"En haluaisi olla yritysjohtaja, joka saa sydänkohtauksen työpöytänsä ääressä" – yksinyrittäjien määrä kasvaa eikä se ole kaikille oma valinta

Suomessa on jo yli 180 000 yksinyrittäjää. He ovat koulutettua väkeä, josta osa tienaa surkeasti.

työelämä
Ulla Leppäkoski-Juvonen ja Joni Kaunismäki.
Ulla Leppäkoski-Juvonen ja Joni Kaunismäki.Jouni Immonen / Yle

Irtisanominen työpaikasta on iso järkytys. Usein ajatellaan, että suurin murhe on rahallinen, mutta samalla katkeaa iso osa ihmissuhteista.

Ei enää kahvipausseja ja työpaikkajuoruja.

Jos uutta työpaikkaa ei heti löydy, yhä useamman vaihtoehto on työllistää itse itsensä. Se voi tarkoittaa lopullisia hyvästejä työyhteisölle.

Yksinäisyys työelämässä on yleistymässä. Yli puolet Suomen 280 000 yrityksestä on yksinyrittäjien firmoja.

Määrä on lisääntynyt kymmenessä vuodessa lähes 50 000:lla – eikä tähän lukuun ole edes laskettu maanviljelijöitä ja kalastajia.

Joni Kaunismäki
Joni KaunismäkiJouni Immonen / Yle

"Olen oppinut elämään epävarmuuden kanssa"

Yksinyrittäjiin törmää kahviloissa. He tulevat paikalle kannettavien tietokoneiden kanssa. Web designer Joni Kaunismäki ehdottaa tapaamista kulmakuppilassa, koska uusi työhuone on "vielä vaiheessa".

Kaunismäki aloitti uransa mainostoimistossa. Kun kokoaikaisia töitä ei riittänyt, hän siirtyi alihankkijaksi. Nyt hän on tehnyt yksin töitä yhdeksän vuotta. Työ on koodaamista ja grafiikan suunnittelua. Asiakkaita on vuodessa nelisenkymmentä.

– Hyvästä työyhteisöstä ja työkavereista ei ole oikeastaan edes kokemusta, Kaunismäki sanoo.

Itsensä työllistäjällä ei ole Kaunismäen sanoin "oikein minkäänlaista sosiaaliturvaa". Eläkemaksuista pitää huolehtia itse eikä yrittäjyydestä voi jäädä työttömäksi.

Yrittäjäjärjestöt ja yrittäjän asiaa julistavat puolueet tuntuvat kuitenkin vierailta. Kaunismäki luonnehtii itseään ennemmin hipiksi tai punkkariksi kuin luonteeltaan perinteiseksi yrittäjäksi.

– En kaipaa sitä, että puolueet ajaisivat minun asiaani. Niiden tehtävä on huolehtia vähäosaisista, Kaunismäki sanoo.

Joni Kaunismäki
Joni KaunismäkiJouni Immonen / Yle

Kolikon toinen puoli on vapaus

Itsensä työllistäjien määrä kasvaa koko ajan. Kaikki yritykset eivät enää halua maksaa työntekijän kesälomia, eläkkeitä ja lasten sairastelua. On helpompaa ja halvempaa ostaa palveluja: esimerkiksi koodausta tai fysioterapiaa. Esimerkiksi isot aikakauslehtitalot ostavat juttuja, eivät toimittajia.

Web designer Joni Kaunismäki muistuttaa, että kolikon toinen puoli on vapaus. Työtä voi tehdä kotona, kahvilassa tai Filippiineillä. Ei tarvitse ottaa vastaan määräyksiä esimieheltä.

Mutta jaksamisesta pitää huolehtia itse. Välillä Kaunismäki muistaa repäistä itsensä irti ja lähteä pyöräretkelle. Tai viikonlopuksi luontoon.

– Silloin aina tajuaa, miten siistiä se onkaan. Ei työ ole maailman tärkein asia. En haluaisi olla yritysjohtaja, joka saa sydänkohtauksen työpöytänsä ääressä.

Ulla Leppäkoski-Juvonen
Ulla Leppäkoski-JuvonenJouni Immonen / Yle

Koulutettua väkeä, mutta se ei näy palkassa

Suurin osa yksinyrittäjistä on miehiä.

Joka toisella yksinyrittäjällä on ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkinto. Tulotaso jää silti alle keskivertopalkansaajan ansioiden. Suomen yrittäjät selvittivät yksinyrittäjien tilannetta viimeksi pari vuotta sitten.

Silloin selvisi, että keskivertopalkansaaja tienasi 3 338 euroa kuukaudessa. Päätoimisista yksinyrittäjistä kaksi kolmesta tienasi vähemmän kuin tavallinen palkansaaja.

Joka viides päätoimisista yksinyrittäjistä ansaitsi alle tonnin kuussa.

Suurin osa yksinyrittäjistä tekee töitä palvelualalla. He leikkaavat hiuksia ja hierovat kipeitä hartioita.

"En jaksa odottaa, että ryhmätöissä syntyy valmista"

Yrittäjä Ulla Leppäkoski-Juvonen tuo Suomeen rakennekynsituotteita ja kouluttaa alan ammattilaisia. Lisäksi hänellä on oma hoitola.

Leppäkoski-Juvonen kaipaa työkavereita. Ei hän silti lähtisi työntekijäksi toisen omistamaan yritykseen.

– Pystyn toki työskentelemään toisten kanssa, mutta olen niin itsenäinen, etten jaksa odotella ryhmätöissä hieromista.

Leppäkoski-Juvoselle yritys on kuin oma lapsi. Se kasvaa ja kehittyy. Hänen haaveensa on palkata jossain kohtaa omaan firmaan työntekijöitä.

– Osa yksinyrittäjistä haluaa vain elannon itselleen ja se on ihan okei, mutta minä haluan kasvattaa yritystä.

Suomen yrittäjien kyselyn mukaan 70 prosenttia yksinyrittäjistä tavoittelee samaa.

Ulla Leppäkoski-Juvonen
Ulla Leppäkoski-JuvonenJouni Immonen / Yle

"Menestys ei synny pakosta"

Kulttuurialalla yli puolet yrityksistä perustetaan Tilastokeskuksen mukaan pakon edessä. Koulutetusta työntekijöistä on ylitarjontaa ja yrittäjät raapivat toimeentuloaan pienistä palasista. Työtä tehdään jopa ilmaiseksi seuraavan keikan toivossa.

Yksin yrittäminen vaatii epävarmuuden sietämistä. Pitää osata myydä itseään ja hoidella jatkuvaa kuittisirkusta. Sitä ei opeteta koulussa.

Pitäisi ehkä opettaa. Pitkän linjan yrittäjä Ulla Leppäkoski-Juvonen uskoo, että työelämä on muuttunut – pysyvästi.

– Elämä ei enää ole sitä, että valmistutaan, mennään töihin, vaihdetaan työantajaa ja jäädään eläkkeelle.

Yrittämisestä on tullut mantra, jota hallitus hokee, kun halutaan nostaa työllisyys kasvuun ja talous nousuun. Se ei kuitenkaan sovi kaikille. Ei ainakaan, jos siitä tulee pakkoyrittämistä.

– Jos ei löydä omaa paikkaansa yrittäjänä, on vaikeaa selviytyä. Tämä sopii ihmiselle, joka nauttii siitä, että saa itse tehdä päätökset. Menestys ei koskaan synny pakosta, Leppäkoski-Juvonen sanoo.