Kone on korvannut rasvanapit ja -rasiat osassa kouluista – se ei tule halvemmaksi, mutta on ekologisempaa

Suomalainen keksintö, leviteannostelija, on neljän olemassaolovuotensa aikana syrjäyttänyt rasvanapit ja margariinirasiat sadoissa kouluissa ja päiväkodeissa ympäri Suomen. Käyttäjät kertovat muovi- ja rasvajätteen vähentyneen jopa 90 prosenttia.

ruoat (ruokalajit)
Voikone pudottaa annoksen levitettä näkkileivän päälle.
Noora Haapaniemi / Yle

Moni koululainen ja opiskelija ojentaa tottuneesti leipänsä ruokalinjastolla leviteautomaation alle. Automaatin lukupää tunnistaa leivän ja tipauttaa päälle rasvanokareen. Koneen sisällä on margariinipussi, jonka muovimäärä on murto-osa rasioihin ja nappeihin verrattuna.

Naantalilaisen yritysperheen isän, Seppo Sorsavirran, Foodduck-keksintö on virallisesti todistettu tuotteeksi, jollaista ei ole aikaisemmin ollut markkinoilla. Yritys sai patentin vuonna 2016 Yhdysvaltoihin ja Eurooppaan.

Poika, toimitusjohtaja Timo Sorsavirta, tähyää kansainvälisille markkinoille, mutta myöntää, että kotimaassakin on vielä ennakkoluuloja voitettavaksi.

– Kun minulle sanotaan, että osaan ottaa levitteen veitsellä niin ettei tule haavaa, huomaan, ettei pointtia ole ymmärretty. Tärkeintä on jätteen väheneminen, lisäbonuksena tulee hygieenisyys ja linjaston nopeutuminen, Sorsavirta miettii.

Kansainvälisillä markkinoilla yritystä kiinnostavat erityisesti hotellien ja ravintoloiden linjastot. Laitevalikoimaa on tarkoitus kehittää palvelemaan vaikkapa pikaruokaketjujen tarpeita.

– Levitekoneesta voisi esimerkiksi tarjoilla majoneesin. Silloin päästäisiin eroon valtavasta määrästä pienpakkauksia ja muovijätettä.

"Ei ole tullut halvemmaksi"

Liikeidealtaan annostelija on kuin vesiautomaatti. Käyttäjä vuokraa laitteen, ja yritys huolehtii siitä, että laite on kunnossa. Levitteestä maksetaan erikseen.

Konetta kokeiltiin pilotointivaiheessa riihimäkeläisessä alakoulussa. Nyt ankkoja löytyy neljästä kaupungin yläkoulusta ja lukiosta. Käyttäjäkokemukset ovat vt. ruokapalvelupäällikkö Niina Niskasen mukaan nykyään pelkästään myönteisiä, kun laite on päässyt lastentaudeistaan.

– Alussa pussit saattoivat revetä koneessa, mutta enää sellaista ongelmaa ei ole ollut.

Niskasen mukaan leviteannostelijaan siirtyminen ei ole tullut halvemmaksi. Hän laskeskelee, että annostelija levitteineen maksaa vuosittain suurin piirtein yhtä paljon kuin esimerkiksi leviterasiat.

– Hyöty tulee ekologisuudesta. Muovi- ja alumiinijätettä on jopa 90 prosenttia vähemmän kuin ennen, Niskanen kertoo.

Hän listaa plussaksi myös hygieenisyyden.

– Kone on turvallinen vilja-allergikoille, koska mahdolliset vääränlaisen leivän murut eivät voi joutua veitseen, ja sotkeentuneen levitteen kautta allergisen leivälle, Niskanen kertoo.

Ekologisuus on yhä tärkeämpi arvo ostopäätöksissä. Hygieenisyys ei välttämättä paina tavallisen kuluttajan valinnoissa, mutta elintarvikelaitteiden ja -koneiden valmistuksessa se on Eviran jaostopäällikkö Ville Kekkosen mukaan myyntivaltti.

– Mitä hygienisempää laitetta on käyttää, mitä helpompaa ja nopeampaa sen puhtaanapito ja huollettavuus on, sen houkuttelevampi valinta ostajalle.

Kekkosen mukaan lainsäädäntö edellyttää, että elintarvikkeita käsitellään, säilytetään ja kuljetetaan niin, ettei hygieeninen laatu vaarannu. Sama vaatimus koskee myös laitteita ja työvälineitä, joilla elintarvikkeita käsitellään.

– Tämä asettaa haasteita laitteiden suunnittelulle ja siksi helppous on markkinointivaltti. Puhtaanapito ja huolto ovat yksi huomioitava kustannus elintarvikealan toiminnassa, Kekkonen kertoo.

Voikoneen sisällä on levitettä pussissa.
Noora Haapaniemi / Yle

Foodduck on suomalainen keksintö, jota valmistetaan Suomessa. Moni käyttäjä onkin ihmetellyt, miksi laitteessa käytettävä margariini ei ole kotimaista.

Toimitusjohtaja Timo Sorsavirta myöntää, että asiaa on kysytty usein. Yrityksen yhteistyökumppanina on kansainvälinen elintarvikejätti Orkla, joka huolehtii annostelijan levitteistä.

– Orklalla ei ole margariinitehdasta Suomessa, siinä syy, Sorsavirta sanoo.

Levitteen maku on ainoa asia, joka on puhuttanut kokkolalaisessa Isokylän koulussa. Alakoululaiset saivat ankan ruokalaansa elokuussa 2018.

– Muuten lapset ovat olleet innoissaan uudesta koneesta. Maitoautomaatti meillä onkin ollut jo kauan käytössä, kertoo ruokahuollosta vastaava Marja Isotalo.

Esineiden internet leipäpöydässä

Toimitusjohtaja Timo Sorsavirran mukaan 2018 mallin leviteannostelija on jo aivan eri sukupolven laite kuin vuoden 2014 versio, jota olivat apuna kehittämässä myös Valio ja Tekes.

IoT (Internet of Things) eli esineiden ja asioiden internet on tuotu tavalliseen leipäpöytään.

– Leviteannostelijaa voi sovellusten avulla etävalvoa verkossa ja ennakoida huoltoa. Sen keräämää dataa voidaan hyödyntää. Nyt esimerkiksi tiedetään tarkasti, kuinka paljon levitettä oikeasti kuluu, Sorsavirta sanoo.