Iso osa Suomen kansallispuistojen reiteistä huonossa kunnossa – samaan aikaan puistot ovat suositumpia kuin koskaan

Kansallispuistojen ja valtion retkeilyalueiden korjausvelka on tällä hetkellä noin 44 miljoonaa euroa, ja summa kasvaa koko ajan.

kansallispuistot
Polkujuoksijoita Repoveden kansallispuistossa
Metsähallituksen korjausvelka on yli 40 miljoonaa euroa. Samaan aikaan kansallispuistojen kävijämäärät ovat voimakkaassa kasvussa. Kyselimme käyttäjien mielipiteitä asiaan Repoveden yhteislenkillä.

Suomen kansallispuistojen kävijämäärät ovat voimakkaassa kasvussa. Viime vuonna kävijöitä oli yli kolme miljoonaa. Samaan aikaan jopa kolmannes (siirryt toiseen palveluun)Suomen kansallispuistojen kesäreiteistä on joko huonossa tai keskinkertaisessa kunnossa. Tyypillinen puute on esimerkiksi pitkospuiden huono kunto.

– Olen itsekin huomannut, kun paljon niillä alueilla liikun, etteivät vaikkapa kaikki pitkospolut tai taukopaikat ole todellakaan priimakunnossa. Opastetaulut saattavat olla haalistuneita tai niitä voi olla sotkettu, Metsähallituksen luontopalvelujohtaja Timo Tanninen sanoo.

Kansallispuistojen kunto nousi ajankohtaiseksi aiheeksi, kun Lapinsalmen riippusillan kannatinvaijeri petti heinäkuussa Repoveden kansallispuistossa ja silta romahti. Tutkinta paljasti, että onnettomuus johtui väärinasennetusta ankkuritangosta.

– Voi sanoa, että päättäjät ovat heränneet, ja tietenkin me Metsähallituksessa kannamme vastuumme. Se oli erittäin ikävä tapahtuma, Tanninen toteaa.

Repoveden kansallispuiston romahtanut riippusilta.
Repoveden kansallispuiston romahtanut riippusilta.Kari Niemi

Kouvolan ja Mäntyharjun alueilla sijaitseva Repoveden kansallispuisto on yksi nopeimmin kävijämääräänsä kasvattaneista kansallispuistoista. Puistossa vierailee vuosittain noin 170 000 kävijää.

Siltaonnettomuuden seurauksena Metsähallitus aloitti rakenteiden kuntokartoituksen eri puolilla Suomea. Repovedellä tarkastuksen kohteena ovat olleet esimerkiksi Katajavuoren näköalatasanne ja Mustalamminvuoren näkötorni. Tarvetta olisi erityisesti kansallispuiston polkureitistön kunnostamiseen. Polut ovat lähteneet leviämään kävijämäärien kasvettua.

Rahat eivät riitä

Kansallispuistojen ja retkeilyalueiden kunnossapitoon ei ole Metsähallituksen mukaan varattu tarpeeksi rahaa. Kaikkien olemassa olevien rakenteiden pitäminen hyvässä kunnossa maksaisi Metsähallituksen mukaan noin 44 miljoonaa euroa. Vuosibudjetti on vajaa 40 miljoonaa euroa.

– Esimerkiksi pitkospuiden uusiminen on kallista. Puhutaan kuitenkin muutamasta kymmenestä tuhannesta eurosta kilometriltä. Ja kun ajatellaan puuta luonnossa, niin kymmenen vuotta menee vielä hyvin, mutta 15 vuoden kuluttua niitä pitäisi jo uusia, Timo Tanninen toteaa.

Etelä-Konneveden kansallispuistoa.
Etelä-Konneveden kansallispuistoa.Tenho Tornberg / Yle

– Tällä hetkellä me suomalaiset laitamme verovaroin henkeä kohden alle kymmenen euroa vuodessa kansallispuistojen, koko Suomen luonnonsuojelualueverkoston ja retkeilyalueiden hoitoon. Jos saisimme tasan kympin, niin asiat olisivat hyvässä kunnossa ja voisimme vakuuttaa ihmiset siitä, että palvelut ovat kunnossa, puistoihin on helppo tulla ja siellä on hyvä retkeillä, Tanninen toteaa.

Hallitus on varannut yhteensä 1,9 miljoonaa euroa lisärahaa kansallispuistojen ja retkeilyalueiden kunnossapitoon. Tannisen mukaan korjausvelan taittaminen vaatisi noin kuuden miljoonan lisäystä määrärahoihin lähimmän viiden vuoden aikana.

Metsähallituksen toiveissa on, että osa lisärahasta pystyttäisiin kohdentamaan Repoveden kansallispuiston rikkoutuneen riippusillan uusimiseen.

– Avainasia meillä tulee olemaan asiakasturvallisuuden parantaminen, että ne rakenteet mitä meillä on, niin niillä on turvallista mennä, Tanninen sanoo.

Ei pääsymaksuille

Metsähallitus on mitannut Suomen kansallispuistojen kävijätyytyväisyyttä. Kävijät ovat arvioineet hyvinvointivaikutuksen arvoksi noin sata euroa. Moni Ylen haastattelemista retkeilijöistä olisi valmis maksamaan kansallispuistojen kunnossapidosta.

– Ymmärrän tietysti heitä, jotka eivät käytä palveluita, että pitääkö heidänkin sitten maksaa siitä. Mutta kyllä itse olisin valmis maksamaan selvästi enemmän, aika paljon tulee kansallispuistoja käytettyä, Repovedellä retkeilevä Petteri Pentti toteaa.

Luontopalvelujohtaja Timo Tanninen ei kannata pääsymaksuja kansallispuistoihin.

– Kyllä meillä ehdoton periaate on se, että kansallispuistoihin ja valtion retkeilyalueille on ilmaista tulla ja nauttia. Meillä on jokamiehenoikeus Suomessa, joka on aivan loistava juttu.

Luontomatkailussa mahdollisuuksia

Metsähallituksen luontopalvelujohtaja Timo Tanninen uskoo, että kansallispuistojen ja retkeilyalueiden kunnolla on suuri yhteiskunnallinen merkitys.

– Suomeen kohdistuu älyttömän iso matkailubuumi, ja luontomatkailu kukoistaa. Suomeen tullaan pitkälti luonnon takia, ja kansallispuistoissa on sitä upeinta luontoa. Siinä mielessä myös luontomatkailusektorin kehittäminen edellyttäisi sitä, että palvelut ovat kunnossa, Tanninen sanoo.

Repovedellä retkeilevä Outi Repo on samaa mieltä.

– Mielestäni kansallispuistot ovat voimavara, jota emme vielä ole avanneet kansainvälisesti. Tämä on parasta, mitä Suomella on tarjolla. Uskon, että voisimme myös rahoittaa tätä turismin kautta.