Miksi lapset lihovat? Kysyimme asiantuntijoilta, kenen syy se on ja mitä on tehtävissä

Kysyimme kahdeksalta lääketieteen ja ravitsemuksen huippuosaajalta, kuka on pääsyyllinen lasten alati kasvavaan lihavuusepidemiaan Suomessa.

lasten ja nuorten ylipaino
lapsi mittaa vatsanympärystään
Vaikka asiantuntijoiden näkemykset pääsyyllisestä vaihtelevat, ovat kaikki yhtä mieltä siitä, että kodin merkitys lapsen painonhallinnassa on aivan ratkaiseva.AOP

"Sulla on iso maha!"

Kuusivuotias peilailee itseään saunan jälkeen. Eskarikaverin aamuinen möläytys on jäänyt mieleen kummittelemaan.

Lapsi on hämillään, kasvattaja tuntee surua ja piston sydämessään. Miten tässä näin kävi? Kenen syy on, että lapseni on ylipainoinen?

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkija Heli Kuusipalon mukaan ylipainoisen lapsen kasvattajan ei pidä ottaa liikaa syyllisyyden taakkaa harteilleen, mutta peiliin on syytä katsoa.

Lasten vanhemmat ovat Kuusipalon mielestä fiksuja, mutta heidän huomionsa keskittyy vääriin asioihin.

– Yksittäisten ruoka-aineiden välttelyn sijasta pitäisi keskittyä elintapoihin kokonaisuutena.

Pyysimme useita suomalaisia ravitsemusasiantuntijoita, tutkijoita ja lääkäreitä (lista jutun loppupuolella) vastaamaan kysymykseen: Kenellä on pääasiallinen vastuu lasten ylipaino-ongelmasta Suomessa, yhteiskunnalla vai kodilla?

Asiantuntijoiden vastaukset jakaantuivat tasaisesti kahtia. Tässä jutussa he perustelevat kantansa ja kertovat, mitä asialle pitäisi tehdä.

Pääsyyllinen: koti

Ravitsemusasiantuntija Patrik Borg huokaisee puhelimessa. Hänen mukaansa mukaan lasten lihomisongelmaan haetaan usein liian yksinkertaisia vastauksia, kuten tiettyjen ruoka-aineiden välttelyä tai yksittäisiä liikuntasuorituksia.

Lihomisen taustat liittyvät Borgin mukaan perheiden hyvinvointiin: jaksetaanko olla vanhempia, asettaa rajoja ja kannustaa lapsia terveellisiin elämäntapoihin. Aikuisten pitäisi pitää yllä perheen terveellistä elämänrytmiä ja toimia itse esimerkkinä.

– Olisi helppoa puhua limuista ja liikkumattomuudesta.

Borgin mielestä ei ole mysteeri, että lapset lihovat. He nukkuvat entistä vähemmän ja yleinen aktiivisuus on laskenut, vaikka kuntoliikuntaa harrastetaan enemmän kuin ennen.

Syömisessäkin on parannettavaa. Iso yksittäinen ongelma Borgin mielestä on napostelukulttuurin yleistyminen ja kasvisten vähäisyys.

– Suomalaisten perheiden ateriarytmit hajosivat jo 1990-luvulla.

Lapsi ottaa muffinssia pöydältä.
Esimerkiksi Nokian kaupunki antoi tänä syksynä päiväkodeilleen "vahvan suosituksen" luopua ylimääräisestä sokerista.AOP

Pikkulapsena kotona opitut mallit ja toimintatavat pysyvät valintojen taustalla loppuelämän, muistuttaa ravitsemustieteen lehtori Raisa Valve Helsingin yliopistosta.

Kodeissa pitäisi puhua myönteisesti kouluruuasta ja -liikunnasta sekä kannustaa syömään terveellisesti.

– Aikuisten on tärkeää muistaa toimia itse esimerkkinä.

Valveen mielestä lapset pitää saada aidosti haluamaan terveyttä edistäviä asioita, kuten liikuntaa ja kasviksia.

– Niistä pitää tehdä iloisia ja ihan tavallisia asioita, sen sijaan että korostetaan niiden terveellisyyttä.

Lastenendokrinologian erikoislääkäri Marja-Terttu Saha Tampereen yliopistollisen sairaalan lastenklinikalta kohtaa työssään ylipainoisia lapsia ja heidän perheitään. Hän on erikoistunut diabeteksen hoitoon.

Sahan mukaan ylipainoisia lapsia tulee erikoislääkärin hoidettavaksi koko ajan enemmän. Yleisin syy on yksinkertaisesti se, että lapsi syö enemmän kuin kuluttaa.

– Hyvin harvoin ylipainon syynä on sairaus. Omalla urallani tällaisia tapauksia on arviolta yksi sadasta.

