Kauppakeskuskulttuuri kukoistaa Suomessa, mutta mitä siitä seuraa? Tyhjentyneet keskustat ja näivettyneet lähiostarit huolestuttavat tutkijaa

Keskikaljabaarin omistajat ja muut pienyrittäjät kitkuttelevat väsähtäneillä lähiostareilla samaan aikaan, kun uudet kauppakeskuskokonaisuudet imevät puoleensa palveluja ja asiakkaita. Kaupungeilla on tärkeä rooli alueiden kehittämisessä.

Tavaratalot & ostoskeskukset
Kortepohjan vanha ostari.
Kortepohjan lähiostarilla on muun muassa kauppa, ravintola ja kirpputori.Jarkko Riikonen / Yle

Ilmaiset parkkipaikat, parturi, apteekki, vaatekaupat ja supermarketti, josta löytyy kaikkea, mitä toivoa saattaa.

Ei ihme, että kaupunkien laidoilla, hyvien kulkuyhteyksien äärellä sijaitsevat ostoskeskukset ja markettikeskittymät vetävät asiakkaita puoleensa.

Jyväskylän Seppälässä sijaitseva kauppakeskus Seppä viettää pian yksivuotissynttäreitään. Havaintoja kauppakeskuksen vaikutuksista kävelykeskustan elinvoimaisuuteen on tehty pitkin vuotta. Seppä on imaissut keskustan asiakkaita ja tyhjentänyt liiketiloja.

Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, millainen vaikutus Sepällä ja Jyväskylän muilla markettikeskittymillä on lähiöiden perinteisiin ostoskeskuksiin. Taantumista on havaittu muun muassa Sepän läheisyydessä sijaitsevalla Huhtasuon vanhalla ostarilla.

– Kyllä mä uskon, että se on varmaan vaikuttanut. Seppä vetää näistä asiakkaita. Varsinkin tarjousten perässä ihmiset kulkevat aina, arvioi Huhtasuon ostarilla työskentelevä Ari Keto.

Kirpputoritavaraa myyvän Eila Kilpiön mukaan kauppapaikan hiljeneminen alkoi jo ennen Seppää.

– Sanotaan, että neljä, viisi vuotta sitten tämä oli vilkkaampi.

Trendi huolestuttaa tutkijaa

Kauppakeskuskulttuurin kukoistus ja lähiostareiden näivettyminen ei ole luonteenomaista vain Jyväskylälle. Kuopiossa useat vaateliikkeet ovat siirtyneet kaupungin eteläpuolelle rakentuneeseen kauppakeskus Matkukseen. Myös Hämeenlinnassa moottoritien varrella sijaitseva kauppakeskus Goodman on näivettänyt keskusta-aluetta. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla vanhoja ostareja puretaan ja tilalle kaavaillaan asuntoja.

Trendi toistuu läpi Suomen ja erikokoisissa kaupungeissa, vahvistaa Aalto-yliopiston johtava tutkija Aija Staffans.

– Tuntuu, että kaikkien asuinalueiden palvelut keskittyvät kauppakeskuksiin. Radan varret ovat nousseet vahvasti esille. Ensin tehdään asema ja sitten kauppakeskus. Rakentamista keskitetään kauppakeskuksen ympärille. Kauppakeskukset tyhjentävät vanhaa rakennetta, Staffans pohtii.

Ihmisiä kauppakeskuksessa.
Jyväskylän kauppakeskus Seppä täyttää pian vuoden. Keskiviikkona kauppakeskuksen käytävillä riitti väkeä.Jarkko Riikonen / Yle

Tutkija pelkää, että trendi yhdenmukaistaa kaupunkirakennetta liiaksi ja syö siten alueiden omaleimaisuutta.

– Siinä, miten hyvää ympäristöä siinä saadaan syntymään, niin olen aika kriittinen. Onko meillä sitten tulevaisuudessa kaikilla samanlaiset kauppakeskukset keskuksina? Omaleimaisuus on tärkeä tekijä sekä ihmisille että vetovoimalle. Jos kaikissa on samanlainen kauppakeskus, niin se on aika sisäänpäin kääntynyt yhdyskunnan malli.

Kaupungilla on valtaa vaikuttaa — Jyväskylässä toimiin on jo ryhdytty

Maanantaiaamuna Huhtakeskus vaikuttaa nuupahtaneelle. Vain satunnainen kulkija oikaisee ostarin poikki. Ruokakaupan ovi käy kuitenkin tasaiseen tahtiin ja kampaajan molemmat tuolit ovat varattuina.

