Kivikaudella koulun paikalla oli merta ja hiekkamailla asuttiin kuopissa – lapset saavat tutustua esihistoriaan kotinurkillaan

Kivinevan muinaiskylän elämä valottuu lasten ja yleisön avulla Kannuksessa. Mullankaivajat-hanke polkaistiin pystyyn, jotta lapset kiinnostuisivat historiasta.

arkeologia
Koululaisia tekemässä arkeologisia kaivauksia.
Jokainen kaivauksiin osallistuva kaapii pintamaata oman, merkityn ruutunsa sisällä. Irtomaa lastataan ämpäriin ja juoksutetaan sihdin läpi. Kivinevalta on tehty runsaasti kivikautisesta elämästä kertovia löytöjä.Kalle Niskala / Yle

Noin 5 500 vuotta sitten Kannuksen Kivineva sijaitsi aivan rannikon tuntumassa. Paikallisten hyvin tuntema siirtolohkare Sonnikivikin jökötti meressä. Kivinevalla asui ja eli pieni kalastajayhteisö.

Jääkauden jälkeinen maan kohoaminen on muokannut maisemaa rajusti. Nykyään merenrantaan on pitkä matka, eikä tuon ajan asutuspaikalla, metsäisellä kankaalla, asu enää kukaan.

Kivikautisia asuinpaikkoja on tutkittu syyskuun alusta lähtien arkeologisin kaivauksin. K.H. Renlundin museo on saanut Suomen Kulttuurirahastolta 30 000 euroa apurahaa yleisö- ja koululaiskaivauksiin.

Ensimmäiset Kulttuurirahaston Mullankaivajat-apurahat (siirryt toiseen palveluun) myönnettiin viime vuonna. Aikuisille tarkoitetut kaivaukset ovat olleet suosittuja, mutta lapsille vastaavia tilaisuuksia on ollut vähän (siirryt toiseen palveluun).

Tarkoituksena on tukea vuosittain 5–10 hanketta, jotka antavat koululaisille ja lukiolaisille tilaisuuden osallistua arkeologiseen tutkimukseen kotiseudullaan. Samalla herätellään kiinnostusta oman lähialueen menneisyyteen ja laajemminkin historiaan.

Koulun lähipiirissä

Kivinevan muinaisjäännösalue sijaitsee muutaman kilometrin päässä Märsylän alakoulusta. Tuntui siis luontevalta kutsua koululaiset tutkimaan oman lähialueen historiaa.

– Lapset pääsevät osallistumaan historiallisen tiedon tuottamiseen ja menneisyyden rakentamiseen ihan omalla kotiseudulla. Ei tarvitse lähteä Egyptiin asti tutkimaan esihistoriaa, vaan sitä löytyy ihan omilta kotinurkiltakin, sanoo museolehtori Lauri Skantsi.

Aiemmin kaivauksiin pääsivät osallistumaan kaikki aiheesta kiinnostuneet. Tuolloin kaivauksilta löytyi tyypillisten kvartsin ja keramiikanpalasten lisäksi meripihkaa. Sen on arveltu tulleen jonkun mukana Baltiasta asti.

Maasta ei todennäköisesti löydy sellaisia aarteita, joilla olisi rahallista arvoa. Tutkimuksellista arvoa niillä on: pienen kalastajakylän elämä valottuu.

– Toivotaan, että täältä saa tehtyä esimerkiksi noista palaneista (todennäköisesti hylkeen) luista luonnontieteellisiä radiohiilianalyysejä ja lajimäärityksiä. Sen avulla tiedettäisiin, mitä tällä asuinpaikalla on syöty. Se antaa aika paljon lisätietoa tästä asutuksesta.

Samalla kun maasta kaivetaan esiin löytöjä, kaivaminen tuhoaa muinaista asuinpaikkaa. Siksi tekeminen dokumentoidaan eli valokuvataan ja tallennetaan piirtämällä. Neljä arkeologia valvoo kaivuutyötä Kivinevalla.

Voittaa kouluolot

Nykyään tiedetään, että samaan aikaan kun Mesopotamiassa elettiin korkeakulttuurissa, nykyisen Keski-Pohjanmaan alueella työstettiin kivestä työkaluja eli eleltiin kivikaudella. Hiekkaisilla alueilla ihmiset kaivoivat maahan asuinkuoppia ja rakensivat hirsistä niihin seiniä ja katon.

Koululaisia tekemässä arkeologisia kaivauksia.
Lauriina Kortetmaa (vas.) syventyy etsintään. Arkeologi Inga Nieminen piirtää löydöskarttaa. Hän ei käytä kenkiä, sillä muuten kaivausalue sotkeentuisi.Kalle Niskala / Yle

Märsylän koulun oppilaat osallistuvat nyt kaivauksiin, mutta kivikaudella koulun tontti oli vielä veden alla. Se tuntuu oppilaista hauskalta. Hauskaa on myös arkeologin hommiin pääseminen, sanoo Iida Pajala. Hän on löytänyt maasta kvartsi-iskoksia.

– On kivempaa kaivaa tätä kuin olla koulussa!

Myös Rosella Särkioja löysi kaivausruudustaan kvartsia. Arkeologia on alkanut Rosellasta vaikuttaa mukavalta puuhalta, vaikka etukäteen se hiukan pelotti ja jännitti. Kuopan reunalla kököttäminen tosin käy selän päälle.

– Kivointa on kaivaminen ja löytöjen tekeminen. Ikävintä on, ettei löydä hyvää asentoa ja selkää sattuu loppupäivä.

Ehkä ammatiksi asti

Luokanopettaja Jonna Ylikangas on innoissaan siitä, että oma koulu pääsi mukaan kaivauksiin. Niistä syntyi lukukaudelle oma teemakin. Kaikki Märsylän koulun 28 oppilasta pääsevät etsimään maan uumenista aarteita vuorotellen.

– Meillä on kivikaudesta monialainen oppimiskokonaisuus, joka näkyy monella tavalla. Kun puolet porukasta kaivaa täällä, toinen puolikas työstää teemaa koululla.

Ylikankaan mukaan lapset ovat olleen todella innokkasti mukana.

– Nämä asiat jäävät aivan varmasti heille mieleen. Samalla paikallishistoria tulee tässä esille. Kiehtovaa on vaikkapa pohtia sitä, olivatko nämä ihmiset esi-isiämme. Voi olla, että joku saa kipinän ammattiinkin.

Kivinevan kaivauksilta hankittu tieto kerätään raporttiin, ja löydöt puhdistetaan ja luetteloidaan. Raporttia odotellaan ensi kevääksi, mutta sitä ennen kaivausten etenemistä voi seurata blogista (siirryt toiseen palveluun).