Moilaset muuttivat toiselle paikkakunnalle, kun tytär sairastui koulun sisäilmasta – uudessa hirsikoulussa oireet helpottuivat

Moilasen perheen tytär sairastui koulun huonosta sisäilmasta. Perhe muutti toiselle paikkakunnalle, että lapset pääsisivät hirsikouluun.

sisäilmaongelmat
Pudasjärven hirsikampus.
Moilasen perhe muutti Pudasjärvelle sen hirsikoulun vuoksi.Petri Illikainen

Oululaisen Maija Moilasen viisihenkinen perhe on joutunut lähtemään sisäilmapakolaiseksi Pudasjärvelle. Oulussa testailtiin tuloksetta jopa neljää eri koulua, mutta perheen tyttären sisäilmaoireet vain pahenivat.

– Kun tuli tämä kouluongelma, oli ajatuksena heti, että voi kun pääsisimme Pudasjärvelle, kun siellä on se hirsikoulu, Maija Moilanen kertoo.

Perhe asuu nyt hirsitalossa lähellä Pudasjärven hirsikampusta, jonka rakentamisella ratkottiin Pudasjärven koulujen sisäilmaongelmia.

Moilaset ovat sisäilmaoireiden vuoksi joutuneet luopumaan myös esimerkiksi kaikista kodin huonekaluista, joihin on tarttunut herkistäviä aineita.

– Lapset käyvät nyt hirsikoulussa. 11-vuotiaan tyttären oireet ovat alkaneet hieman helpottaa, mutta hän on yhä niin pahasti altistunut, että ei kestä esimerkiksi vieraan ihmisen tuoksuja, voimakkaita pesuaineita, kemikaaleja tai hometta.

Maija Moilanen seisoo Pudasjärven hirsikoulun edustalla.
Maija Moilanen muutti perheineen Pudasjärvelle hirsikoulun perässä. Uudessa koulussa Moilasen tyttären sisäilmaoireet ovat alkaneet helpottaa.Paulus Markkula / Yle

Perheellä on ollut vaikeaa saada ulkopuoliset ymmärtämään ahdinkoa, johon sisäilmaoireet johtavat. Edelleenkään kaikki eivät usko, että huonosta sisäilmasta johtuvat oireet ovat raastavia sairauksia.

– On se ollut rankkaa, kun omaisuus lähtee ja lapsi on tosi sairas, Moilanen huokaisee.

Moilasen mukaan Pudasjärvellä perheen sisäilmaongelmiin on suhtauduttu ymmärtäväisesti. Esimerkiksi hirsikouluun pääsy varmistui lääkärintodistuksella, ja opettajat auttavat oppimateriaalien kopioinnissa, jos kirjat aiheuttavat yliherkkyysoireita.

Sisäilmaongelmattomat koulut kiven alla

Monet kunnat painivat tällä hetkellä koulujen sisäilmaongelmien kanssa. Hengitysliiton projektikoordinaattori Kiti Haukilahden mukaan yksi syy tähän on, että osa julkisista rakennuksista on tullut elinkaaressaan siihen vaiheeseen, että ne pitää peruskorjata. Joskus korjaustarve on niin suuri, että on järkevämpää rakentaa kokonaan uusi rakennus.

– Kun lapsi vaihtaa koulua toiseen kuntaan, joutuu lähettävä kunta maksamaan vastaanottavalle kunnalle kotikuntakorvausta. Lisäksi tulee haasteita koulukyytien järjestämisessä ja kustantamisessa.

Siitä, miten usein lapset siirtyvät toisen asuinalueen tai paikkakunnan kouluun oman koulun sisäilmaongelmien vuoksi, ei ole tarkkaa tietoa. Sekä Haukilahti että OAJ:n työelämäasiamies Riina Länsikallio kertovat, että sitä tapahtuu kuitenkin muuallakin kuin Oulun seudulla.

– Kuulemme aina välillä tilanteista, joissa perhe on vaihtanut lapsen koulua sisäilmaongelmien vuoksi. Tilastotietoa vaihtamisen yleisyydestä, tai siitä, tapahtuuko sitä nyt enemmän kuin aiemmin, ei ole, Haukilahti sanoo.

Vanhempainliiton toiminnanjohtaja Ulla Siimes kertoo, että heille on tänä vuonna tullut muutama yhteydenotto liittyen muuttamiseen sisäilmaongelmien takia.

– Mutta arkikokemukseni mukaan se on vain jäävuoren huippu.

Vanhemmat jopa kertovat suoraan, että ovat valmiita vaihtamaan asuinpaikkaa turvatakseen lapsille terveelliset tilat

Mika Penttilä

Siimeksen mukaan muuttojen määrässä on alueellisia eroja paljon, sillä kunnilla on hyvin erilaisia tapoja ratkaista sisäilmasta oirehtivien tai sairastuneiden lasten opetusjärjestelyt.

Siimes kertoo, että osa kunnista ovat valmiita etsimään puhtaita tiloja kunnan muista kiinteistöistä tai jopa kahviloista ja tarjoamaan oppilaille opetusta näissä tiloissa.

– Osa kunnista ei ole valmiita tekemään juuri mitään erityisjärjestelyjä, jolloin vanhemmat tekevät ratkaisunsa itse. Lapset joutuvat todella eriarvoiseen asemaan asuinpaikkakunnastaan riippuen.

Vanhemmat ovat Siimeksen mielestä aikaisempaa tietoisempia sisäilman lapsilleen aiheuttamista ongelmista. Hän ajattelee, että vanhemmat osaavat myös aiempaa paremmin yhdistää erinäisiä oireita sisäilman aiheuttamaksi esimerkiksi oirepäiväkirjojen avulla.

