Nuoret eivät enää häpeä mielenterveysongelmiaan – hoidot ruuhkautuvat, kun apua haetaan enemmän kuin koskaan

Nuorten lähetteet mielenterveyshoitoon ovat lisääntyneet koko maassa. Turussa tilanne on pahentunut vuodessa.

mielenterveys
Mies katsoo ikkunasta ulos.
Seppo Sarkkinen / Yle

Nuorten, alle 18-vuotiaiden merkittävimmäksi terveysongelmaksi on Suomessa noussut mielenterveyden häiriöt.

– Yksittäisistä ongelmista mielialan lasku ja masennus ovat yleisimpiä vaivoja, sanoo Tyksin nuorisopsykiatrian vastuualueen ylilääkäri Kim Kronström.

Arvioiden mukaan noin joka kymmenes nuori tarvitsisi apua ongelmiinsa, puolet heistä erikoissairaanhoidon palveluja.

Tilanne samankaltainen koko maassa

Nuorisopsykiatrisen erikoissairaanhoidon kasvu on maanlaajuinen ilmiö. Näin on tapahtunut Turussakin.

– Turun nuorisopsykiatrian poliklinikalle tulee 15–20 lähetettä viikossa. Määrä on parissa vuodessa tuplaantunut, Kim Kronström sanoo.

Grafiikassa lähetteet nuorisopsykiatriseen erikoissairaanhoitoon Turussa ja koko maassa.
Yle

Tutkimusten mukaan nuoret eivät voi aiempaa merkittävästi huonommin, mutta lähetteitä kirjoitetaan enemmän. Kronströmin mukaan asiaan voi olla kaksi selitystä.

– Häpeä, joka on liittynyt mielenterveyden ongelmiin, on vähentynyt ja nuoret hakevat helpommin apua. Toisaalta mielialaoireita tunnistetaan helpommin ja lähettämisen kynnys on laskenut.

Nuoret joutuvat jonottamaan hoitoon Turussa

Lähetteiden määrä Turussa on kasvanut sitä tahtia, että poliklinikka on ruuhkautunut. Hoitajat tapasivat nuoria aiemmin kerran viikossa, nyt vastaanottoaikojen väli on kolme viikkoa.

Nuorta ei pysty tapaamaan niin usein kuin olisi hoidon kannalta tarpeen.

Riikka Suomi

Psykiatriaan erikoistunut sairaanhoitaja Riikka Suomi on työskennellyt parikymmentä vuotta Turun nuorisopsykiatrian poliklinikalla. Hänen mielestään tilanne on hankala.

– Minä koen, että hoitotyö kärsii.

Tällä hetkellä nuorisopsykiatrian klinikan yhdellä hoitajalla saattaa olla potilaana sata nuorta.

– Se tarkoittaa sitä, että nuorta ei pysty tapaamaan niin usein kuin olisi hoidon kannalta tarpeen, Riikka Suomi sanoo.

Riikka Suomi, sairaanhoitaja
Riikka Suomi on huolissaan siitä, että nuoret joutuvat odottamaan vastaanotolle pääsyä jopa viikkoja.Yrjö Hjelt / Yle

Psykiatrisista sairaanhoitajista toivotaan apua

Tilanne Turussa on pahempi kuin muualla Varsinais-Suomessa. Kaupunki aikookin palkata kymmenen psykiatrista sairaanhoitajaa kouluihin. Ajankohta on vielä auki, mutta päätös tehtiin kesäkuussa.

Psykiatristen sairaanhoitajien palkkaamista kouluihin ehdotti viime talvena nuorisopsykiatrian professori Mauri Marttunen. Monissa kaupungeissa näin on jo tehtykin, esimerkiksi Raisiossa ja Tampereella. Myös Espoossa masennuksen hoitoa on tarjottu jo kouluilla. (siirryt toiseen palveluun)

Psykiatristen sairaanhoitajien avulla on tarkoitus omalta osaltaan vähentää erikoissairaanhoitojen ruuhkia (siirryt toiseen palveluun), joita on syntynyt eri puolille Suomea. Ruuhkaantumisesta on raportoitu kaikista sairaanhoitopiireistä.

Mauri Marttusen mukaan kokemukset ovat olleet hyviä niillä alueilla, joilla on palkattu psykiatrisia sairaanhoitajia kouluterveydenhuoltoon.

– Mitä aikaisemmin nuoret saavat apua, sitä helpompi heidän ongelmiaan on hoitaa, Marttunen sanoo.

Kim Kronström pitää psykiatristen sairaanhoitajien palkkaamista Turun kouluihin ehdottoman hyvänä asiana.

– Ajatus on, että isompi osa näistä mielenterveyshäiriöistä voitaisiin hoitaa koulussa ja vain hankalimmat tapaukset päätyisivät erikoissairaanhoitoon.

Häpeä, joka on liittynyt mielenterveyden ongelmiin, on vähentynyt.

Kim Kronström

Paineet kovat jo kouluissa

Eija Tammisto on toiminut 25 vuotta äidinkielenopettajana Turun Puolalan koulussa. Tänä aikana moni asia on muuttunut. Työtahti yhteiskunnassa on kiristynyt, ja myös oppilailta vaaditaan yhä enemmän.

Tammisto korostaa, että välillä voi ottaa vähän rennommin.

– Jos annettaisiin enemmän aikaa ihan kaikenlaisten asioiden tekemiseen eikä oltaisi niin suorituspainotteisia. Vanhempien ja lasten elämään pitäisi jäädä enemmän aikaa yhdessäoloon.

Penaali
Timo Nykyri / Yle

Tammistonkin mielestä yksi asia on selvästi muuttunut: nuoret eivät häpeä mielenterveysongelmiaan samaan tapaan kuin aiemmin.

Opettajalle saatetaan avautua vaikka kesken koulupäivän.

– Osa on hyvinkin avoimia. Oppilaat saattavat kertoa ihan luokassa, minkälaisia oireita heillä on ja minkälaista apua he saavat.

Lukiolaiset uupuvat aiempaa enemmän

Nuorten yleisimmät mielenterveysongelmat, masennus ja ahdistus, ovat erityisesti tyttöjen riesa.

Tyttöjen oireilu onkin lisääntynyt poikia enemmän, mutta syytä ei tiedetä. Esimerkiksi Turun nuorisopsykiatrian potilaista tyttöjä on kaksi kolmasosaa.

– Voi olla, että yhteiskunnassa on tapahtunut jotain, jonka vuoksi tyttöjen masennus ja ahdistusoireet ovat lisääntyneet. Mielialaoireet liittyvät aika paljon siihen, kokeeko itsensä riittäväksi, Kim Kronström pohtii.

Ylilääkäri Kim Kronström.
Tyksin nuorisopsykiatrian vastuualueen ylilääkäri Kim Kronström.Yrjö Hjelt / Yle

Psykiatriaan erikoistuneen sairaanhoitajan Riikka Suomen mielestä nykynuorten mielenterveysongelmat ovat entistä monimutkaisempia.

– Usein tuntuu, etteivät perinteiset diagnoositkaan aina oikein istu, Riikka Suomi sanoo.

Suomen mukaan erityisesti koulu aiheuttaa nuorille monenlaisia paineita. Esimerkiksi itseohjautuvuus ei sovi toisille kovinkaan hyvin.

– Turun nuorisopsykiatrian poliklinikalla näkyy se, että lukiolaiset ovat aiempaa uupuneempia.