Eduskunnan tasa-arvotutkimus: häirintää kokevat kansanedustajista enemmän miehet kuin naiset, kymmeniä edustajia häiritty

Tasa-arvosta ja häirinnästä kysyttiin kaikilta kansanedustajilta.

tasa-arvo
Miten sukupuolten tasa-arvo toteutuu eduskuntatyössä?
Miten sukupuolten tasa-arvo toteutuu eduskuntatyössä?

Eduskunnan kansanedustajista 17 miestä ja 12 naista kertoo kokeneensa seksuaalista häirintää.

Yleensä ottaen edustajat kokevat tasa-arvotilanteen eduskunnassa hyväksi.

– Järjestelmällistä syrjintää tutkimuksessa ei tullut esiin, kertoo Anna Björk Oxford Research -tutkimuslaitoksesta.

Vaikutusvalta eduskunnassa näyttää kuitenkin kasautuvan miehille – vaikutustavaltaisimpia kansanedustajia arvioitaessa heistä miehiä arvioitiin olevan 74 prosenttia.

Tämä kaikki selviää tänään julkistetusta Tasa-arvo eduskuntatyössä -tutkimuksesta, joka löytyy kokonaisuudessaan täältä (siirryt toiseen palveluun).

Tutkimuksen tilasi edellinen puhemies Maria Lohela (sin.) ja sen julkisti tänään istuva puhemies Paula Risikko (kok.).

Kansanedustajat ovat vastanneet kysymyksiin tasa-arvon toteutumisesta lomakekyselynä. Lisäksi 34 kansanedustajaa haastateltiin erikseen.

Tutkimuksen tavoitteena on arvioida, miten tasa-arvoa eduskunnassa vahvistetaan.

Risikko: "Vakava viesti"

Kyselystä selviää myös, että vastaajista 72,3 prosenttia kertoi saaneensa suoria uhkauksia sosiaalisessa mediassa.

– On vaarana, että ihminen turtuu uhkaavaan palautteeseen kun sitä tulee paljon, puhemies Paula Risikko sanoi.

Sukupuoli ei vaikuttanut näiden kokemuksen yleisyyteen, joskin naiskansanedustajat saavat miesedustajia enemmän seksuaalissävytteistä palautetta sosiaalisessa mediassa.

Kansanedustajat kokevat uhkaavan ja solvaavan palautteen jossain määrin normalisoituneeksi osaksi edustajan työtä. Tutkimuksen julkaisutilaisuudessa Risikko kertoi tuloksien lähettävän "vakavan viestin".

– Tutkimustiedot saatuani olen jo tällä viikolla käynnistänyt toimet seksuaalisen häirinnän ja edustajiin kohdistuvan uhkailun kitkemiseksi, hän sanoo.

– Häirinnän kitkemiseen on ohjeet ja sitä tullaan käyttämään kansanedustajien kohdalla.

Risikon mukaan eduskunta on kansanedustajien työpaikka, jossa on noudatettava hyvän työympäristön pelisääntöjä, varmistettava työturvallisuus ja tarvittaessa ryhdyttävä työsuojelutoimiin. Henkilökunnan tilannetta on seurattu jo vuodesta 2010 joten puhemiehen mukaan keinot tarttumiseen on olemassa.

– Tapasin eilen eduskuntaryhmien johtoa ja tänä aamuna käsittelimme asiaa puhemiesneuvostossa. Olen pyytänyt, että tasa-arvoselvityksen ohjausryhmä jatkaa työtään ja että kansliatoimikunta saa konkreettiset esitykset asiaintilan parantamiseksi jo tänä syksynä.

Risikko painotti, että kansanedustajien on voitava tehdä työtään ilman uhkausten luomaa pelkoa.

Seksistisiä vitsejä heitellään edelleen

Häiritsevän kohtelun ja käytöksen muotoja käsiteltiin kyselyssä monesta näkökulmasta. Eniten eroja sukupuolten välillä oli kokemuksissa puheen keskeytyksestä ja alkuperäisidean viemisestä, selviää tutkimuksesta.

Kansanedustajat ilmoittivat kyselyssä kokeneensa seksuaalista häirintää sekä kuulleensa seksistisiä vitsejä eduskunnassa. Sukupuoli ei vaikuttanut tilastollisesti merkitsevästi kokemusten yleisyyteen.

Kyselyssä 12 naista ja 17 miestä kertoi kokeneensa seksuaalista häirintää eduskunnassa. Seksistisiä vitsejä ilmoitti kyselyssä kuulleensa 41 naista ja 60 miestä.

Tutkimus ei kerro, missä häirintä tapahtuu ja kuka häiritsee.

Monet haastateltavat nostivat esiin viimeaikaisen häirintään liittyvän keskustelun. Osa haastateltavista näki tilanteen eduskunnassa parantuneen keskustelun myötä.

Miehet dominoivat keskustelua

Selvityksen mukaan kansanedustajat eivät tutkimushaastatteluissa kertoneet kokevansa toistuvaa ja tarkoituksellista syrjintää sukupuolensa takia.

Näkemyseroja löytyy kuitenkin liittyen siihen, miten paljon sukupuolinäkökulmaan kiinnitetään huomiota ja mitä sukupuolten tasa-arvo tarkoittaa.

Miesten koettiin naisia useammin dominoivan keskustelua esimerkiksi omassa eduskuntaryhmässä. Vaikka sekä miehet että naiset kokivat vaikutusmahdollisuutensa eduskunnassa hyviksi, miehet koetaan yleisesti ottaen naisia vaikutusvaltaisemmiksi.

Tutkimuksessa tuotiin esille, että sekä naiset että miehet nimesivät halutuimmiksi valiokunniksi ulkoasiainvaliokunnan ja valtiovarainvaliokunnan. Miehillä on molemmissa yliedustus. Ulkoasiainvaliokunnassa on 12 miestä ja 5 naista, valtiovarainvaliokunnassa 16 miestä ja 5 naista.

Tässä asiassa puhemies Paula Risikon mukaan vastuu on erityisesti eduskuntaryhmillä, jotka valitsevat valiokuntien jäsenet.

Senioriteettia vaikea mitata

Tutkimus nostaa esille myös niin kutsutun senioriteettiperiaatteen, joka on keskeinen tekijä lähes kaikessa toiminnassa eduskunnassa. Se muodostuu parlamentaarisen iän lisäksi esimerkiksi puheenjohtaja- ja ministerikokemuksesta.

Aineiston perusteella senioriteetti ei kuitenkaan kerry sukupuolineutraalisti. Naisten on miehiä vaikeampi kerryttää senioriteettia, koska he eivät pääse tärkeimpiin tehtäviin yhtä usein kuin miehet.

Haastatteluissa naiset ilmaisivat joutuvansa tuomaan itseään äänekkäästi esille päästäkseen haluamilleen paikoille.

Sen sijaan sekä naiset että miehet kokivat, että mahdollisuudet avautuvat miehille kokemuksen kertymisen myötä automaattisemmin.

Lue myös:

Ylen kysely: Ahdistelua eduskunnassa – useampi kuin joka kymmenes avustaja kertoo seksuaalisesta häirinnästä