Sisäilmaongelmista ja home-epäilyistä kymmeniä kyselyitä päivittäin – Mitä tehdä jos epäilee terveysriskejä vuokra-asunnossa?

Asunnon omistaja on vastuussa siitä, että asunnossa on terveellistä asua. Vuokralaisten huolet vuokrakodin sisäilmaongelmista ovat hyvin yleisiä.

sisäilmaongelmat
Toralinna
Vuokralaisen kannattaa tehdä kaikki asuntoon liittyät valitukset aina kirjallisina, neuvoo järjestöpäällikkö Pia Lohikoski Vuokralaiset ry:stä.Antti Kolppo / Yle

Vuokralaiset ry:lle tulevista puheluista viidennes koskee sisäilma-, kosteus- tai homeongelmia. Määrä on suuri ja ongelma on laaja, arvioi järjestöpäällikkö Pia Lohikoski. Yhdistyksen neuvontapuhelimeen tulee kymmeniä puheluita päivässä.

Sisäilma-asioihin neuvoja kaipaavat useimmiten pienillä yksityisillä vuokranantajilla asuvat, mutta ongelmia on myös isojen vuokranantajien, kuten Saton, Kojamon, vakuutusyhtiöiden tai vaikkapa Helsingin kaupungin vuokra-asunnoissa asuvilla.

Asunnon omistajalla on vastuu siitä, että asumisolosuhteet ovat terveelliset. Asumisolosuhteista säädetään yksityiskohtaisesti asumisterveysasetuksessa. (siirryt toiseen palveluun)

Huoneenvuokralain (siirryt toiseen palveluun) mukaan vuokralaisella on oikeus vuokranalennukseen tai vapautukseen vuokrasta, jos asunto ei ole siinä kunnossa kuin se vuokrasopimuksen allekirjoittamisen hetkellä oli. Korvausta voi hakea, jos asunnossa on jotain vikaa, kuten terveyshaitta, tai jos asukkaalle koituu oleellista haittaa asuntoa kunnostettaessa.

– Vuokranalennuksen määrälle ei ole taulukkoa, vaan siitä neuvotellaan aina vuokranantajan kanssa. Me neuvomme vuokralaisia sen perusteella, millaisia vuokranalennuksia aiemmin vastaavissa tilanteissa vuokralaiset ovat saaneet, sanoo Lohikoski.

Ilmoita epäilystäsi heti vuokranantajalle

Huoneenvuokralaki määrää, että vuokralaisen on ilmoitettava havaitsemastaan puutteesta tai viasta heti, kun hän huomaa sen.

– Ensimmäinen askel sisäilmaepäilyissä on se, että vuokralainen tekee ilmoituksen vuokranantajalle kirjallisena, Lohikoski sanoo.

Kaikki reklamaatiot ja havainnot kannattaa aina tehdä kirjallisena, jotta tarvittaessa vuokralainen voi todistaa, mistä lähtien hänelle on koitunut haittaa ja mistä lähtien hänellä on oikeus mahdolliseen vuokranalennukseen, vuokrasta vapautumiseen tai muihin vahingonkorvauksiin.

Vuokralaisella on oikeus hakea korvauksia takautuvasti jopa kolmen vuoden ajalta. Lohikosken mukaan korvauksia voidaan maksaa vain siitä ajankohdasta lähtien, kun vuokralainen on todistettavasti ilmoittanut vuokranantajalle epäilemästään terveyshaitasta.

Haitta pitää myös osoittaa toteen: pelkkä epäilys ei riitä.

Kutsu kotiisi terveystarkastaja

Jos vuokralainen epäilee puutteellista ilmastointia, kosteusvaurioita tai vaikka hometta, eikä vuokraisäntä ryhdy toimenpiteisiin, vuokralainen voi kutsua paikalle kunnan terveystarkastajan.

– Terveystarkastaja on viranomainen ja häneltä saadun todistuksen kanssa voi lähteä viemään asiaa eteenpäin, Lohikoski sanoo.

Jos vuokralainen saa terveystarkastajalta lausunnon, että asunnossa saattaa olla terveyshaitta, sen perusteella voi hakea vuokranalennusta tai vuokrasuhteen purkamista.

– Kannattaa ottaa myös valokuvia, jos kotona on ihan näkyvää hometta.