Sahan mukaan lasten ylipainoa ja lihavuutta on pyritty medikalisoimaan ja ratkaisemaan lääketieteen keinoin sen sijaan, että peräänkuulutettaisiin arjessa toteutuvia ja pysyviä elämäntapamuutoksia.

Saha näkee muutosta parempaan siinä, että ihmiset ovat valmiimpia ottamaan vastaan neuvoja.

– Tietenkin osa odottaa, että joku korjaa ongelman pois päiväjärjestyksestä. Ja sitten petytään.

Saha tiedostaa, että ympäröivä yhteiskunta vaikuttaa ihmisten valintoihin, mutta lopullinen terveen elämän perusta on kotona ja perheen tekemissä ratkaisuissa.

– En halua syyllistää vanhempia, he kyllä tekevät sen ihan itse.

Ratkaisut:

Marja-Terttu Saha

Patrik Borg

Raisa Valve

Otetaan puheeksi jo neuvolassa

Rajoitetaan ruutuaikaa

Terveelliset naposteltavat tarjolle

Tuetaan perheitä alusta asti

Huolehditaan riittävästä unesta

Ruualla ei palkita tai lohduteta

Kannustetaan lapsia liikkumaan leikin varjolla

Vanhemmat näyttävät esimerkkiä

Opetetaan nauttimaan hikoilusta

Pääsyyllinen: yhteiskunta

Lasten lihomiseen vaikuttavat monet muutkin seikat kuin se, mitä kotona syödään ja millaista esimerkkiä kasvattajat lapselleen näyttävät. Monet ulkoiset paineet vaikuttavat siihen, mihin suuntaan suomalaislasten painokäyrä osoittaa.

Sisätautien erikoislääkäri, professori, Pertti Mustajoki on sitä mieltä, että muutamat terveelliset ateriat eivät riitä, kun tarjolla on herkkuja ja houkutuksia.

– Ylipainoisten aikuisten ja lasten määrä Suomessa kasvaa, vaikka ihmisiä on parikymmentä vuotta valistettu terveellisestä ruoasta.

Mustajoen mukaan nykyisen runsaan ja houkuttelevan ruokaympäristön vaikutus on etenkin lapsiin voimakas. Ajoittain tarjotut terveelliset ateriat eivät riitä kumoamaan houkutusten vaikutusta.

En halua syyllistää vanhempia, he kyllä tekevät sen ihan itse.

Marja-Terttu Saha

– Murrosikäiset lapset ovat erityisen alttiita nykyisen ruokamaailman negatiivisille ilmiöille. Heitä tulisi suojella liikakaloreilta laeilla ja säädöksillä.

Myös palkittu lastentautien erikoislääkäri, LT, Antti Saari näkee ympäristön vaikutuksen suurena. Saaren mukaan perheet ovat usein neuvottomia energiatiheän, maksimikokoa suosivan ja helppouteen perustuvan elintarviketarjonnan edessä.

– Lisäksi yleinen autoistuminen, arkiliikunnan väheneminen ja perheiden kiireet johtavat epäterveeseen kierteeseen.

Saari muistuttaa, että lihavuus on voimakkaasti perinnöllinen ominaisuus ja tätä ominaisuutta kantaa suuri joukko suomalaisia.

– Tällöin lihomista suosiva yhteiskunta on vaaraksi asukkailleen.

Lapsiperheasiantuntija Anne Kuusisto Sydänliitosta kehottaa vanhempia olemaan armollisia itselleen. Kuusiston mukaan markkinoinnin ja elinkeinoelämän vastuuta ei ole nostettu lihavuuskeskustelussa tarpeeksi esiin.

– Vaatii hyvät voimavarat pysyä normaalipainoisena tässä yhteiskunnassa ja ajassa.

Kuusisto myöntää vanhemmilla olevan iso vastuu lapsen hyvinvoinnista, mutta ei halua syyllistää koteja.

– Se ei tutkitusti ole vaikuttava tapa edistää terveyttä.

Ratkaisut:

Pertti Mustajoki

Antti Saari

Anne Kuusisto

Sokeripitoisten juomien hintaa nostetaan verotuksella

Epäterveellisen ravinnon saatavuuden merkittävä vähentäminen verotuksella

Ylipainon näkeminen muunakin kuin elintapoihin liittyvänä haasteena

Energiatiheysvero suoraan pakkauksista syötäville energiatiheille tuotteille

Lasten liikunnan lisääminen koulun aikana ja sen jälkeen

Lapsille suunnatun markkinoinnin rajoittaminen

Kielletään epäterveellisten ruokien mainostaminen lapsille

Kaavoitus hyötyliikuntaa tukevaksi

Epäterveellisten tuotteiden veronkorotukset

Myös aivokemialla osuutensa lihomisessa

Lihavuuden juurisyystä vallitsee vankka yksimielisyys: energiaa tulee sisään enemmän kuin kuluu. Harvoissa tapauksissa kyseessä on sairaus tai oireyhtymä, mutta useimmiten syy on kiusallisen yksinkertainen.

