Suomen itärajan tuntumassa valtava helpotus – Euroopan suurimman järven ainutlaatuinen saaristo sai suojelun viime hetkillä: "Olimme jo lähes luopuneet toivosta"

Vain noin 30 kilometrin päässä Suomen itärajasta alkavan Laatokan ainutlaatuinen saaristo on nyt kansallispuisto. Sen luontoa uhkavaat kuitenkin metsäpalot.

Laatokka
Konstantin Bronkov.
Luontomatkailuyrittäjä Konstantin Braunkov veneilemässä Laatokalla Venäjän rantamilla Kurkijoella.Kari Kosonen / Yle

Noin viisi metriä pitkä avonainen metallivene kyntää vuonomaista Kylliäisenlahtea. Olemme Venäjällä Laatokan rannikolla, Lahdenpohjan piirissä, luovutetun Karjalan alueella.

Kylliäisenlahden pohjukassa on Vätikän kylä ja vanha suomalainen Kylliäisen talo. Talon nykyinen omistaja on Konstantin Braunkov, joka istuu veneensä perätuhdolla meitä kyydittämässä. Kylliäisenlahden upeat maisemat liukuvat ohitsemme molemmin puolin. Korkeat kalliot vaihtuvat ajoittaisiin mataliin luotoihin.

Nämä alueet kuuluvat nyt uuteen, suureen Laatokan luotojen kansallispuistoon.

– Uskon, että tänne saadaan nyt enemmän järjestystä ja pystymme säilyttämään tämän kauniin luonnon jälkipolville, Braunkov sanoo hymyillen.

Braunkov pyörittää yhdessä vaimonsa Tamaran kanssa luontomatkailuyritystä Vätikässä. Yritys tarjoaa pienimuotoista majoitusta ja veneretkiä sekä vuokraa kanootteja ja kajakkeja retkeilijöille.

Luonnon säilyminen on Konstantinille tärkeää sekä toimeentulon kannalta että henkilökohtaisesti.

– Näen tämän koko alueen kotinani, josta täytyy pitää huolta. Koti ei voi olla vain oma talo ja piha, vaan myös ympäröivä luonto. Muuten koti sijaitsee pian kaatopaikalla, Konstantin korostaa.

Maisema Laatokalta.
Kojonsaaren hiekkarantaa Laatokan luotojen kansallispuistossa.Kari Kosonen / Yle

Kansallispuisto tuli yllätyksenä

Venäjällä vietettiin viime vuonna ympäristön vuotta. Merkittäviä tekoja luonnonsuojelussa ei vuoden mittaan kuitenkaan juuri näkynyt. Kansallispuiston perustaminen vuoden lopussa tulikin jonkinlaisena yllätyksenä.

– Olimme jo lähes luopuneet toivosta, kun 28. joulukuuta Venäjän pääministeri Dmitri Medvedev allekirjoitti kansallispuiston perustamisasetuksen, Suomen luonnonsuojeluliiton Pietarissa asuva hankekoordinaattori Tuuli Hakulinen kertoo.

Medvedevin kynä jätti suuren jäljen. Luoteis-Laatokalle perustettiin 1 220 neliökilometrin suuruinen Laatokan luotojen kansallispuisto, josta runsas puolet on maa-alueita, kuten metsää, ja loput vesialueita. Suojelualue käsittää käytännössä koko luoteisen Laatokan rannikon ja vesialueen.

Laatokka kansallispuisto Laatokan luotojen kansallispuisto
Laatokan luoteisrannalle on Suomen itärajalta matkaa vain noin 30 kilometriä.Yle

Kansallispuisto alkaa Leningradin alueen ja Karjalan tasavallan rajalta etelässä ja jatkuu pohjoisessa aina Impilahdelle saakka. Se sijaitsee Lahdenpohjan, Sortavalan ja Pitkärannan piirien alueella Karjalan tasavallassa.

Suuri Suomeen verrattuna

Jylhää rannikkoa pilkkovat syvät vuonomaiset lahdet ja saaret.

– On jylhiä kalliosaaria, pienempiä luotoja ja pitkiä hiekkarantoja, Tuuli Hakulinen kuvailee aluetta.

Suvi Hakulinen
Tuuli Hakulinen käy siivoamassa Laatokan saaria.Kari Kosonen / Yle

Etelä-Suomen kansallispuistoihin verrattuna alue on jättimäinen.

– Jos vaikka vertaa Kolin kansallispuistoon, joka on 30 neliökilometriä, niin pelkkä maa-ala on 20 kertaa Kolin kansallispuiston kokoinen, Tuuli Hakulinen huomauttaa.

Suomessa vain Lapissa on Laatokan luotojen kansallispuiston mittaluokan suojelualueita (siirryt toiseen palveluun). Saaristomeren kansallispuistokin on vain noin puolet Laatokan luotojen kansallispuiston koosta.

Metsäpalot uhkaavat

Olemme tulossa Kylliäisenlahden suulle, josta avautuu upea näkymä Laatokan avonaiselle selälle. Kaukana horisontissa näkyy pienenä tummana läikkänä Valamon luostarisaari. Aallokko alkaa täällä jo tuntua. Konstantinin vene ottaa mainingit kuitenkin tottuneesti vastaan.

Kylliäisenlahden suulla on joitakin suuria saaria ja niiden välissä pienempiä luotoja. Yhden suuremman köyryselkäisen kalliosaaren laki on vain puoleksi metsän peitossa. Toinen puoli saaresta on käytännössä puuton.

