Venäjä aloitti suurimman sotaharjoituksen sitten kylmän sodan – katso videolta, miten kalusto on muuttunut 37 vuodessa

Venäjä testaa asevoimiensa nykytilaa. Uutta Vostok-harjoituksessa on Kiinan joukkojen osallistuminen. Venäjän ja Kiinan sotilasyhteistyö on viime vuosina kasvanut.

sotaharjoitukset
Venäjä harjoittelee suursodan varalta – Vostok-18 on suurin sotaharjoitus sitten kylmän sodan
Venäjä harjoittelee suursodan varalta – Vostok-18 on suurin sotaharjoitus sitten kylmän sodan

Vuonna 1981 maailmantilanne oli erittäin jännittynyt.

Kylmä sota oli kiihtynyt, kun Neuvostoliitto oli tunkeutunut Afganistaniin vuonna 1979 ja 1980 Yhdysvalloissa presidentiksi oli noussut sotahaukkana pidetty Ronald Reagan.

Syyskuussa 1981 Neuvostoliitto näytti voimaansa Zapad-sotaharjoituksessa yhdessä Varsovan liiton maiden kanssa.

Länsiarvioiden mukaan kyseessä oli Neuvostoliiton suurin sotaharjoitus.

Harjoitus oli voimannäyttö Nato-maille, mutta samalla Neuvostoliitto painosti Puolaa, joka oli poliittisessa kriisissä. Harjoitukseen sisältyi maihinnousuja lähellä Gdańskia, Solidaarisuus-liikkeen synnyinpaikkaa.

Vuonna 2018 maailmantilanne on jälleen ristiriitainen, vaikka vertaus kylmään sotaan olisikin liioiteltu.

Muun muassa Krimin miehitys, Itä-Ukrainan ja Syyrian sodat, sekaantuminen Yhdysvaltain vaaleihin ja Britannian myrkytystapaukset hiertävät Venäjän ja lännen välejä.

Viime vuonna Nato-maat ja erityisesti Baltian maat ja Puola seurasivat tarkkaan Venäjän Zapad- eli Länsi-harjoitusta Venäjän läntisen sotilaspiirin alueella.

Nyt vuorossa ovat itäinen ja keskinen sotilaspiiri.

Venäjän mukaan tänään tiistaina alkanut Vostok- eli Itä-sotaharjoitus on suurempi kuin Zapad-1981 konsanaan.

Puolustusministeri Sergei Šoigun mukaan keskisen ja itäisen sotilaspiirin harjoitukseen osallistuu noin 300 000 venäläissotilasta, 36 000 sotilasajoneuvoa, 1 000 lentoalusta ja 80 sotalaivaa.

Maanpuolustuskorkeakoulun erikoistutkija suhtautuu harjoitukseen kiihkottomasti.

– Venäjällä on noin 20 vuoden aikana määrätietoisesti kehitetty asevoimia laajalla sektorilla, niin koulutusjärjestelmää, henkilöstöjärjestelmää kuin asejärjestelmiäkin. Nyt on luonnollinen hetki tarkistaa, mihin on tultu, eli miten valmiita Venäjän asevoimat ovat tällä hetkellä sodankäyntiin, majuri Vladimir Panschin sanoo.

Vladimir Panschin, majuri, erikoistutkija, Maanpuolustuskorkeakoulu
Vladimir Panschin, majuri, erikoistutkija, MaanpuolustuskorkeakouluBerislav Jurišić / Yle

– Kysymys on ennen kaikkea siitä, miten näin isot sotajoukot saadaan toimimaan yhteen ja operoimaan yhdessä kaikilla eri tasoilla.

Harjoitus testaa myös logistiikkaa eli sitä, miten hyvin joukot saadaan oikeaan paikkaan oikeaan aikaan.

Haastavuutta lisää se, että harjoituksessa on kaksi osapuolta, todennäköisesti siis hyökkääjä ja puolustaja.

– Tässä mittakaavassa tämä on ainutlaatuista, majuri Panschin sanoo.

Vostok 2018 on tiettävästi lähes puolta suurempi kuin vastaava harjoitus vuonna 2014. Lähettääkö Venäjä samalla viestiä lännelle?

– Venäjä näyttää, että heillä on toimiva sotalaitos, Panschin summaa.

Venäjä on virallisesti korostanut, että harjoitusta ei ole suunnattu ketään vastaan, vaan kyseessä on puolustuksellinen harjoitus.

Laajempaa asiayhteyttä harjoitukselle voi hakea huhtikuussa Moskovassa pidetystä turvallisuusseminaarista.

Venäjän sotilastiedustelun päällikön ensimmäinen sijainen, vara-amiraali (siirryt toiseen palveluun)Igor Kostjukov sanoi tuolloin (siirryt toiseen palveluun), että Yhdysvallat on liittolaistensa Japanin, Etelä-Korean ja Australian kanssa muodostamassa Aasian ja Tyynenmeren alueelle ison voimaryhmittymän, jolla pyritään kaventamaan Venäjän ja Kiinan vaikutusvaltaa alueella.

