Pankkikortin lähimaksu saa kilpailijan kasvomaksamisesta – Professori: koneäly ei ole riittävän turvallinen maksuliikenteessä

Kasvojentunnistus lisääntyy eri yhteiskunnan aloilla sitä mukaa kun teknologia edistyy ja muuttuu entistä turvallisemmaksi. Kasvojentunnistus ei pelkästään riitä takaamaan tietoturvaa, vaan rinnalle tarvitaan lisätunnisteita.

kasvontunnistus
Jaakko Lehtinen katsoo kasvojen tunnistus -ohjelmaa.
Jaakko Lehtinen työpöytänsä ääressäMårten Lampén / Yle

Ihmisen automaattinen tunnistaminen kasvoista yleistyy erilaisissa palveluissa. Viimeisin esimerkki löytyy pankkialalta; OP-Ryhmä kertoi tänään keskiviikkona ottavansa käyttöön vapaaehtoisen biometrisen kasvojentunnistamisen kaupassa maksettaessa. Siitä tulee kilpailija maksukortin lähimaksulle.

Tarkoitus on nopeuttaa maksamista kaupoissa, niin että asiakas rekisteröityy OP:n Pivo-palveluun esimerkiksi verkkopankkitunnuksilla. Sen jälkeen hän ottaa kasvoistaan älypuhelimella biometrisen kuvan, joka rakentuu 200:sta kasvojen pisteestä; eräänlainen karttakuva. Asiakkaasta ei jää tavanomaista kuvaa pankin tietokantaan.

Kauppiaalla on kaupassa tablettilaite. Se tunnistaa kasvot, kun asiakas menee tabletin eteen. Sen jälkeen laite vaatii vielä asiakkaalta maksun hyväksymisen. Testeissä maksaminen on kestänyt alle kahdeksan sekuntia. Maksun yläraja on suunniteltu 25:een euroon, kuten pankkikortin lähimaksussa kaupoissa, ravintoloissa tai vaikka R-kioskilla.

Kristian Luoma
Kristian LuomaMårten Lampén / Yle

Kyse on OP:n mukaan asiakkaan ja kauppiaan kokemuksen sujuvoittamisesta sekä tulevaisuuden maksamisen tapojen etsimisestä.

– Jo tässä pilotissa on nähty, miten se sujuvoittaa asiakaskokemusta ja kauppiaan kokemusta. Maksutapahtumat ovat keskimäärin lyhyempiä kuin lähimaksamisessa, kun ei enää tarvitse kaivaa erillistä korttia tai puhelinta esille, kertoo OP Labin yksikköpäällikkö Kristian Luoma.

Luoma lisää, että kasvotunnistamisen teknologia on myös kehittynyt entistä turvallisemmaksi viime vuosina ja sitä voi soveltaa useilla eri alueilla.

Ei sovi identtisille kaksosille tai pimeäkäyttöön

Tietosuojan säilyminen ja käytön turvallisuus on uuden järjestelmän käyttöönotossa ratkaisevaa. Luoman mukaan OP:n kokemukset ovat siltä osin positiivisia. Lisävarmenteiden käyttöä harkitaan vielä, kun palvelua testataan. Älypuhelimen käyttö lisävarmenteena on yksi mahdollisuus.

Lähimaksuna käytettävä kasvojentunnistaminen ei toistaiseksi sovellu OP:n mukaan identtisille kaksosille. Jäjestelmä sekoaa myös silloin, jos kasvot on jollain tapaa peitetty.

Kyse on vielä testausvaiheesta, joka jatkuu OP:n mukaan vuoden loppuun. Moni muukin yksityiskohta on vielä auki, ja käyttöönoton ajankohtaa ei ole vielä päätetty.

Mies asioi kahvilan kassalla.
Asiakas hyväksymässä maksun tabletilla, kun kasvot tunnistettu.Mårten Lampén / Yle

OP kehittää myös puheentunnistamista. Se toimii niin, että asiakkaan tunnistautuminen tapahtuu tavanomaisesti verkkopankkitunnuksilla, mutta omalle tilille kirjautumisen jälkeen puheella voisi ohjailla tilin sisäisiä tapahtumia: maksaa e-maksuja tai siirtää rahaa omilta tileiltä ja niin edelleen.

Jos tietosuoja jostain syystä pettää, vastuussa on palvelun liikkeellelaskija eli pankki samaan tapaan kuin pankkikortilla maksamisessa.

Poliisi etsisi järjestelmällä henkilöä, joka esiintyy useilla eri nimillä

Poliisilla on menossa oman tekoälyyn perustuva järjestelmän kehittäminen. Se aloitettiin pari vuotta sitten osana isompaa kokonaisuutta.

Poliisin mukaan kasvojentunnistusteknologialla voitaisiin estää tehokkaammin rikoksia, kun esimerkiksi useita eri identiteettejä käyttäviä henkilöitä pystyttäisiin tunnistamaan kasvojen perusteella.

