Tutkimus: Julkisen vientirahoituksen käyttö kasvanut ja keskittynyt vain muutamalle alalle – vientitakuiden vastuut kasvaneet miljardeilla

Suomen vientirahoitusta ei kannata määrättömästi kasvattaa, sanoo Etlatiedon varatoimitusjohtaja.

Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos (Etla)
Millaisen nosteen vientirahoitus antaa teollisuudelle?
Millaisen nosteen vientirahoitus antaa teollisuudelle?

Valtion vientirahoituksen käyttö ja kokonaisvastuut ovat kasvaneet Suomessa viime vuosina muita maita nopeammin, ja rahoitus on keskittynyt vain muutamalle alalle, selviää Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan tuoreesta tutkimuksesta (siirryt toiseen palveluun).

Tutkimuksessa analysoitiin, minkälaisia arvonlisällisiä ja työllisyysvaikutuksia suurimmilla vientirahoitetuilla hankkeilla on ollut Suomessa.

Tutkimuksen perusteella julkinen vientirahoitus luo työpaikkoja ja arvonlisää, mutta siihen sisältyy myös riskejä, painotetaan tiedotteessa.

Tutkimuksen mukaan eniten vientirahoitusta ovat saaneet Meyerin Turun telakan ja Nokian asiakkaat, ja niiden vientirahoituksen piirissä oleva toiminta on tuottanut myös merkittävästi arvonlisää ja tuhansia työntekijöitä Suomessa.

– Hyöty, minkä Suomi saa arvonlisänä ja työpaikkoina, syntyy näiden kahden yrityksen ulkopuolella. Erityisesti Meyerin tapauksessa se on laajaa ja hyöty leviää alihankkijoiden kautta laajemmalle yhteiskuntaan, sanoo tutkimusta tehnyt Etlatiedon varatoimitusjohtaja Jyrki Ali-Yrkö Ylen aamu-tv:n haastattelussa.

Vielä vuonna 2000 Suomen myöntämien vientitakuiden vastuut olivat runsaat neljä miljardia euroa ja viime vuonna ne olivat 22,5 miljardia euroa. Tutkija Tero Kuusi painottaa tiedotteessa, että vientirahoituksen kasvu ei ole riskitöntä ja julkiselle rahoitukselle pitää saada riskiä vastaava yhteiskunnallinen tuotto.

– Tuoton kannalta on olennaista, minkälaisia riskejä tähän järjestelmään liittyy. Hyvä sijoittaminen on tietysti aina sellaista, että pystytään hajauttamaan riski. Tässä toiminnassa on se hankaluus, että on usein pienempiä yksittäisiä asiakkaita, jotka saavat paljon takuita. Jos näille asiakkaille tulee ongelmia niin sitä kautta voi tulla isompia riskejä, sanoo tutkija Tero Kuusi aamu-tv:n haastattelussa.

Jyrki Ali-Yrkön mukaan julkisen vientirahoituksen määrä on Suomessa kansainvälisesti korkealla, mutta se on tähän asti puolustanut paikkaansa.

– Määrättömästi sitä ei kannata kasvattaa, hän sanoo.