Siimes kertoo, että osa koulun vaihdoista tehdään kunnan kanssa yhteistyössä, jos oma koulu aiheuttaa oireita. Joskus kunta on valmis jopa siirtämään pahasti oireilevan tai sairastuneen lapsen naapurikuntaan puhtaisiin tiloihin. Tällöin perhe voi jäädä asumaan omalle kotipaikkakunnalleen, mutta järjestää tavalla tai toisella kuljetuksen lapselle.

– Meillä on valitettavasti kuntia, joissa terveellisiä koulutiloja ei tahdo olla lainkaan. Tämä saattaa olla lapsiperheille este muuttaa kyseiseen kuntaan.

Huolestuneet vanhemmat sisäilmashoppailevat

Ylen selvityksen mukaan noin joka kymmenes oppilas käy koulua väistötiloissa tänä syksynä. Ylivoimaisesti yleisin syy väistötilojen käytölle ovat koulurakennuksen sisäilmaongelmat.

Oulu on väistötiloihin sijoitettujen oppilaiden lukumäärissä valtakunnallista kärkikastia. Tällä hetkellä väistötiloissa opiskelee 1 730 peruskoululaista. Ensi vuonna määrä tulee kasvamaan 2 500 oppilaaseen.

Väistötiloihin on eri syistä turvauduttu myös muun muassa Haapajärvellä, Haapavedellä, Iissä, Kuusamossa, Limingassa, Pyhäjoella, Taivalkoskella ja Ylivieskassa.

Oulu ei kuitenkaan ole ainoa kaupunki, joka kamppailee sisäilmaongelmien kanssa. Esimerkiksi Espoossa väistötiloissa opiskelee 3 483 oppilasta, Lahdessa 3 140 ja Helsingissä 2 706.

Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilän mukaan Oulun kaupunki vuokraa ja rakentaa väistötiloja etenkin sisätilaongelmien vuoksi, mutta myös silloin, kun asuinalueen lapsimäärä kasvaa yli ennusteiden. Näin on käynyt esimerkiksi Metsokankaalla, jossa uudehkon pääkoulun ja vuokratilojen viereen rakennetaan jo toista lisäkoulua.

Metsokankaan koulu on saanut useita lisärakennuksia kymmenessä vuodessa.
Metsokankaan koulun viereen joudutaan rakentamaan lisäkoulu suuren oppilasmäärän takia.Paulus Markkula / Yle

Oulun kaupunginvaltuustossa kiistellään vuosittain kouluverkon tiivistämisestä ja uusien koulujen rakentamisesta.

– Lapsiperhebuumi ei ole ongelma, se on positiivinen asia. Se osoittaa, että Oulun kaupunki kehittyy ja kasvaa. Kyllä isompi ongelma on sisäilmaongelmat.

Vanhempien halu siirtää lapsiaan paremman sisäilman kouluihin on Mika Penttilän mukaan pantu merkille Oulun opetustoimessa.

– Vanhemmat jopa kertovat suoraan, että ovat valmiita vaihtamaan asuinpaikkaa turvatakseen lapsille terveelliset tilat, Penttilä vahvistaa.

Kuntaliiton tilapalvelupäällikkö Jussi Niemi uskoo, että palvelujen, ja rakennusten, kuten koulujen sekä päiväkotien hyvä kunto kiinnostaa vetovoimatekijänä uusia asukkaita. Sisäilman vaikutusta muuttoliikkeeseen ei kuitenkaan ole tarkemmin tutkittu.

– Ei ole poissuljettua, että palvelurakennusten huono kunto ja kuntapalveluiden heikko laatu vaikuttaisi ihmisten muuttohalukkuuteen yksittäisissä tapauksissa, Niemi pohtii.

Paksua hirttä ja tiiltä seiniin

Puhdasta sisäilmaa tavoitellaan hirsikoulujen lisäksi massiivisilla tiilirakenteilla, kuten parhaillaan Oulun Metsokankaan koulurakennushankkeessa. Saksalaista tiilikeksintöä arvostetaan samasta syystä kuin massiivista hirttä: niistä puuttuvat kosteuden tiivistymisen kannalta ongelmalliset kerrosrakenteet.

Liikelaitos Oulun Tilakeskuksen johtaja Jouko Leskinen kokee, että uusissa kouluissa isoja sisäilmaongelmia on harvoin.

– Tällä hetkellä ongelmat ovat vanhoissa kouluissa. Niissä on rakennevikoja tai sitten vain liikaa oppilaita luokkatiloissa.

Leskisen mukaan koulujen peruskorjausten ja uusien väistötilojen rakentamisen tarve ylittää selvästi käytettävissä olevat voimavarat.

– Tällä hetkellä resurssit eivät riitä. Olemme joutuneet viivästyttämään hankkeita. Se raha, jonka saamme Oulun kaupungilta käyttöön, on liian pieni näiden ongelmien ratkaisuun, Jouko Leskinen arvioi

Lue lisää:

Tämän talon lattiaan ei muovimattoja liimata – Lahti laati tiukat säännöt koulujen rakentamiselle

Professori toivoo tiukempaa ilmanvaihdon ohjeistusta: Pari letkua ja mittari voivat pelastaa koulut sisäilmaongelmilta

48 000 suomalaista lasta käy koulua väistötilassa: "Hyvää tässä on se, että nyt koulu ei ole homeessa" – Katso oman kuntasi tilanne