– Poliisissa ollaan edelleen kasvojen tunnistamisessa testivaiheessa. Se on osa Poliisin monibiometriahankekokonaisuutta. Kyseessä on on vain poliisin käyttöön tuleva järjestelmä, sanoo ylitarkastaja, projektipäällikkö Jani-Heikki Järvinen.

Kasvojentunnistusjärjestelemä nopeuttaa myös rikoksesta epäiltyjen henkilöiden seulontaa antamalla suppeamman joukon henkilöitä, joiden joukosta mahdollinen epäilty saattaa löytyä.

Kun tekoälyyn perustuva kone seuloo kuvia, joilla on epäiltyä esittävän kuvan kanssa samoja piirteitä, mahdollisten epäiltyjen joukko jää paljon pienemmäksi.

Lisäksi tunnistajat saavat koulutusta kasvojentunnistamisessa.

Kasvojen tunnistus.
Kasvojen tunnistamisen lisäksi kone tunnistaa kasvojen muotoja ja ilmeitä.Kuva / MIkko Ronkainen

Poliisille syntyy vertailukuvakanta

Periaatteessa mitä tahansa kuvaa, esimerkiksi valvontakamerasta, on mahdollista verrata poliisin kasvontunnistusjärjestelmän käyttämää vertailukuvakantaa vasten.

Tutkinnassa voisi olla olisi hyötyä siitä, kun poliisin omasta vertailukuvakannasta löytyisi kuva rikospaikalla tavatusta epäillystä.

– Toivotaan, että tämä tulee vähentämään esimerkiksi etsintäkuulutusten käyttöä joissakin tapauksissa, Järvinen sanoo.

Poliisi uskoo teknologian toimivan myös rikosten ennaltaehkäisyssä.

Poliisi vasta testaa kasvojentunnistusjärjestelmää. Mahdollista käyttöönottoa muovaavat EU:n uusi tietosuojadirektiivi ja se, millaisiksi poliisin henkilötietolaki ja uusi tiedustelulaki tullaan säätämään.

Vielä ei ole päätetty, milloin uusi kasvojen tunnistusjärjestelmä olisi käytössä. Poliisin hanke tulee palvelemaan kaikkia lainvalvontaviranomaisia.

Lentoaseman pääovelta koneeseen ilman papereita

Finnairin Helsinki-Vantaan asiakaskokemuksesta vastaava Timo Rissanen kertoo, että lentoyhtiö testasi noin tuhannen vapaaehtoisen kanta-asiakkaan kanssa kasvojentunnistusta lähtöselvityksessä jo yli vuosi sitten toukokuussa. Asiakkaan lähtöselvitys ja tunnistautuminen nopeutuivat testissä.

– Meille ja asiakkaillemme se oli erittäin positiivinen kokemus. Lentoyhtiöinä saimme kuvan luotettavasta, varmasta ja nopeasta teknologiasta kasvojentunnistuksen osalta. Asikkailtamme keräämämme kommentit olivat myös hyviä – he olivat erittäin kiinnostuneita tästä palvelusta.

Teknologia kääntää kasvokuvat biometrisiksi tunnisteiksi. Myös silmän iiris eli värikalvo ja sormenjälki ovat hyväksyttyjä biometrisiä tunnisteita.

Finnair testasi ja harkitsee nyt jatkoa

Finnair arvioi parhaillaan, miten kasvojentunnistus voitaisiin ottaa käyttöön kaikissa lentokentän ja lentoaseman palvelupisteisssä Helsinki-Vantaalla. Tämä tarkoittaisi kasvojentunnistuksen käyttämistä myös turvatarkastuksessa.

Asiakas voisi esimerkiksi oman älypuhelimensa avulla rekisteröityä Finnairin palveluun. Sen avulla hän toimittaisi kuvan itsestään tietokantaan, joka olisi lentoyhtiön hallinnassa.

Myös lentokenttiä operoiva Finavia on testannut kasvojentunnistusjärjestelmää oman henkilökuntansa turvatarkastuksissa ja oli tyytyväinen kokemuksiin.

Rissanen Finnairilta sanoo, että palvelu tulee perustumaan täysin asiakkaan vapaaehtoisuuteen, jos suunnitelmissa ylipäätään edetään. Virallista päätöstä kasvojentunnistuksen käyttöön ottamisesta ei vielä ole, ja asiaa tutkitaan parhaillaan.

Maailmalla tämä "kädet taskussa -matkustaminen" on osa megatrendiä ja näyttää yleistyvän. Esimerkiksi australialainen lentoyhtiö Qantas testaa kasvojentunnistusta maan suurimmalla lentokentällä Sydneyssä.

Rajavartiolaitos tietää Finnairin suunnitelmista, mutta ei ole vielä ottanut kantaa siihen, mitä matkustusasiakirjoja se viranomaisena vaatii lentomatkustajilta. Jää nähtäväksi, katoavatko passit joskus kokonaan.

"Kasvojentunnistus ei ole yksin turvallista"

Kasvoihin perustuva tunnistautuminen leviää nyt todella vauhdilla eri alueille yhteiskunnassa. Selitys löytyy tekniikan kehittymisestä.

