Itä-Suomesta halutaan uusi nopea junayhteys Helsinkiin, koska lännelläkin on – ministeriö selvittää, voiko se toteutua

Kolmen tunnin junayhteys pääkaupunkiseudulta Joensuuhun ja Kuopioon edellyttäisi uuden oikoradan rakentamista Porvoon kautta Kouvolaan.

rautatieliikenne
Juna lähdössä Helsingistä.
Kalevi Rytkölä / Yle

Liikenne- ja viestintäministeriö on ryhtynyt selvittämään Helsingistä Porvoon ja Kouvolan kautta Itä-Suomeen kulkevan uuden junaratalinjauksen vaikutuksia.

Ministeriö tekee selvityksen yhteistyössä Liikenneviraston sekä itäradan puolesta vedonneiden maakuntien ja kuntien kanssa.

– Itäradan hankkeesta löytyy vanhoja selvityksiä ennestään. Nyt on päätetty, että niitä päivitetään ja katsotaan vaikutusarviointeja laajemmasta näkökulmasta kuin aikaisemmin on tehty, verkko-osaston johtaja Sabina Lindström Liikenne- ja viestintäministeriöstä sanoo.

– Selvitämme, miten itärata vaikuttaisi matka-aikaan tai matkustajapotentiaaliin, mutta myös muun muassa sitä miten se vaikuttaisi työssäkäyntialueeseen, mitä tarpeita elinkeinoelämällä on tai mitä vaikutuksia on maan arvoon tai kaavoitukseen, Lindström kertoo.

Selvitys valmistuu tämän vuoden loppuun mennessä.

Porvoon oikorata
Yle Uutisgrafiikka

Itä-Suomen edustajat kävivät tiistaina puhumassa itäradan puolesta liikenneministeri Anne Bernerin luona. Kutsu tuli sen jälkeen, kun Itä-Suomesta lähetettiin vetoomus kolmen tunnin junayhteyden saamiseksi Joensuusta ja Kuopiosta Helsinkiin. Yhteys tarvitsisi uuden oikoradan, joka kulkisi pääkaupunkiseudulta Porvoon kautta Kouvolaan.

Vetoomuksessa ovat mukana Itä-Suomen maakuntaliitot, kaupungit, yrittäjäjärjestöt ja kauppakamarit, Etelä-Karjalan liitto sekä Lappeenrannan, Kouvolan ja Porvoon kaupungit.

Vetoomuksessa oikoradan tarvetta perustellaan sillä, että Itä-Suomen kaupunkien saavutettavuus junalla on Länsi-Suomea merkittävästi heikompi.

Idän kaupungeissa on myös suuria vientiteollisuuden keskittymiä, jotka tarvitsevat toimivat yhteydet Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Nopeammat junayhteydet tukisivat vetoomuksen mukaan myös Itä-Suomen matkailukohteiden toimintaa.

Työpöydällä tunnin junien rinnalla

Pääkaupunkiseudulta meneviä nopeita junayhteyksiä on selvitetty myös Turkuun ja Tampereelle.

Kouvolaa Bernerin tapaamisessa edustanut kehitysjohtaja Petteri Portaankorvan mukaan itärata on päässyt samaan sarjaan Turun ja Tampereen nopeiden junayhteyksien rinnalle.

– Ministerin selkeä viesti oli se, että tällä selvityksellä itärata nostetaan näiden kahden muun linjauksen kaltaiseen asemaan, sanoo kehitysjohtaja Petteri Portaankorva.

Pendolino junaradalla.
Soile Laaksonen / VR Group

Ministeriöstä vahvistetaan, että itäradan voidaan katsoa olevan nyt rinnasteinen selvityshanke Turun ja Tampereen niin kutsuttujen tunnin junien rinnalla.

– En uskalla sanoa, että nämä olisivat ainoita tai tärkeimpiä hankkeita tällä hetkellä, mutta nämä ovat juuri nyt työpöydällä. Muitakin keskusteluja käydään, Lindström sanoo.

Uusia rahoitusvaihtoehtoja etsitään

Toistaiseksi on mahdotonta sanoa, koska itärata voisi olla totta tai mitä se voisi maksaa.

– Nyt selvitetään vasta, mitä mahdollisuuksia uudessa ratalinjauksessa voisi olla, Lindström liikenne- ja viestintäministeriöstä sanoo.

Lindströmin mukaan tuntuma on kuitenkin se, että itärata kiinnostaa jo vain siksikin, että sen yhdessä päässä olisi Venäjän suurkaupunki Pietari. Ministeriössä on haluttu liikenneverkkoja tarkasteltaessa miettiä sitä, miten Suomi linkittyy osaksi kansainvälisiä yhteyksiä. Oikorata Kouvolasta pääkaupunkiseudulle nopeuttaisi myös Venäjälle suuntaavaa liikennettä.

Julkisella budjettirahoituksella itäradan kokoluokan hankkeita on vaikea saada toteutukseen.

– Jos budjettirahalla mennään, katsotaan 30–40 vuoden päähän. Se on todella pitkässä juoksussa, Lindström sanoo.

Ministeriö tutkii muita rahoitusmalleja. Yksi vaihtoehto on hankeyhtiö, jossa olisi mukana myös yksityisiä sijoituksia.

Rantarataa ei edistetä

Kymenlaaksossa keväällä esiin nostettua uutta ratalinjausta ei ole katsottu pelkästään hyvällä.

Maakunnan eteläosissa, Kotkan ja Haminan seudulla on pitkään puhuttu etelärannikolle kaavaillun, niin sanotun rantaradan puolesta.

Esimerkiksi Kymenlaakson uuteen maakuntakaavan luonnokseen on merkitty raiteet kulkemaan Pyhtään ja Kotkan kautta Haminaan. Ministeriön mukaan rantarataa ei kuitenkaan tällä haavaa edistetä.

– Rantarataa ei nyt selvitetä, enkä ole kuullut, että siitä olisi käynnistymässä uusia selvityksiä, verkko-osaston johtaja Lindström sanoo.

Ministeri Bernerin Itä-Suomen delegaatiolle tiistaina jakama viesti oli sama.

– Ministeriltä tuli selkeä viesti, että rantarata ei näyttäydy tulevaisuuden hankkeena, sanoo Portaankorva.

Kahden ratalinjauksen väkeä

Kouvolassa asiaa katsotaan niin, että maakunnan olisi syytä olla yhtä mieltä siitä, kumpaa rataa kannatetaan rakennettavaksi.

– Tulkitsin eilisen keskustelun antia siten, että mikäli Kymenlaaksossa ei päästä yksimielisyyteen, niin itärataa ei tulla toteuttamaan eli tilanne on erittäin kriittinen, Portaankorva sanoo.

Ministeriöstä kommentoidaan kuitenkin pehmeämmin.

– Ainahan se helpottaa valtakunnallisella tasolla, jos alueet ovat yksimielisiä linjauksesta. Nythän tätä kuitenkin jo selvitetään, mutta olisihan se helpompaa, jos riitoja ei ole, Lindström sanoo.

Kymenlaakson etuja ajava Kymenlaakson Liitto on suhtautunut itärataan varauksella. Rata voisi toteutuessaan heikentää HaminaKotkan satamaa. HaminaKotka saattaisi radan rakentuessa menettää tavaraliikennettä Vuosaaren satamalle Helsingissä.