Suurlähetystöjä, puhelinyhteyksiä, lentoliikennettä: Nyt Etiopian ja Eritrean maarajakin on auki – ensi kertaa 20 vuoteen

Maat kävivät verisen rajasodan 1998–2000. Tänä vuonna ne ovat lähentyneet vauhdilla.

Itä-Afrikka
Abiy Ahmed ja Isaias Afwerki
Etiopian pääministeri Abiy Ahmed ja Eritrean presidentti Isaias Afwerki tapasivat Addis Ababassa heinäkuussa.EPA

Yli 20 vuotta kiistelleiden Etiopian ja Eritrean välinen raja on jälleen auki. Maiden johtajat avasivat tiistaina virallisesti kaksi rajanylityspaikkaa.

Etiopian viime keväänä valitun pääministerin Abiy Ahmedin ja Eritrean pitkäaikaisen presidentin Isaias Afwerkin lisäksi paikalla oli suuri joukko siviilejä heiluttamassa maiden lippuja ja tapaamassa rajan taakse jääneitä tuttaviaan.

Etiopia ilmoitti rajan avaamisen jälkeen, että molemmat maat vetävät sotilaansa kauemmas rajasta.

– Jännitteiden lieventämiseksi raja-alueella Etiopian puolustusvoimien joukot palaavat koulutukseen. Samoin toimitaan Eritrean puolella. Sotilaat avustavat paikallisia viljelijöitä ja siirtyvät kehitystehtäviin, Etiopian pääministeri Abiy sanoi maan valtiollisen median mukaan.

Etiopialle avautuu nyt reitti Eritrean satamiin Punaisellamerellä, ja Eritrean taas arvioidaan pääsevän osingoille Etiopian nopeasti kasvavasta taloudesta.

Etiopian uusi pääministeri vauhditti

Etiopian pääministeri Abiy ilmoitti keväällä, että Etiopia panee täytäntöön maiden rajasodan rauhansopimuksen. Vuosina 1998–2000 käydyssä sodassa kuoli kymmeniätuhansia ihmisiä. YK:n mukaan rajaseutu on edelleen yksi maailman tiheimmin miinoitettuja alueita.

Konflikti alkoi käytännössä vuonna 1993, kun Eritrea itsenäistyi Etiopiasta.

Abiyn ilmoituksen jälkeen maat ovat lähentyneet nopeasti. On avattu suurlähetystöjä, palautettu puhelinyhteyksiä, ja maiden pääkaupunkien välillä on jälleen säännöllistä lentoliikennettä.

Sovun myötä Eritrea on avautunut myös muiden Afrikan sarven maiden suuntaan. Se on solminut diplomaattisuhteet sekä Somalian että Djiboutin kanssa.

Mitä tekee Eritrea?

Sulkeutuneessa Eritreassa ei tiettävästi ainakaan toistaiseksi ole ryhdytty maan sisäisiin uudistuksiin. Isaias Afwerki on johtanut maata sen itsenäistymisestä lähtien.

Muualla on toivottu, että Etiopian ja Eritrean lähentyminen saisi Eritrean muun muassa luopumaan ankarasta kansalaispalveluskäytännöstään. Palvelus on periaatteessa 18 kuukauden mittainen, mutta rajasodasta lähtien se on voinut käytännössä kestää miten kauan tahansa.

YK on kuvaillut käytäntöä orjuudeksi. Rajoittamatonta asepalvelusta on pidetty yhtenä tärkeimmistä syistä siihen, miksi eritrealaisia on lähtenyt sankoin joukoin maasta, lähinnä kohti Eurooppaa.

Lue lisää:

Afrikan sarven rautaesirippu rakoilee kovaa vauhtia – johtajat puhuvat rakkaudesta ja hajotetut perheet puhuvat ensi kertaa vuosiin

Nämä Afrikan maat pitivät vihaa yli 20 vuotta – viikko sitten solmittiin rauha ja se saattaa näkyä Suomessa asti

Aiheesta muualla:

Ethiopia-Eritrea border reopens after 20 years (siirryt toiseen palveluun)

Lähteet: AP, Reuters, AFP