Suot kiinnostavat eteläpohjalaisia – soiden käyttöä pohtivaan kansalaisraatiin tuli osallistujaryntäys

Raati ottaa kantaa parhaillaan nähtävillä olevan Etelä-Pohjanmaan kolmannen vaihemaakuntakaavan linjauksiin.

suot
Turpeennostoa Seinäjoen Kurjennevalla.
Turpeennostoa Seinäjoen Kurjennevalla heinäkuussa 2018.Anna Wikman/Yle

Etelä-Pohjanmaan soiden käytön linjauksia ja vaikutuksia pohtivaan kansalaisraatiin on valittu 15 jäsentä. Ilmoittautuneita raatiin oli 37.

– Ilmoittautuneita tuli paljon enemmän kuin olimme arvioineet. Kiitoksia kaikille mukaan hakeneille, iloitsee ympäristösuunnittelija Mari Väänänen Etelä-Pohjanmaan liitosta.

Raati liittyy Etelä-Pohjanmaan kolmannen vaihemaakuntakaavan valmisteluun. Kaavaehdotus (siirryt toiseen palveluun) on hyväksytty maakuntahallituksessa ja se on julkisesti nähtävillä lokakuun 12. päivään saakka.

Kaavan yhtenä keskeisenä tavoitteena on sovittaa yhteen turvetuotannon ja suoluonnon suojelun tarpeet. Raadilta toivotaan mietittyjä ja perusteellisia kannanottoja kaavaehdotuksen tavoitteisiin ja aluevarauksiin.

Suomen ympäristökeskus ja Etelä-Pohjanmaan liitto haastoivat kansalaisia ilmoittautumaan raatiin syyskuun alussa. Mari Väänäsen mukaan innostus raatia kohtaan kertoo siitä, että suot ja soiden käyttö ovat eteläpohjalaisille tärkeä asia.

Erilaisia näkemyksiä tasapuolisesti

Syyskuun viimeisellä viikolla ensimmäistä kertaa kokoontuvaan raatiin valitut henkilöt edustavat eri ikäryhmiä ja myös erilaisia näkemyksiä siitä, miten soita pitäisi käyttää. Joukossa on sekä niitä, jotka painottavat soiden suojelua että niitä, jotka painottavat turvetuotantoa.

– Hakijoiden näkemyksiä kartoitettiin muutaman monivalintakysymyksen avulla ja sillä tavalla saatiin koottua raati, jossa erilaisia näkemyksiä on edustettuna tasapuolisesti, sanoo Väänänen.

Väänäsen mukaan tavoitteet raadin kokoamisessa toteutuivat siinäkin mielessä, että ilmoittautuneiden joukossa oli mukavasti ihan tavallisiakin eteläpohjalaisia eikä pelkästään niitä, joilla on esimerkiksi ammattiin perustuvia intressejä.

Myös maantieteellisesti raatiin saatiin kattavuutta. Suurin osa raatilaisista on Seinäjoelta tai naapurikunnista, mutta edustajia on myös maakunnan itä- ja länsiosista.

Mari Väänänen on tyytyväinen raatiin. Vain se, että naisia ei saatu tasapuolisesti mukaan, on pieni miinus.

Raati on osa kokeiluhanketta, jossa testataan uusia osallistumistapoja yhdessä Suomen ympäristökeskuksen kanssa.