Se, miksi syömme enemmän kuin kulutamme, on taas hyvin monimutkainen vyyhti.

Yhden näkökulman tarjoaa aivotutkimus. Turun yliopiston PET-keskuksessa on tutkittu jo vuosia lihavuuden ja aivojen toiminnan yhteyttä. Löydökset ovat kiinnostavia, kertoo apulaisprofessori Lauri Nummenmaa.

Syöminen vapauttaa aivoissa tiettyjä välittäjäaineita (dopamiini ja opioidit), jotka tuottavat mielihyvää ja kannustavat jatkamaan mielihyvää tuottavaa toimintaa. Toisin sanoen aivomme palkitsevat meitä syömisestä.

Ongelmia tulee siinä vaiheessa, kun ihminen syö liikaa ja reseptorit ylikuormittuvat. Tällöin ne aliherkistyvät ja vaativat entistä enemmän ruokaa tyydyttyäkseen.

– Syntyy vaarallinen noidankehä.

Nummenmaa muistuttaa, että välittäjäainemuutokset vaativat syntyäkseen ylensyöntiä, joten ne eivät ole lihomisen syy vaan seuraus.

Lihavuus on aivoille myös muilla tavoilla haitallista, Nummenmaa kertoo. Lihominen vaikuttaa aivokudokseen ja tutkimuksissa on paljastunut, että ylipainoisilla ihmisillä on vähemmän aivojen harmaata ainetta kuin normaalipainoisilla.

– Muutokset aivoissa liittyvät matala-asteiseen tulehdusreaktioon ylipainoisen ihmisen kehossa. Harmaan aineen vähäisyys voi vaikuttaa kognitioon, eli ihmisen kykyyn vastaanottaa ja käsitellä tietoa.

Lihavuudesta seuraa isoja ongelmia

Lihavien 12–18-vuotiaiden lasten ja nuorten määrä on kolminkertaistunut Suomessa viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Tuoreimpien tilastojen (siirryt toiseen palveluun) mukaan neljännes 2–16 vuotiaista pojista ja 16 prosenttia tytöistä on ylipainoisia.

Lapsuuden ylipaino ennakoi aikuisiän lihavuutta ja lisää esimerkiksi valtimotaudin, rasvamaksan, astman ja uniapnean riskiä.

Lisäksi lihavien lasten elämänlaatu voi kärsiä, kun terveys, fyysinen ja sosiaalinen toimintakyky heikkenevät. Myös ulkomuotoon liittyvä elämänlaatu on lihavilla lapsilla usein huonompi kuin muilla lapsilla.

Lihavuus vaikuttaa salakavalasti lapsen psyykeeseen: psyykkiset ongelmat voivat aiheuttaa ylipainoa ja toisaalta ylipaino voi johtaa psykososiaalisiin ongelmiin.

Mutta kuka sitten on lihava?

Ylipainoisuuden määrittely on mutkikasta ja sopimusasia, toteaa THL:n Heli Kuusipalo. Kuusipalo kuuluu Käypä hoito -työryhmään, joka päivittää nykyiset suositukset.

Esimerkiksi tarkkoja rajoja sille, milloin liiallinen rasvakudos aiheuttaa lapselle terveyshaittoja, ei ole. Myös lasten ja nuorten painon systemaattinen seuranta puuttuu.

– Seurannalle olisi tarvetta ja sellaisesta on jo suunnitelmia olemassa.

Osallistu keskusteluun lasten lihavuuden syistä ja seurauksista. Ravitsemusasiantuntija Patrik Borg ja THL:n erityisasiantuntija Heli Kuusipalo ovat paikalla kello 10-12. Voit esittää heille kysymyksiä jo ennakkoon.

Mikäli haluat osallistua keskusteluun Ylen palveluissa, tarvitset siihen Yle Tunnuksen (siirryt toiseen palveluun). Tämä video opastaa Yle tunnuksen tekemisessä. Kommentointi onnistuu Yle Uutisten selainversiossa ja Yle.fi-sovelluksessa (siirryt toiseen palveluun).

Lue lisää:

WHO huolestunut ylipainoisten ja liikalihavien lasten määrästä

WHO: Lasten lihavuus kasvanut kymmenkertaiseksi vuodesta 1975

Välimeren maissa on unohdettu terveellinen ruokavalio, alueen maissa on lihavia lapsia tuplasti Suomeen verrattuna

Lasten ylipaino lisääntyy, mutta se ei ole lasten vastuulla – "Lapsen ei pidä ajatella, että hän on väärän painoinen"

Lapsen paino-ongelma on herkkä asia – "Asioista on puhuttava niiden oikeilla nimillä"