– Näkisin, että Kostjukovin lausunnon takaa löytyy viesti tämän harjoituksen skenaariosta, Panschin arvioi.

Ensimmäistä kertaa Vostok-harjoitukseen osallistuu Kiina. Kiinan puolustusministeriön mukaan harjoitukseen osallistuu 3 200 sotilasta sekä helikoptereita ja lentokoneita.

Tämä on suhteellisen pieni määrä verrattuna koko harjoitukseen.

Kiinan mukaanottamisen pääviesti on, että harjoitus ei suuntaudu Kiinaa vastaan, MPKK:n erikoistutkija Panschin sanoo.

– Se on lähinnä osoitus kiinalaisille, että tämä nimenomainen harjoitus ei ole vaaraksi Kiinalle eli Kiina ei kuulu harjoitusskenaarioon.

Aiemmin Vostok-harjoituksia on voitu tulkita Venäjän varautumiseksi juuri Kiinan uhkaan.

Venäjä ja Kiina ovat aiemminkin pitäneet yhteisiä sotaharjoituksia. Esimerkiksi heinäkuussa viime vuonna Kiina ja Venäjä pitivät laivastoharjoituksen Itämerellä ja syyskuussa Japaninmerellä.

Kiinan osallistumisessa on nähty voimakkaampikin signaali.

– Se lähettää voimakkaan viestin kahden euraasialaisen suurvallan kehittyvästä suhteesta. Vain pari vuosikymmentä sitten ne pitivät toisiaan vastustajina, Carnegie-säätiön Moskovan keskuksen tutkija Aleksandr Gabujev arvioi kolumnissaan The Moscow Times -lehdessä (siirryt toiseen palveluun).

– Kreml haluaa sanoa, ettei se enää näe Kiinaa sotilaallisena uhkana Siperian ja Kaukoidän laajojen asuttomien alueiden rajalla, Gabujev kirjoittaa.

Armeijan tiedotustilaisuus Moskovassa Vostokista
Asevoimien komentaja, kenraali Valeri Gerasimov (tkuvassa keskellä) esitteli Vostok-sotaharjoitusta ulkomaisille diplomaateille 6. syyskuuta puolustusministeriössä Moskovassa.Sergei Chirikov / Epa

Kylmän sodan aikana Neuvostoliiton ja Kiinan suhteet olivat tulehtuneet ja maiden rajalla käytiin 60-luvulla rajakahakoita.

Alkuvuonna 1969 käytiin jopa lähellä avointa sotaa, kun kymmeniä sotilaita kuoli Kiinan joukkojen väijytyksestä alkaneessa yhteenotossa.

Neuvostoliiton johtaja Mihail Gorbatšov normalisoi suhteet 1989.

Naapureiden suhteet ovat lämminneet hiljalleen Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. Kiinan ja Venäjän rajakiista saatiin sovittua 2004 ja rajalinjaus valmiiksi 2008.

Kun Venäjän suhteet länsimaihin jäätyivät Krimin miehityksen ja Itä-Ukrainan sodan takia 2014 alkaen, Venäjä alkoi hakea entistä läheisempiä suhteita Kiinaan.

Maita yhdistää epäluulo Yhdysvaltain pyrkimyksiä kohtaan.

Kiina ja Venäjä puhuvat mielellään moninapaisen maailmanjärjestyksen puolesta yksinapaista eli Yhdysvaltain johtamaa järjestystä vastaan.

Sotilasyhteistyöllä on taloudellinenkin puolensa, sillä Kiina on ollut Venäjän aseteollisuudelle tärkeä vientikohde.

Venäjän asekauppa Kiinaan huipentui 2005 ja on sen jälkeen vähentynyt. Kiinan aseteollisuus kehittyy, ja maat ovat myös kilpailijoita muun muassa Afrikan markkinoilla.

Venäjä on viime vuosina alkanut myydä Kiinaan kehittyneitä asejärjestelmiä. Aiemmin Venäjä pelkäsi, että Kiina kopioi tuotteet ja alkaa valmistaa niitä itse.

Varsinaiseen sotilaalliseen liittoutumiseen on vielä hyvin pitkä matka.

Käytännön tasolla maiden joukoilta puuttuvat yhteinen komentokieli ja viestijärjestelmät.

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Elina Sinkkonen arvioi alkuvuonna ilmestyneessä raportissaan (siirryt toiseen palveluun), että mitään muodollista Kiinan ja Venäjän sotilasliittoa ei ole näkyvissä.

Osaltaan sitä jarruttaa voimasuhteiden epätasapaino: Kiinan mahti kasvaa ja Venäjä heikkenee, joten virallisessa liittosuhteessa Venäjä joutuisi helposti alisteiseen asemaan.

Aiheesta aiemmin:

Venäjällä alkaa suuri Vostok-sotaharjoitus – Kyseessä on suurin harjoitus sitten kylmän sodan 11.9.2018

Venäjä aloittaa pian "suurimmat sotaharjoitukset 40 vuoteen", mutta suuruus johtuu sotilaspiiristä 28.8.2018