– Täällä on saaria, joissa oli metsäpalo 50 vuotta sitten, eikä metsä ole vieläkään kasvanut takaisin, Konstantin Braunkov kertoo.

Metsäpalot ovatkin yhä suurempi uhka uuden kansallispuiston luonnolle. Tämä johtuu osaltaan lisääntyneestä turismista.

– Näistä paikoista on tullut yhä suositumpia uuden tien myötä. Retkeilijöitä on entistä enemmän, koska tänne on nyt helppo saapua Pietarista. Sen seurauksena roskaaminen ja maastopalot ovat lisääntyneet, Konstantin Braunkov kertoo.

Tuhoja karuilla saarilla

– Viimeisen kymmenen vuoden aikana metsäpalot ovat lisääntyneet koko ajan. Tähän on syynä lisääntynyt retkeilijämäärä ja se, että useimmat tekevät ruokansa nuotiolla. Venäjällä nuotion teko ilman maanomistajan lupaa on sallittua, Tuuli Hakulinen kertoo.

Metsäpalon sammuttaminen saarilla ja luodoilla on vaikeaa. Palojen sammuttaminen on ollut myös lähinnä vapaaehtoisten sammuttajien huolena. Tulipalot tekevät pahaa jälkeä saarilla ja luodoilla.

Maisema Laatokalta.
Saariston luonto on karua.Kari Kosonen / Yle

– Nämä ovat karuja kalliosaaria ja niemiä, jossa puusto kasvaa hyvin hitaasti uudelleen. Ravinteita on vähän, Tuuli Hakulinen sanoo.

Kansallispuiston perustamisen toivotaan tuovan lisää työväkeä metsäpalojen seuraamiseen ja sammuttamiseen.

Roskaaminen lisääntynyt

Toinen ongelma alueella on retkeilijöiden jättämät roskat. Nykyään roskahuolto on lähinnä vapaaehtoisten talkootyön varassa. Tuuli Hakulinen kuuluu ryhmään, joka lähtee syksyllä saariin keräämään roskia.

– Kierrämme saaria ja luotoja hakemassa roskia veneiden, kanoottien ja kajakkien kanssa. Kansallispuiston myötä tänne on tarkoitus tulla roskahuolto, Hakulinen kertoo.

Maisema Laatokalta.
Kansallispuiston rannat ovat hyvin säilyneet rakentamattomina.Kari Kosonen / Yle

Suosittu leirisaari

Lisääntyvä retkeilijämäärä ja roskaaminen huolestuttaa myös retkeilijöitä itseään.

Pietarilainen Sergei Mezhonov on ystäviensä kanssa viettämässä viikonloppua Kojonsaaressa Kurkijoen lähellä.

– Pidämme siitä, että tämä paikka pidetään siistinä ja roskat siivotaan täältä, Sergei Mezhonov sanoo.

Saaren on vuokrannut pietarilainen liikemies, joka aika ajoin käy itse telttailemassa saaressa. Liikemiehen vartijat pitävät saarella järjestystä ja henkilökunta korjaa esimerkiksi roskat pois. Saari on kuitenkin avoin myös muille retkeilijöille. Se onkin suosittu kauniiden hiekkarantojen, kallioiden ja metsien vuoksi.

Sateisena syyspäivänäkin alueella on kymmeniä päivä- ja telttaretkeilijöitä. Monet ihmiset ovat sienestämässä.

Sergei Mezhonov on ystäviensä kanssa käynyt saaressa jo 15 vuoden ajan. Miehillä on kolme telttaa ja sadekatos pystytettynä pitkän hiekkarannan rantatörmän taakse.

Sergei on tyytyväinen parantuneeseen tieyhteyteen Laatokalle. Samalla asia kuitenkin myös huolestuttaa.

– Toisaalta se on hyvä asia, koska itsekin tulemme autolla tänne, mutta samalla myös pelottaa, että tänne tulee liikaa ihmisiä.

Retkeilijöitä Laatokan kansallispuistossa.
Sergei Mezhonov (toinen vasemmalta) käy ystävineen Kojonsaaressa retkeilemässä.Kari Kosonen / Yle

Perustettiin viime hetkillä

Laatokan luotojen kansallispuiston alue on säilynyt pitkälti luonnontilaisena. Erämaisuus lisääntyy, mitä kauemmaksi rannikosta saaristoon edetään.

Rannat ovat alueella vielä pitkälti rakentamatta. Laatokan ympärille on kuitenkin valmistumassa hyvä tieverkosto. Sen myötä mökkiasutus olisi vääjäämättä levinnyt myös tänne. Kansallispuisto perustettiin viime hetkillä.

– Mökkejä on viime vuosina tullut lisää rannoille, vaikka sen ei pitäisi olla edes mahdollista Venäjän lainsäädännön mukaan. Rahalla kuitenkin saa, Tuuli Hakulinen sanoo.

Kansallispuiston perustaminen merkitsee, että uudisrakentaminen ja hakkuut alueella ovat nyt kiellettyjä.

– Alue jaetaan vyöhykkeisiin niin, että kaikkein luonnontilaisimmat alueet pyritään jättämään vähemmälle kulutukselle. Retkeilijävirtaa ohjataan vähemmän luonnontilaisille alueille.

Korjaus 17.2.2018 klo. 13:07: Konstantin Braunkovin sukunimi muutettu oikeaan muotoon väärästä Bronkov muodosta