Paikalle sattuva timpuri vinkkaa, että läheisestä liiketilasta voisi löytyä sopivia haastateltavia. Ulkomaalaistaustainen pariskunta on perustamassa ostarille ravintolaa. Haastattelua ei kuitenkaan heru.

– Ei ole vielä valmista, sanoo hymyilevä rouva ja käännyttää pois remontin keskeltä.

On kuitenkin mukavaa huomata, että joku uskaltautuu vielä yrittämään vanhoille ostareille.

Lähiostareiden kehittämisessä tutkija heittää pallon kaupungille. Staffansin mukaan kaupungilla on mahdollisuus vaikuttaa siihen, mihin suuntaan aluekeskukset kehittyvät jatkossa.

– Meillä on lähiöissä paljon puolikuolleita ostoskeskuksia, joissa on joku keskikaljabaari ja pieniä yrittäjiä palveluineen. Ne ovat aika hiljaisia ja väsähtäneitä. Voisivatko nämä ostoskeskukset syntyä uudelleen? Siitä on puhuttu pitkään, että millä tavalla näitä vanhoja ostariseutuja voisi lähteä kehittämään, että ne vastaisivat paremmin tämän hetken palvelukysyntään, Staffans pohtii.

Meillä on lähiöissä paljon puolikuolleita ostoskeskuksia, joissa on joku keskikaljabaari ja pieniä yrittäjiä palveluineen.

Aija Staffans, johtava tutkija

Jyväskylän kaupunginarkkitehti Leila Strömberg vakuuttaa kaupungin panostavan perinteisiin aluekeskuksiin.

Vaajakoskelle rakennetaan parhaillaan uutta terveyskeskusta ja uusia asuntoja. Kortepohjaa varten on laadittu suunnitelma, jonka pohjalta aluetta lähdetään kehittämään. Kuokkalassa puolestaan oli asuntoreformikilpailu, jolla alueelle tuodaan lisää asukkaita ja elinvoimaa.

Strömberg myöntää, että isot kauppakeskittymät ovat voineet vaikuttaa lähiöiden vireyteen, mutta syitä voi etsiä myös muualta.

– Ihan tässä kaupanmurroksessa on tapahtunut muutosta, Strömberg muistuttaa.

Myös hiljentyneitä keskusta-alueita on viime vuosina lähdetty kehittämään ympäri Suomen. Kuopion keskustassa tyhjien liiketilojen määrä on muutamassa vuodessa vähentynyt ja Hämeenlinnan keskustaan suunnitellaan reipasta lisärakentamista.

Muutos näkyy, mutta toistaiseksi lähipalvelut riittävät

Kyselykierros Jyväskylän asuinalueilla paljastaa, että kauppakeskusten ja isojen markettien imu on huomattu muuallakin kuin Huhtasuolla. Palokan vanhalla ostarilla istuskeleva Heikki Rajala on asunut alueella jo 17 vuoden ajan.

– Tämä ehkä hieman kuihtuu, tämä puoli, jossa nyt ollaan. Mutta tuo moottoritien toinen puoli kyllä kehittyy loistavasti. Muutos on kokonaisuudessaan hyvään suuntaan, kun ottaa huomioon tuon toisen puolen, Rajala summaa.

Kortepohjassa Mikko Kalajainen kuvailee lähipalveluitaan hyviksi, mutta kertoo käyvänsä hoitamassa yksittäisiä asioita myös marketeilla. Samoin tekee Jose Temonen, joka kuitenkin harmittelee ravintolapalveluiden vähäisyyttä.

– Baari- ja ruokalatarjonta on ollut huono, kun Sebastian on ollut kiinni. Mutta sehän vissiin on taas aukeamassa. Se taas parantaa tilannetta. Muuten palvelut ovat ihan suhteellisen jees itse asiassa, Temonen muotoilee ja suuntaa lähikauppaan.

Kuokkalan ostarilla pääviesti on, että ostarin tarjoamat lähipalvelut ovat riittävät. Isommat ostokset tehdään marketeilla ja kauppakeskuksissa.

– Seppä on saattanut vaikuttaa, se on näin yksittäisen ihmisen arvio. Meitä kuitenkin vierastuttaa se varsin mittava kävelysuoritus. Sieltä et selviä ulos pikkukävelyllä, kävitpä sitten marketissa tai Seppä-keskuksessa. Tietenkin siellä viehättää käydä katsomassa, että mitä uutta on tullu vaatemarkkinoille, pohdiskelee Kuokalassa asuva Olavi Paananen.

– Täällä saisi olla jonkin näköinen vaateputiikki saisi olla jonkin näköinen, muuten on kyllä ihan hyvät palvelut. Olen tosi tyytyväinen., summaa Sirpa Laakkonen.