Lohikoski kertoo, että jotkut vuokralaiset ovat teettäneet omalla kustannuksellaan tarkempia tutkimuksia, jos he ovat olleet varmoja terveyshaitasta.

– Jos tutkimuksissa ei löydy mitään, kustannukset jäävät vuokralaisen maksettaviksi, mutta jos näyttöä terveyshaitasta löytyy, silloin voi vaatia vuokranantaja ryhtymään korjaustoimenpiteisiin tai hakea vuokranantajalta korvauksia tai vuokrasuhteen purkamista.

Lohikoski muistuttaa, että jos vuokralainen on omasta terveydestään huolissaan, niin asunnosta kannattaa muuttaa pois, jos se on mahdollista. Korvauksia voi hakea myöhemminkin.

Ota yhteyttä kuluttajariitalautakuntaan

Jos vuokralainen ei pääse vuokranantajan kanssa sopimukseen vuokrista tai vahingonkorvauksista, hän voi viedä asian kuluttajariitalautakunnan ratkaistavaksi.

– Kuluttajariitalautakunnassa on hyvin paljon tällaisia riita-asioita käsiteltävänä, ja niitä ratkaistaan siellä niin vikkelästi kuin mahdollista, Lohikoski sanoo.

Kuluttajariitalautakunnan käsittely on kirjallinen eikä maksa mitään. Kuluttajariitalautakunta tekee aineiston perusteella suosituksen asian ratkaisemiseksi. Se ei siis sellaisenaan velvoita vuokranantajaa korvauksiin.

– Kuluttajariitalautakunnan ratkaisusta on se hyöty, että jos asiaa joudutaan käsittelemään käräjillä, lopputulos vastaa yleensä kuluttajariitalautakunnan päätöstä, sanoo Lohikoski.

Jos teitä on monta, ottakaa yhteyttä kuluttaja-asiamieheen

Jos samassa talossa on monta vuokralaista, joilla on samansuuntaisia vaatimuksia, he voivat lyödä hynttyyynsä myös yhteen ja kääntyä kunnan kuluttajaneuvojan puoleen vaatimuksineen.

Kuluttaja-asiamies voi panna vireille ryhmäkanteen (siirryt toiseen palveluun)ja toimia ryhmän edustajana, jos asiaa aletaan käräjillä käsitellä.

Lohikosken mukaan kiistat ratkeavat usein jo neuvotteluvaiheessa, eikä ryhmäkanteita vuokra-asioissa ole Suomessa käsitelty käräjillä asti.

Jos epäilet rikosta, ota yhteyttä poliisiin

Vuokralainen voi ottaa ääritapauksessa yhteyttä myös poliisiin, jos hän epäilee, että vuokranantaja on syyllistynyt rikokseen, esimerkiksi petokseen vuokraamalla asuntoa parempikuntoisena kuin se todellisuudessa on.

– Kyllä me joskus myös neuvomme vuokralaista ottamaan yhteyttä poliisiin, jos hän epäilee vaikka petosta, koska silloin ollaan jo rikoslain puolella, sanoo järjestöpäällikkö Lohikoski.

Hän muistuttaa, että vuokralaisen täytyy osoittaa väitteensä toteen tutkimustuloksilla ja omilla todistusaineistoillaan.

– Mutta toisaalta kyllä toisen ihmisen terveyden tahallinen vaarantamien ja petos voivat johtaa syytteeseen, sanoo Lohikoski.

"Sairauksille ei ole määritelty hintaa"

On vaikeaa osoittaa asukkaan mahdollisten sairauksien tai oireiden johtuvan huonosta sisäilmasta. Toki vuokranantajalta voi yrittää pyytää vuokranalennusta terveyssyihin vedoten.

– Mahdolliset terveydelliset haitat ovat hankalia: sairauksille ei ole määritelty hintaa. Mutta jos oireita on vuokra–asunnossa asumisesta tullut, niin tietääkseni ainakin lääkärikustannuksista on haettu vuokranantajalta korvauksia, sanoo Lohikoski.

Jos huonekalut ja vaatteet ovat menneet vaikkapa homeen takia pilalle huoneistossa, vahingonkorvauksia voi toki yrittää hakea vuokranantajalta, jos vuokralainen voi osoittaa asian tuottamuksellisuuden.