Tietotekniikan professori Jaakko Lehtinen Aalto-yliopistosta sanoo, että tekniset mahdollisuudet kasvojentunnistamisessa ovat kehittyneet huomattavasti muutaman vuoden aikana. Nyt tekoälyyn ja koneoppimiseen perustuva tunnistaminen alkaa olla luotettavasti mahdollista isossakin mittakaavassa.

Lehtinen työskentelee Aalto-yliopistossa ja sen yhteydessä toimivassa tekoälykeskus FCAI:ssa sekä NVIDIAN tutkijana. NVIDIA on grafiikkateknologiaan keskittyvä yritys Yhdysvalloissa.

Jaakko Lehtinen
Jaakko LehtinenMårten Lampén / Yle

Kasvojen tunnistamista pidetään jopa turvallisempana kuin esimerkiksi sormenjälkien perusteella tapahtuvaa tunnistamista.

– Kasvoissa on enemmän piirteitä, joista ottaa kiinni kuin sormenjäljissä, Lehtinen kuvailee.

Sormenjäljet voivat myös muuttua ajan myötä tai vaikka loukkaantumisessa. Kasvot pysyvät enemmän samanlaisina.

Kasvojen tunnistamisen lisäksi oppiva koneäly osaa tunnistaa kasvojen muotoja ja ilmeitä.

– Pelkistä ääriviivoista tunnistaminen ei olisi kovin luotettavaa. Sitä on yritetty pitkään. Kone katsoo kasvoja samalla tavalla kuin ihminen. Sitä ei osata ihan tarkkaan selittää, mistä se kasvot tunnistaa, mutta se tekee entistä enemmän ihmisen kaltaista päättelyä, Lehtinen kertoo.

Koneäly pystyy tunnistamaan myös saman ihmisen eri ikäisenä. Se tunnistaa kuvasta saman ihmisen 20 vuotta nuorempana tai vanhempana.

Koneäly tarvitsee tunnistusapureita

Mutta esimerkiksi maksupalveluliikenteessä Lehtinen ei pidä koneälyä silti riittävän turvallisena. Se tarvitsee rinnalleen myös muita todennusmenetelmiä, kuten salasanan tai pin-koodin. Näitä yhdistelmiä on jo pankeissa käytössä.

– Ajattelisin kasvojentunnistusta enemmän hyvänä salasanana, joka on vaikea arvata mutta nopea kirjoittaa. Kukaan ei varmaan tekisi erimerkiksi pankkijärjestelmää, jossa voi yhdellä salasanalla tyhjentää tilin. Siksi meillä on lisätodennusmenetelmiä.

Moni laitevalmistaja markkinoi älykännyköitä, joissa puhelimen saa kasvojentunnistuksella auki. Lehtinen sanoo, että pelkkään kuvaan perustuvaa kasvontunnistusta voi huijata esimerkiksi näyttämällä kännylle paperista valokuvaa.

Parhaimmissa älypuhelinmalleissa huijaaminen on paljon vaikeampaa, sillä niissä on kuvaan perustuvan tunnistuksen lisäksi erityisiä sensoreita, jotka katsovat kasvojen kolmiulotteista muotoa.

Kasvojentunnistus ei ole mahdollista, jos koneälyllä ei ole edes yhtä kuvaa tunnistettavasta henkilöstä. Nykyjärjestelmät pystyvät kyllä sen jälkeen yleistämään sen yhden kuvan ja tunnistamaan muistakin kuvista saman henkilön, Lehtinen kertoo.

Kuvatunnistuksen varjopuoli liittyy siihen, että kuvapankkien yleistyessä niitä voidaan käyttää myös väärin ihmisten massavalvontaan. Mistä tahansa syystä epäilyttävät henkilöt on entistä helpompi seuloa koneälyn avulla isoista kuvapankeista tai vaikka julkisten paikkojen valvontakameroista.

– Kyllä tämä alkaa olla teknisesti mahdollista. Jo nyt on ei-demokraattisia valtioita, jotka harjoittavat moderniin kuvantunnistukseen perustuvaa massavalvontaa kansalaisistaan, Lehtinen sanoo.

Hän pitää ajantasaista lainsäädäntöä erittäin tärkeänä, jotta yksityisyyden suoja säilyy. Lailla pitää myös säädellä, miten eri rekistereitä voi yhdistää. Lehtinen kiittelee, että EU suhtautuu asiaan vakavasti. Siitä on osoituksena kesällä voimaan tullut EU:n tietosuojadirektiivi.

– On myös tärkeää, että Poliisin ja eri järjestelmien kasvojentunnistustoimintaa valvotaan, professori sanoo.

Katso oheiselta videolta, miten kasvontunnistusta käytetään Kiinassa koululaisten valvontaan:

Kouluruokailua
Kuka viittaa, kuka nuokkuu? Kiinalaislukiossa tunnistuskamerat valvovat oppilaan jokaista ilmettä ja asentoa.

Lue myös:

Entä jos jokainen tekosi tallentuisi kameralle ja sinut pisteytettäisiin kansalaisena? Kiinassa se on pian totta