen / Yle

Vieressä istuva vaimo katsoo miestään hymyillen.

– Lauantai... Nyt on torstai! Satu Koksu korjaa.

– Lauantai kuin lauantai, mies kuittaa ja luo velmun katseen vaimoonsa.

Pariskunta on ollut naimisissa vuoden. Sinä aikana on tapahtunut paljon. Jarkko Koksu on päässyt vasta vieroituksesta ja tulevaisuus näyttää hyvältä. Kun rankan prosessin toipuminen on saatu viimein päätökseen, tiedossa on töitä ja uusi arki.

Nuoripari hymyilee kameralle
Pariskunta on saanut Huhtasuon ja Pupuhuhdan alueelta ystäviä varsinkin kesän aikana.Isto Janhunen / Yle

Koksut muuttivat yhdeksän kuukautta sitten Jyväskylään ja päätyivät vuokraaman asunnon Pupuhuhdasta.

– Aikalailla kotiin tultiin, Jarkko Koksu kuvailee.

– Vähän se on levotonta seutua, mutten ole huomannut mitään entisiin asuma-alueisiin verrattuna. Joskus iltaisin ja viikonloppuisin vähän jotain meteliä kuuluu. Poliiseja liikkuu vähän useammin kuin paremmilla asuinalueella. Kun rauhassa on, niin rauhassa saa olla, hän jatkaa.

"Erittäin järkevällä hinnalla kiinni ensiasuntoon"

"HALUTAAN VUOKRATA HYVÄKUNTOINEN KAKSIO isolla olohuoneella. Ehdoton ei alueina Huhtasuo, Pupuhuhta, Keltimäki, Kangasvuori ja Lampi. "

Jokainen Jyväskylästä vuokra-asuntoja sosiaalisen median kautta etsinyt on törmännyt vastaavanlaisiin ilmoituksiin.

Pupuhuhdassa on tyhjillään vuokra-asuntoja, mutta myös asuntokauppa käy keskimääräistä hitaammin kuin muualla Jyväskylässä. Kun asunto vaihtaa tavallisesti omistajaa kahdessa tai kolmessa kuukaudessa, Pupuhuhdassa myynti ottaa pidemmän ajan.

Myyjältä vaaditaan pitkää pinnaa, vaikka asunnon olisi laittanut täysin uuteen uskoon. Kiinteistövälittäjä (LKV, KED) Jere Savolin sanoo, että kohdealueena Pupuhuhta kuuluu Jyväskylän haastavimpiin.

Kerrostaloja Pupuhuhdassa
Pupuhuhdan pihapiireissä voi kuulla vielä lasten huutavan parvekkeilta ystävilleen: "Voitko tulla leikkimään meille".Isto Janhunen / Yle

Osittain asuntokaupassa pätee myös tarjonnan laki: tietyillä alueilla on enemmän tarjontaa kuin kysyntää.

– Mikään ei ole hankalaa, jotkut alueet ovat vain haastavia, Savolin täsmentää.

Savolinin mukaan vanhojen "villien" aikojen kaikuja ja siitä lähtenyttä mainetta toistelevat enää lähinnä muualta muuttavat ihmiset, jotka ovat lukeneet kauhukertomuksia internetistä tai ovat saaneet mielikuvansa työkaverin puheiden perusteella.

– Pupuhuhdassa pääsee erittäin järkevällä hinnalla kiinni ensiasuntoon. On järkevää miettiä, haluaako maksaa omaa vai vuokraa, Savolin sanoo.

– Jos talo on rakennettu 1970-luvulla, niin ei puhuta uusista taloista, muttei myöskään uusien hinnoista, hän lisää.

Kerrostalon ikkunoita
Isto Janhunen / Yle

Tiivistettynä Savolinin mielestä alue on mainettaan parempi.

– Alueella ei ole enää niin paljon tuettua asumista tai ARAVA-rakentamista. Vuokra- ja omistusasuntojen sekä tuetun asumisen suhteen pitää olla tasapainossa. Asuinalueen arvo tulee tulotasosta. Kun on alueella tuettua asumista, suhdetta pitää tasapainottaa, Savolin sanoo.

"Meidänkin talossa on kuusi perhettä, jotka ovat asuneet ihan alusta asti"

Palaan taas Huhtakeskukselta lähtöpisteeseen, Pupuhuhdan lakipisteeseen, jossa vain tunteja aikaisemmin liikkui vain nuorisoporukka.

Nyt talojen edessä istuu kaupasta ja asioilta palaavaa iäkkäämpää väestöä. Töistä kiiruhtavat vanhemmat hakevat lapsiaan läheisestä päiväkodista sekä koulusta. Linkki-bussi tuo opiskelijoita koulusta kotiin.