– Harva vakuutusyhtiö korvaa pilalle mennyttä irtaimistoa, sanoo Lohikoski.

"Vuokranantaja ei voi vedota rakennuksen ikään"

Kiinteistön omistaja on vastuussa omaisuutensa pitämisestä kunnossa. Lohikosken mukaan talon tai asunnon ikä ei vapauta vastuusta, eikä vuokranantaja voi syyttää rakennuksen ikää, jonkun tietyn aikakauden rakennustapaa tai olosuhteita siitä, että asunto on huonossa kunnossa.

– Jos asunnon kosteusvauriot johtuvat vaikkapa vesivahingosta, se ei ole luonnollista kulumista ja vahingon aiheuttamien vaurioiden korjaaminen kuuluu omistajalle. Silloin ei voi vedota rakennuksen ikään.

– Luonnollinen kuluminen on esimerkiksi sellaista, että vaikka astianpesukone on tullut tiensä päähän ja se pitää uusia.

Asunnoissa ei saa olla liian kylmä eikä liian kuuma

Kun esimerkiksi työpaikoilla ja kouluissa sisäilmasta määrätään työsuojelulaissa, asumisen terveellisyydestä vastaa asetuksen mukaan omistaja.

Jos asunnossa on liian kylmä, vuokranantajan on lisättävä lämmitystä. Jos asunnossa on liian kuuma, vuokranantajan tulee huolehtia viilennyksestä.

Asumisterveysasetus (siirryt toiseen palveluun)määrää yksityiskohtaisesti muun muassa asunnoin lämpötiloista, siitä millainen on riittävä ilmanvaihto ja miten kosteaa asunnossa saa olla.

Asetuksen määräykset ovat siinä mielessä ehdottomia, että vuokralaisen ei tarvitse osoittaa niiden rikkomisen aiheuttaneen esimerkiksi kosteusvaurioiden pahenemista tai homeiden syntyä.

Jos asumisolosuhteet eivät täytä asetuksen vaatimuksia, niiden katsotaan jo sellaisenaan olevan terveysriski. Liian kuumasta tai kylmästä on asunnosta on Lohikosken mukaan oikeus vaatia vuokranalennusta.

– Lämmityskaudella eli talvella lämpötilan on oltava asunnoissa vähintään 18 astetta. Jos asunnossa on kylmempää, se on terveyshaitta. Kesällä lämpötila saa olla korkeintaan 32 astetta. Jos lämpöä on yli 33 astetta, asunnossa on liian kuuma, Lohikoski sanoo.

Jälleen kerran: vuokralaisen kannattaa kirjata lämpötilat ylös, jos hän joutuu joskus todistamaan vuokranantajalle tai vaikka terveystarkastajalle, että asunnossa on ollut pidemmän aikaa liian kylmä tai kuuma.

Jos vuokralainen epäilee asunnossa olevan liian kuuma tai kylmä, hänen kannattaa alkaa pitää päiväkirjaa lämpötiloista. Mittari täytyy asettaa keskelle huonetta ja lämpötilat mitata eri kellonaikoihin eli vaikkapa aamuin illoin ja ottaa valokuva päivämäärineen mittarista.

Vuokranantajan velvollisuuksiin kuuluu siis hankkia paukkupakkasilla pattereita tai kesähelteillä vaikkapa tuulettimia, vaikka vuokranantaja ei voi vaikuttaa luonnonilmiöihin.

Irtisanotut asukkaat syyttävät vuokranantajaa sisäilmaongelmien peittelystä: "Sato on valehdellut meille päin naamaa vuosikausia"

Vuokralaiset saavat lähtöpassit Toralinnasta – Asukkaiden mukaan Sato tiesi historiallisen talon surkeasta kunnosta vuosia

Joukko Kätilöopistolla sairastuneita kätilöitä hakee lähes miljoonan euron korvauksia – Viimeinen työvuoro vei Tanja Mäkisen sairaalaan

Oulun tragedia vei yhtäkkiä terveyden kymmeniltä poliiseilta, myös Timo Mälliseltä – tapaus kiteyttää kaiken siitä, miksi sisäilmaongelmia ei saada Suomessa kuriin

Sisäilmaongelmat haittaavat jo poliisin arkityötä ympäri Suomea – viimeksi Vantaalla 50 poliisia pakeni väistötiloihin