Lähes puolen miljoonan potille ei tahdo löytyä ottajia Kannuksessa – kunnat saavat yhä enemmän perintörahoja, mutta niitä ei aina hoksata hakea

Useat kuntien saamat perinnöt on korvamerkitty vanhustyöhön tai nuorille.

lahjoitukset
Testamentin allekirjoitus.
Tiina Kokko / Yle

Vajaan 6 000 asukkaan keskipohjalaisella Kannuksen kaupungilla on positiivinen ongelma. Kaupungilla on jaettavana 450 000 euron testamentti- ja perintöpotti, mutta ottajia ei meinaa löytyä.

– Hakemuksia tulee vuosittain vain kourallinen, lähinnä yhdistyksiltä. Kun korot ovat matalalla, ei rahoja kannata jemmata. Mielellään jaettaisiin enemmän kerralla, sanoo talous- ja hallintopäällikkö Leena Sämpi.

Kannus sai kahtena peräkkäisenä vuotena kaksi isoa perintöä, joiden yhteisarvo on lähes puoli miljoonaa euroa.

Kun kuntalainen kuolee ilman perillisiä eikä ole tehnyt testamenttia, hänen omaisuutensa päätyy valtiolle. Viime vuosina valtion saama perintöpotti on ollut noin 20–25 miljoonaa euroa. Yli puolet näistä perinnöistä luovutetaan vuosittain Valtiokonttorin kautta kunnille.

Kunnille viime vuonna 15 miljoonaa perintönä

Kunnat saavatkin yhä enemmän perintöä ilman perillisiä kuolleilta. Summat ovat kasvaneet miltei joka vuosi kymmenen viime vuoden aikana. Vuonna 2017 kuntien kassaan kilahti 15 miljoona euroa.

Valtio luovuttaa varoja myös perinnön jättäjän läheisille, esimerkiksi avopuolisolle.

– Suomessa kuolee vuosittain noin 600 ihmistä ilman perillisiä. Näistä noin 60 prosentilla on testamentti, mutta loppujen omaisuus päätyy siis valtion hoitoon, kertoo Valtiokonttorin johtaja lakimies Marjukka Vallioniemi.

Jos mukana on kiinteää omaisuutta, esimerkiksi kiinteistöjä tai maita, valtio voi ottaa ne omistukseensa.

– Varsinkin, jos maa-alueet soveltuvat luonnonsuojelualueiksi, silloin ne jäävät valtiolle.

Jatkuva haku päällä

Jotta Kannuksen pottia saataisiin jaettua, haku on auki jatkuvasti. Rahaa voivat hakea yhdistykset ja yhteisöt vapaamuotoisella hakemuksella. Kannus päättää asiasta kaksi kertaa vuodessa.

– Kesäkuussa hakemuksia tuli neljä, ja summat olivat melko pieniä: jakoon lähti yhteensä vain 14 000 euroa, Sämpi kertoo.

Hakijajoukkoa rajoittaa se, että puolet lähes puolen miljoonan potista on testamentin tekijän tahdon mukaan ohjattava vanhusten hyväksi.

Setelirahaa
Sanna Savela / Yle

Rahastosäännöissä ei ole rajattu pois muista kunnista tulevia hakemuksia. Pääohjenuorana kuitenkin on, että varat menevät kannuslaisten hyväksi.

Toisen puolen potista kaupunki on saanut lahjoituksena, joten sen jakamisen kaupunki on voinut itse määritellä. Se onkin suunnattu kaikenikäisille.

– Sieltä voivat hakea rahaa esimerkiksi taide- ja musiikkiyhdistykset tai vaikka nuorten toimintaa tukevat tahot, talous- ja hallintopäällikkö Sämpi vinkkaa.

Perintövaroilla on Kannuksessa on tähän mennessä kohennettu vanhusten elämää esimerkiksi tukemalla liikuntahankkeita. Rahoilla on hankittu muun muassa hoitosänkyjä ja apuvälineitä palvelukoteihin sekä järjestetty viriketoimintaa. Lisäksi kuntoutuslaitos Kitinkankaan pihalle on rakennettu perintörahoilla liikuntapuisto senioreille.