Matti Mehto seuraa näkyä hymyillen.

mies hymyilee kameralle
Vuodesta 1977 saakka Pupuhuhdassa asunut Matti Mehto antaa kiitosta erityisesti viime aikoina parantuneille bussiyhteyksille ja palveluille.Isto Janhunen / Yle

Hän muutti vuoden 1977 tammikuussa perheineen vastavalmistuneeseen taloon kaikkien palvelujen lähelle, eikä asunnon hinta huimannut päätä.

– Meidänkin talossa on kuusi perhettä, jotka ovat asuneet ihan alusta asti. He ovat tykänneet asua tässä.

Perheelle asunto oli kertakaikkisen täydellinen. Lasten ja koiran kanssa ulkoiltiin päivisin metsäpoluilla ja muutenkin rakkaaseen alueeseen liittyy monia muistoja.

Annina Laakkonen ja Lumi Laakkonen

Rivitaloasuntojen sisäpihan hiekkalaatikon reunalla istuva 5-vuotias Lumi Laakkonen paukuttaa ämpärin pohjaa. Hiekasta muodostuu kakku, jota hän lappaa lautaselle ja tulee tarjoamaan leveästi hymyillen.

lapsi leikkii hiekalla
Pupuhuhdassa asuu paljon lapsiperheitä. Lapset tutustuvat päiväkodissa jo koulussa. Leikit jatkuvat kotipihoissa.Niko Mannonen / Yle

Lumin äiti, Annina Laakkonen, on hakenut tytön tuntia aiemmin päiväkodista. Kun ohi juoksee samassa taloyhtiössä asuvia lapsia, tyttö huutaa perään iloisen tervehdyksen ja lapsen kieli vaihtuu sulavasti suomesta englanniksi ja edelleen ruotsiksi.

Hän on oppinut päiväkotinsa oppilailta myös Afrikan kielten sanoja sekä hieman kiinaa ja arabiaa.

lapsi kaivaa hiekkaa
5-vuotias Lumi Laakkosen sanoin Pupuhuhdassa asuminen "ei ole yhtään hullumpaa". Tyttö viihtyy päiväkodissa, jossa on pienet ryhmäkoot ja tehdään luontoretkiä.Niko Mannonen / Yle

Laakkoset ovat asuneet Pupuhuhdassa kuusi vuotta. Raflaava varoittelu on osoittautunut heidän kohdallaan lööperiksi. Ravintolatyötä tehnyt perheenäiti on tullut ilta- ja yövuorosta kotiin vaihtelevina kellonaikoina, eikä ole kokenut oloaan ikinä uhatuksi.

Lapsenkin voi huoletta jättää kavereiden seuraan leikkimään siksi hetkeksi, kun ripustaa pyykit kuivumaan.

– Mielestäni täällä on hyvin samanlaista kuin missä tahansa muussakin kaupunginosassa Jyväskylässä, Annina Laakkonen sanoo.

Se, mikä erottaa alueen kaikista muista, on yhteisöllisyys.

– Täällä minä tunnen ihan kaikki. Se on hyvä, jos vaikka joku hätätilanne tulee. Voi mennä kysymään naapurilta apua. Olipa kyseessä hätä tai sitten vaikka vaan lainaamaan sokeria, suolaa tai päivän lehteä.

äiti ja tytär hiekkalaatikolla
Annina Laakkonen kertoo, että naapuruston asukkaiden kesken pidetään yhteisiä grilli- ja Champion League -iltoja. Naiset järjestävät usein myös omia naisteniltoja.Niko Mannonen / Yle

Ennen Pupuhuhtaan muutamista Laakkonen asui muun muassa Vaajakoskella, keskussairaalan lähistöllä, Mannilassa sekä Lutakossa.

– Arvostelu Pupuhuhtaa kohtaan on sydäntä riipivää. Olemme eläneet täällä nyt kuutisen vuotta. On ilkeää kuulla, että asumme huonolla alueella ja asetamme lapsen vaaraan. Minusta tuntuu, että arvostelijat ovat ihmisiä, jotka ovat asuneet täällä 90-luvulla tai eivät ole asuneet täällä, hän jatkaa.

Missään muualla hän ei ole tuntenut oloaan niin tervetulleeksi kuin Pupuhuhdassa. Perheet hoitavat vuoroin toistensa lapsia ja apua saa aina kun sitä tarvitsee.

Mutta mitä 5-vuotias on mieltä, onko Pupuhuhdassa mukavaa asua?

– On. Ei yhtään hullumpaa, tytär sanoo katse jälleen hiekkakakussa, joka on nyt koristeltu kivillä.

– Täällä on parempi olla kuin hyvä, hänen äitinsä sanoo.

Voit keskustella jutun lopussa lähiöistä: Millainen on sinun kotikaupunkisi pahamaineisin lähiö? Mitä siellä tapahtuu? Pitääkö maine paikkansa, vai onko se pelkkää puhetta?