”Puolitoista vuotta olemme syöneet ruokailussa kertakäyttöastioista” – Pienen kunnan kouluun tehtiin miljoonien remontti: kahden vuoden jälkeen alkoi uusi evakkoreissu

Hyrynsalmen juuri peruskorjatussa koulussa havahduttiin siihen, että sisäilmassa kaikki ei ole kunnossa. Väliaikaisissa tiloissa opiskeleminen tuo kuitenkin mukanaan haasteita.

sisäilmaongelmat
Aapo Roher ja Eetu Kela
Yhdeksäsluokkalaiset Aapo Rohner ja Eetu Kela odottavat, että saavat syödä kouluruoan oikeilta lautasilta.Lucas Holm / Yle

HyrynsalmiHyrynsalmella kaikki yhtenäiskoulun 122 oppilasta ja koulun henkilökunta odottavat muuttoa pois väistötiloista. Varsinaiseen koulurakennukseen tehdään parhaillaan jo toista remonttia, joka tulee maksamaan lähes puoli miljoonaa euroa. Ensimmäinen 3,8 miljoonaa euroa maksanut peruskorjaus tehtiin vuosina 2011–2012.

Peruskorjauksen jälkeen uudistettu rakennus oli käytössä pari vuotta, kunnes oppilaiden ja henkilökunnan oireilujen vuoksi todettiin, että sisäilmassa ei ole kaikki kunnossa.

Edessä oli uusi evakkoreissu väliaikaisiin tiloihin.

Hyrynsalmen yhtenäiskoulun nimikyltti seinässä
Hyrynsalmen yhtenäiskoulun tilat ovat valmiina ottamaan oppilaat ja henkilökunnan takaisin remontoituun rakennukseen.Lucas Holm / Yle

Yhdeksäsluokkalaisten Aapo Rohnerin ja Eetu Kelan mielestä opiskelu väistötiloissa on sujunut hyvin, vaikka pojat kaipaavat takaisin uusiin tiloihin.

– Puolitoista vuotta olemme syöneet ruokailussa kertakäyttöastioista, joten odotamme sitä, että saamme ihan oikeat lautaset, kun muutto omaan kouluun toteutuu, sanoo Aapo Rohner.

– Opiskelutilat olisivat voineet olla paljon huonommatkin. Tosin olemme joutuneet tekemään erilaisia ratkaisuja muun muassa elektroniikkalaitteiden kanssa, jatkaa Eetu Kela.

Se oli haastavin syksy kahteenkymmeneen vuoteen, jonka olen rehtorina ollut.

Veli-Pekka Mäkeläinen

Kuntien Ylelle ilmoittamien tietojen mukaan peruskoululaisista lähes 48 000 eli runsaat yhdeksän prosenttia käy opinahjoa väliaikaisissa väistötiloissa joko kokonaan tai osittain syyslukukaudella 2018. Väestöpohjaan verrattuna maakunnista pahin tilanne on Päijät-Hämeessä, jossa peruskoululaisista 20,3 prosenttia opiskelee väliaikaisissa tiloissa. Toisena tulee Lappi (17,5 %) ja kolmantena Kainuu (16,9 %).

Peruskorjauksessa ei huomioitu vanhaa ilmastointia

Kun Hyrynsalmen yhtenäiskoulun sisäilmaongelmat havaittiin kaksi vuotta sitten, vanhempien suhtautuminen oli kriittistä ja kipakkaa. Palaute oli kovaa, koska kyse oli lasten ja henkilökunnan terveydestä.

– Se oli haastavin syksy kahteenkymmeneen vuoteen, jonka olen rehtorina ollut, kertoo koulun rehtori Veli-Pekka Mäkeläinen.

Rehtori Veli-Pekka Mäkeläinen
Hyrynsalmen yhtenäiskoulun rehtori Veli-Matti Mäkeläinen sai vanhemmilta kovaa palautetta, kun oppilaat alkoivat oireilla sisäilmaongelmien vuoksi.Lucas Holm / Yle

Koulussa aloitettiin perusteelliset tutkimukset, ja sitä varten perustettiin sisäilmatyöryhmä.

– Suurin puute oli vanhimman koulusiiven ilmanvaihtojärjestelmän riittämättömyys, johon laajassa remontissa ei tehty muutoksia, sanoo Hyrynsalmen kunnan rakennusmestari Jouni Romppainen.

Tässä Iston koulurakennuksessa ei toimi edes kuulutusjärjestelmä.

Veli-Pekka Mäkeläinen

Yhtenäiskoulu on rakennettu kolmella eri vuosikymmenellä. Vanhin siipi tehtiin 60-luvun lopulla, ja sen jälkeen on tehty kaksi laajennusta 80- ja 90-luvuilla. Kahdessa uudemmassa siivessä ilmanvaihtojärjestelmät ovat toimivia ja nykyaikaisempia.

– Vanhaan siipeen on tehty uusi ilmanvaihtojärjestelmä ja -koneisto. Luotan sen toimintaan, uskoo rakennusmestari Romppainen.

Väistötiloissa on paljon ongelmia

Hyrynsalmella koululaiset ja henkilökunta ovat olleet evakossa nyt puolitoista vuotta. Väistötiloissa toimiminen ei ole näkynyt oppilaissa tai koulun käynnissä.

– Yllättävän vähän on ollut poissaoloja. Huoltajat ovat olleet tyytyväisiä, että tilanne saatiin ratkaistua tällä tavalla, kertoo Mäkeläinen.

Rakennusmestari Jouni Romppainen
Rakennusmestari Jouni Romppainen uskoo, että väistötiloihin ei ole paluuta toisen remontin jälkeen.Lucas Holm / Yle

Hyrynsalmelaisille oli onni, että väistötiloja ei tarvinnut ripotella pitkin kylää, vaan koululaiset pääsivät saman pihan äärellä oleviin entisiin koulurakennuksiin – vanhaan lukioon ja Iston kouluun. Ongelmilta ei kuitenkaan ole vältytty. Langattomien verkkojen toimiminen on tuottanut hankaluuksia ja henkilökunnan tiedonkulku kahden talon välillä takkuilee.

– Käsityöluokat ovat vanhan koulun lähistöllä ja sinne pitää kävellä. Eikä talvella ole kaukaloa tai jäädytettyä kenttää, harmittelee yhdeksäsluokkalainen Eetu Kela.

– Tässä väliaikaisessa koulurakennuksessa ei toimi edes kuulutusjärjestelmä. Tärkeintä kuitenkin on, että peruskoulutusta on pystytty pitämään ja opetussuunnitelma on tullut toteutettua, kertoo rehtori Mäkeläinen.

Modernit tilat odottavat muuttoa

Väliaikaisissa tiloissa oleminen on kohta taakse jäänyttä elämää. Omaan kouluun on tarkoitus päästä takaisin lokakuussa.

– Pidimme koululla turvallisuusiltapäivän, jossa perehdytettiin opettajia tulevan tilanteen varalle. Olemme siihen valmiita, sanoo Mäkeläinen.

Polkupyörät koulun pihalla
Kainuussa on maakunnista kolmanneksi eniten oppilaita väistötiloissa.Lucas Holm / Yle

Myös oppilaat odottavat pääsyä takaisin omaan kouluun. Toisaalta joitakin asioita jäädään myös kaipaamaan väliaikaisesta koulusta. Yksi sellainen on lähellä oleva kauppa.

– Onhan se hyvä, jos aamupala unohtuu, sen pääsee nopeasti hakemaan kaupasta, naurahtaa yhdeksäsluokkalainen Aapo Rohner.